Yksinyrittäjäkysely 2016

28.12.2016

Tiivistelmä

Yksinyrittäjyys painottuu palvelusektorille, sillä vastanneista 69 prosenttia ilmoittaa toimivansa palveluiden parissa. Samanaikaisesti yksinyrittäjien koulutustaustassa on tapahtunut merkittävää muutosta. Yksinyrittäjistä jo noin puolella on ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suoritettu tutkinto. Ammatillinen tutkinto on 40 prosentilla vastanneista, kun edellisessä kyselyssä vuonna 2013 osuus oli lähes 60 prosenttia. Erityiseen osaamiseen ja asiantuntijuuteen perustuva yksinyrittäjyys on yleistynyt.

Yksinyrittäjälle ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso päätös. 35 prosenttia vastanneista kertoi palkanneensa työntekijän jossakin yritystoimintansa vaiheessa. Painavin peruste sille, ettei työntekijää ole palkattu, on työn riittämättömyys useammalle henkilölle. Joka viides yksinyrittäjä ei näe tarvetta toiminnan laajentamiselle. Kolmas keskeinen syy on työvoimakustannukset.

Yksinyrittäjät ovat valtaosin päätoimisia, sillä kyselyyn vastanneista kokoaikaisesti ilmoitti toimivansa 85 prosenttia. Osa-aikaisesti yksinyrittäjyyttä tehdään yleisimmin palkkatyön rinnalla ja usein se on polkuna päätoimiseen yrittäjyyteen.

Kasvuhalukkuus on voimakkaassa nousussa. Kyselyyn vastanneista kahdeksan prosenttia hakee voimakasta kasvua ja 62 prosenttia kasvua mahdollisuuksien mukaan eli yhteensä 70 prosenttia vastanneista tavoittelee kasvua. Vuoden 2013 kyselyssä kasvua ilmoitti tavoittelevansa yhteensä 58 prosenttia eli 12 prosenttiyksikköä vähemmän. Erityisesti nuorten yrittäjien keskuudessa kasvuhalukkuus on voimakasta, sillä alle 35-vuotiaista yksinyrittäjistä kasvua hakee 81 prosenttia. Voimakkainta kasvuhakuisuus on kaupan ja teollisuuden aloilla. Kaupan alan yksinyrittäjistä 82 prosenttia ja teollisuuden alan yrittäjistä 81 prosenttia tavoittelee joko voimakasta kasvua tai mahdollisuuksien mukaan.

Tärkeimmät kasvukeinot ovat uudet asiakkaat / markkinat, yhteistyön lisääminen muiden yrittäjien kanssa verkostoitumalla sekä uusien tuotteiden / palveluiden kehittäminen. Keskeisimpinä kasvun esteinä pidetään työllistämisen kalleutta ja riskiä. Kaksi muuta merkittävää kasvun estettä ovat, ettei yksinyrittäjä enää voi lisätä omaa työaikaansa ja yritystoiminta henkilöityy häneen omaan ammattitaitoon.

Lähes puolet yksinyrittäjistä toimii säännöllisessä yhteistyössä 2–3 muun yrittäjän tai yrityksen kanssa. Verkostojen merkitys korostuu erityisesti yksinyrittäjän toiminnassa, sillä harva toimii aivan yksin, ilman muiden yrittäjien kanssa solmittua verkostoa.

Omistajanvaihdoksista kysyttiin yksinyrittäjäkyselyssä ensimmäistä kertaa. Vain kahdeksan prosenttia yksinyrittäjistä vastasi, että nykyisestä yritystoiminnasta luopuminen on ajankohtaista seuraavan kolmen vuoden kuluessa. 3–5 vuoden kuluessa yritystoiminnasta aikoi luopua 12 prosenttia vastaajista ja tätä myöhemmin 80 prosenttia vastaajista. Vähintään 55 vuotta täyttäneistä yksinyrittäjistä vain 14 prosenttia aikoi luopua yritystoiminnasta kolmen vuoden kuluessa, 29 prosenttia 3–5 vuoden kuluessa ja 57 prosenttia myöhemmin.

Vastanneilta tiedusteltiin myös sitä, miten yritystoiminnasta aikoo luopua. Peräti 53 prosenttia vastanneista ilmoitti lopettavansa yrityksen. Noin kolmannes aikoi myydä yrityksen ja ainoastaan 10 prosenttia ilmoitti tekevänsä sukupolvenvaihdoksen. Yli 55-vuotiaiden vastaajaryhmästä 61 prosenttia aikoi kyselyn perusteella lopettaa yrityksen, 28 prosenttia myydä yrityksen ja vain 11 prosenttia tehdä sukupolvenvaihdoksen. Yksinyrittäjillä toiminta perustuu usein omaan osaamiseen, jolloin he kokevat, että yrityksen myyminen on hankalaa tai yrityksessä ei yksinkertaisesti ole mitään myytävää.

Joka toinen yksinyrittäjä arvioi saavansa alle 2 000 euron kuukausittaiset bruttotulot yritystoiminnastaan. Päätoimisista yksinyrittäjistä 45 prosenttia ja sivutoimisista yksinyrittäjistä 84 ansaitsee kuukausittain alle 2 000 euron kuukausittaiset bruttotulot.

» Yksinyrittäjäkysely 2016