Pk-yritysten turvallisuuskysely

31.12.2000

Tiivistelmä

Yleisen käsityksen mukaan rikollisuus ja kansalaisten yleinen turvattomuus ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Tätä käsitystä tukevat myös poliisin tietoon tulleiden rikosten määrän lisääntyminen. Valtioneuvosto tekikin 4.3.1999 periaatepäätöksen kansallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on luoda paikallista toimintaa korostava yhteinen toimintapolitiikka rikollisuuden vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Rikoksentorjunnan neuvottelukunnan (1998) tekemä raportti ”Turvallisuustalkoot: kansallinen rikoksentorjuntaohjelma” korostaa elinkeinoelämän sitoutuneisuutta rikoksentorjuntaan ja sen vastuuta rikosten ennaltaehkäisyssä, kehottaa elinkeinoelämää aikaansaamaan rikollisuutta ehkäiseviä yhteisiä käytäntöjä sekä painottaa elinkeinoelämän ja viranomaisten paikallista yhteistyötä rikoksentorjunnassa.

Kansalliseen rikoksentorjuntaohjelmaan liittyen Suomen Yrittäjät on käynnistänyt turvallisuushankkeen. Sen tavoitteena on luoda järjestön paikallisyhdistyksille toimintamalli, jolla pyritään ennaltaehkäisemään yrityksiin ja henkilökuntaan kohdistuvaa rikollisuutta. Koska yrityksiin kohdistuvasta rikollisuudesta ja yritysten toimenpiteistä rikosten ennaltaehkäisemiseksi tiedetään hyvin vähän, turvallisuushankkeen osana yhteistyössä Fennia-ryhmän kanssa on tehty yrittäjille kohdistettu kyselytutkimus. Tutkimuksessa kysyttiin yritykseen ja henkilökuntaan kohdistuneen rikollisuuden muutoksista ja yrityksen liiketoimintaympäristön ja järjestyshäiriöiden vaikutuksista liiketoimintaan. Kyselyn avulla kartoitettiin rikollisuuden yrityksille aiheuttamia välittömiä ja rikosten ennaltaehkäisyyn liittyviä välillisiä kustannuksia. Kyselyyn vastanneilla yrittäjillä oli mahdollisuus myös vapaamuotoisesti esittää rikollisuuteen liittyviä huolenaiheita ja toimenpide-ehdotuksia.

Vuoden 1999 lopussa tehdyn kyselyn kohderyhmä on Suomen Yrittäjien Helsingin, Kuopion sekä Seinäjoen ja Nurmon yrittäjäyhdistykset. Kyselyyn vastasi 895 yrittäjää. Kyselyn mukaan yrityksiin kohdistunut rikollisuus on lisääntynyt viime vuosina jonkin verran. Noin 20 prosenttia vastanneista arvioi rikollisuuden lisääntyneen ja alle 10 prosenttia vähentyneen. Rikollisuuden arvioi pysyneen suurin piirtein aiempien vuosien tasolla reilut 70 prosenttia vastanneista. Vuonna 1999 reilut 40 prosenttia yrityksistä joutui rikoksen kohteeksi. Seinäjoen ja Nurmon alueella rikollisuutta oli suhteellisesti enemmän kuin muilla alueilla.

Rikollisuudesta aiheutuvien kokonaiskustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on lähes prosentti. Esimerkiksi murtojen keskimääräiset välittömät kustannukset yritykselle olivat noin 25 000 markkaa. Koko maahan ja yrityskenttään yleistettynä rikollisuuden kokonaiskustannukset ovat noin 2,5 – 3,5 miljardia markkaa vuodessa. Tämä on lähes puoli prosenttia bruttokansantuotteesta.

Rikosten ennaltaehkäisyyn liittyvien kustannusten osuus on lähes 34 prosenttia rikollisuuden kokonaiskustannuksista. Kaksi kolmesta yrityksestä on hankkinut jonkinlaisen turvajärjestelmän. Yritykset ovat muutaman viime vuoden aikana monipuolistaneet turvajärjestelmiään. Noin 60 prosenttia yrityksistä on kahden viime vuoden aikana ottanut käyttöön uusia turvajärjestelyitä vanhojen rinnalle.

Vakuutusyhtiön edustaja käy rikospaikalla varsin harvoin. Poliisin käy rikospaikalla reilulla 50 prosentilla tapauksista. Koska rikokset näyttävät toistuvat rikoksen kohteeksi joutuneissa yrityksissä hyvin usein, voisi poliisin ja vakuutusyhtiön edustajan neuvoista olla olennaista apua rikosten ennaltaehkäisevässä toiminnassa.

Yrittäjien vapaamuotoisissa kommenteissa korostettiin sanktioiden kiristämistä, valvonnan tehostamista ja uudelleen suuntaamista omaisuusrikollisuuden ja huumerikollisuuden torjuntaan sekä yleisempiä yhteiskunnallisia näkökohtia. Yhteiskunnallisista näkökohdista korostui yrittäjien ja viranomaisten yhteistyö, asennekasvatus ja perheiden vastuu sekä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy.

Voit ladata tutkimuksen omalle tietokoneellesi pdf-muotoisena klikkaamalla tästä