Anne Niemi – yrittäjyyden puolesta

Anne Niemi

Halu, kyky ja rohkeus uudistaa
– kaikkien yrittäjien puolesta

Kuka onkaan Anne Niemi?

Minä, Niemen Anne, olen kuusikymppinen eteläpohjalainen monialayrittäjä kolmannessa polvessa. Olen syntynyt ja kasvanut yrittäjien keskellä. Yrittäjyyden arvot ja elämäntavan olen omaksunut jo varsin varhain pienenä tyttönä perheyrityksemme Järviseudun Peruna Oy:n ollessa merkittävässä roolissa perheemme arjessa.

Varsinainen yrittäjäurani alkoi kolmisenkymmentä vuotta sitten minun ja veljeni otettua vetovastuun perheyrityksestämme. EU:n myötä silloinen toimi- alamme ei ollutkaan enää kuuma peruna ja yritystä oli vietävä uusille urille. Uutta tukijalkaa lähdettiin hakemaan ostamalla ensimmäinen metallialan yritys, joiden parissa jatkamme edelleen.

Ensimmäisenä koronavuotena perustimme tyttäreni kanssa vaatetusalan yrityksen Seinäjoelle. Olen ylpeä, että yrittäjyys jatkuu suvussamme jo neljänteen sukupolveen. Meidän suvussamme yrittäjyys on periytyvä ominaisuus – vähän kuin siniset silmät tai kyky nähdä mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät haasteita. Yrittäjyyden lisäksi kotoa on verenperintönä tullut myös yhteiskuntavaikuttaminen. Isän jalanjäljissä

olen ollut aktiivisesti mukana kaikilla vaikuttamisen tasoilla niin pöydän ääressä kuin pöydän päässäkin nuija kädessä. Lukuisista luottamustoimista erityisesti vaikuttaminen yrittäjäjärjestössä on ollut minulle merkityksellinen tehtävä. Meistä jokainen varmasti allekirjoittaa sen faktan, että ilman yrittäjiä meidän yhteiskuntamme ei pysy pystyssä. Siksi yrittäjyyden eteen on kunnia tehdä työtä.

Minulla on kaksi aikuista lasta ja aviomieheni, yrittäjäneuvos Jari Välikangas on kuljetusalan yrittäjä.

Tällaisissa luottamustehtävissä muun muassa olen toiminut:

Millainen on minun yrittäjätarinani?

Olen syntynyt yrittäjäksi. Kun mietin, mistä kaikki sai alkunsa, tulee mieleeni pieni tyttö. Tyttö, joka istui vintinportailla ja tervehti jokaista yrityksemme konttorissa asioivaa perunanviljelijää ja muuta kävijää. Kyllähän siinä palkkansa tienasi, kun jokainen kävijä antoi aina hellyttävälle ”ovimikolle” muutaman kolikon.

Isäni minua aina hiukan toiminnastani torui, mutta eihän hän mitään voinut, kun kauppiasvietti minua vintinportaille vei. Varsinaista kauppaa pääsin tekemään noin 10-vuotiaana, kun verokalenterit tulivat myyntiin. Ne olivatkin jo hyvää kauppatavaraa. Sen verran ne toisten verotulot aina kiinnostivat ja kun myyjänä oli pieni tyttö, niin johan kauppa kävi.

Kun muut ikäiseni viihtyivät nukkeleikeissä, minä löysin itseni syksyisin aina perunatehtaalta ja perunajauhovarastosta. Välillä kävin pussittamassa työntekijöiden kanssa pieniä perunajauhopusseja. Näin jälkeenpäin olen usein miettinyt sitä, että miksi työntekijät eivät koskaan ajaneet minua pois, vaan opettivat minulle tuon pussittamisen taidon.

Mutta sitten, kun keksimme tehdä majoja perunajauhovarastossa katon rajassa ja hypellä sieltä alas, heräsivät työntekijätkin jo meitä pois karhaamaan. Ja tokikin syystä he sen tekivät. Eihän minulla vanhemmiltani ollut lupaa tehtaalla aikaa viettää ja he kun aina luulivat minun olevan jossakin aivan muualla leikkimässä ikäisteni kanssa.

Pienelle tytölle ovat mieluisina muistoina jääneet mieleen isän kanssa tehdyt illalliset karkin hakureissut tätini K-kaupasta tai isäni apteekkaritädin tekemät salmiakkikarkit.

Olen siis syntynyt ja kasvanut yrittäjien keskellä. Yrittäjyyden arvot ja elämäntavan olen omaksunut jo varsin varhain.

Kesätöihin pääsin sitten toimiston puolelle 14-vuotiaana ja perunanviljelyn salat tuli siinä opiskeltuna kuin itsestään. Niitä samoja viljelijöitä siinä päivittäin kohtasin, joilta olin kolikoita saanut vintinportailla istuessani.

Olen tiennyt aina tulevan ammattini olevan yrittäjä, vaikka hetken lukioaikoina saksan kielen ammatista haaveilinkin. Kiinnostus saksan kieleen johti sitten myöhemmin siihen, että lähdin Saksaan ensin aupairiksi ja myöhemmin sitten töihin suomalaiseen yritykseen. Sain tuolloin myös muutaman hyvin kiinnostavan työtarjouksen työskennellä ulkomailla myös jatkossa, mutta veri veti Suomeen ja Vimpeliin jatkamaan vaarini perustamaa perunanjalostusyritystä.

EU:n myötä alalle oli tulossa paljon haasteita. Isäni ”haistoi” tämän ja aloitti toisen tukijalan rakentamisen jo 1980-luvun lopulla. Myimme osuutemme Lapuan Peruna Oy:stä sekä helsinkiläisestä tukkuliikkeestä ja aloimme etsiä sijoituskohteita metalliteollisuuden puolelta.

90-luvun alkupuolella ostimme ensimmäisen metallialan yrityksen. 1997 isämme menehtyi yllättäen. Veljelleni ja minulle jäi tehtäväksi yrityksemme rakennemuutos, jonka läpivieminen ei ole aina ollut helppoa. Muutamaan kertaan olen kipakkaan tyyliini ”pakannut kamppeeni”, mutta seuraavana päivänä on työtä jatkettu.

Ranskanperunayksikön liiketoiminnan myimme 1999 ja perunatärkkelystoiminnan 2008.

Muutaman vuoden valmistelun ja neuvottelujen jälkeen ostimme vuonna 2002 osake-enemmistön Oy Varax-Products Ab:stä ja 2002 Painehitsaus Oy:stä eli nykyisestä Prewel Oy:stä. Tällä hetkellä omistamiemme yritysten liikevaihto on noin 28 miljoonaa euroa.

Yrittäjyys jatkuu meillä nyt neljännessä polvessa, kun perustimme tyttäreni kanssa yhdessä naisten vaatteiden muotiliikkeen 2020.

Yhteiskuntavaikuttaminen

Jos olen perinyt yrittäjägeenin kotoani, niin olen perinyt myös yhteiskuntavaikuttamisen geenin. Isäni toimi kotikuntani kunnan valtuuston puheenjohtajana 20 vuotta osallistuen myös maakunnalliseen vaikuttamiseen. Isäni toimi myös varsin laajasti alamme etujärjestöissä ja hänelle myönnettiin teollisuusneuvoksen arvonimi vuonna 1992.

Pienellä paikkakunnalla on yrittäjäsuvulla hyvin laaja yhteiskuntavastuu. Meidän sukumme on ollut perustamassa Vimpeliin sähköyhtiötä (olemme edelleen yksi suurimmista omistajista) sekä ensimmäistä Etelä-Pohjanmaan maaseutukunnan yhteiskoulua, joka oli sitten myöhemmin lukio.

Isäni eläessä en kuntapolitiikkaan vielä lähtenyt eikä hän kyllä sitä minun halunnut tekevänkään. Sitten 2001 lähdin vaaleihin ehdolle ja tulin varavaltuutetuksi. Vuosina 2001 – 2021 olen toiminut varavaltuutettuna, tarkastuslautakunnan sihteerinä, valtuutettuna, kunnanhallituksen II varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana, terveyslautakunnan jäsenenä, perusturvalautakunnan jäsenenä ja II varapuheenjohtajana, maakuntahallituksessa ja valtuustossa, sairaanhoitopiirin hallituksessa, eri julkisomisteisten yritysten hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana, elinkeinoyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja onhan noita rakentamistoimikuntiakin muutamaa tullut vedettyä.

Yhteiskuntavaikuttamisen halu ei ole kaksien eduskuntavaalien eikä 20 vuoden kunta- ja maakuntapolitiikan jälkeenkään sammunut, mutta tehtävät uuden kotikunnan myötä ovat paljon muuttuneet.

Yrittäjäjärjestö

Yrittäjäjärjestöön minut houkuteltiin mukaan 1990, kun palasin maailmalta takaisin kotiin töihin. Vimpelin Yrittäjissä olen ollut hallituksessa mukana kahtena eri ajanjaksona. 2008 aloitin Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien varapuheenjohtajana ja myöhemmin sitten tulin valituksi puheenjohtajaksi.

Suomen Yrittäjien hallituksessa olen ollut niin varajäsenenä kuin varsinaisena jäsenenäkin ja nyt organisaatio uudistuksen jälkeen I varapuheenjohtajana. Kunnallisten- sekä elinkeinoasioiden parissa olen toiminut niin valiokunnan jäsenenä, varapuheenjohtajana kuin puheenjohtajanakin.

Yrittäjäjärjestön arvot ja niiden merkitys minulle:

• Rohkeus. Parannamme yrittäjien asemaa aloitteellisesti ja rakentavasti. Emme pelkää arvostelua, joka usein kohdistuu rohkeaan uudistajaan.
  
  Minulle rohkeutta edustaa minun mummoni. Hän jäi leskeksi ja pienten lasten huoltajaksi vaarini kuoleman jälkeen. Kilpailijat yrittivät painostaa vaarini veljeä myymään, mutta minun mummoni ei myynyt vaan totesi, minulla on poika kasvamassa hoitamaan yritystä. Hän tarkoitti isääni, joka oli tuolloin 8-vuotias. Ilman mummoni rohkeutta en minäkään varmaan sitten olisi yrittäjä.

• Luotettavuus. Perustamme kannanottomme tosiasioihin ja otamme huomioon yhteiskunnallisen kokonaisuuden.
  
  Tämän tuo minulle mieleen isäni ja hänen esimerkkinsä osallistua yhteiskunnallisten asioiden hoitoon ja haluun hoitaa asioita laajemmin muidenkin hyväksi. Yrittäjyys on myös epäitsekkyyttä, koska aina ei muiden tehtävien hoito helpota omien asioiden hoitamista. On haluttava olla mukana parantamassa yhteiskuntaa ei hajottamassa.

• Uusiutuminen. Tarjoamme jäsenyrittäjille heidän tarpeidensa mukaiset palvelut. Arvioimme ratkaisuja uudelleen, jos tapahtumaympäristö muuttuu.
  
  Tämä kuvaa minulle omaa yrittäjäuraani. Palasin maailmalta tuttuun ja turvalliseen perunanjalostusyritykseen. Luulin olevani loppuelämäni elintarvikealan yrittäjä. Toisin kuitenkin kävi. Uusiutumiskyky ei ole vaan toiminnan uudistamista, vaan se on myös ajattelutavan uudistamista. Se on myös poisoppimista turvallisista toimintatavoista. Uusiutuminen ei ole yrittäjän iästä tai yrittäjävuosista riippuvainen, vaan se on kiinni yrittäjän halusta kehittyä ja kasvaa. Kyvystä kunnioittaa aiempaa ja kyvystä uskaltaa hypätä myös tuntemattomaan. Kaikkea ei vaan voi ennakoida.

Miten meni viimeksi?

2024 vuoden liittokokouksessa saamani 728 ääntä eivät riittäneet varapuheenjohtajien paikoille kovatasoisessa ja tasaväkisessä vaalitaistossa. Suuret kiitokset kaikille minua äänestäneille!

2022 vuoden liittokokouksessa olin ehdolla Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi. Ensimmäisellä kierroksella saamani äänimäärä jäi vain 72 äänen päähän ehdottomasta ääntenenemmistöstä. Mitä nöyrin kiitos siitä kaikille äänestäjilleni!

Toinen kierros ratkaisi puheenjohtajuuden ja istuva puheenjohtaja sai jatkaa pestissään.

Vaikka puheenjohtajuus jäi saavuttamatta, halu tehdä työtä yrittäjyyden eteen ei ole kadonnut minnekään!

2020 vuoden liittokokouksessa tulin valituksi Suomen Yrittäjien 1. varapuheenjohtajaksi. Valtavan iso kiitos hienosta äänimäärästä jokaiselle minua äänestäneelle!

Tuolloin pari vuotta sitten olin ensimmäistä kertaa mukana Suomen Yrittäjien puheenjohtajistovaalissa. Harmillisesti korona aiheutti hieman rajoituksia itse liittokokoukseen, mutta myös vaalikiertueeseen.

Toivottavasti tänä vuonna pääsemme tapaamaan yrittäjiä vaalikiertueella ja liittokokouksessa ilman rajoituksia!

Annesta sanottua

Eira Viitala

Kurikan Yrittäjien puheenjohtaja

Olen Eira Viitala, yrittäjä Kurikasta. Vuoden 2021 alussa rohkaistuin ottamaan vastaan jo 70 vuotta täyttäneen paikallisyhdistyksemme Kurikan Yrittäjien puheenjohtajuuden. Koen luottamustehtäväni vastuullisena näköalapaikkana paikalliseen yrittäjyyteen ja mahdollisuutena monipuoliseen yrittäjien merkityksen esiintuomiseen. Heti Covidin salliessa järjestimme yhteistyössä kaupungin kanssa muun muassa hankintaillan, josta puhutaan vieläkin.  EPY:n puheenjohtaja Anne Niemi toimi tilaisuuden alustajana ja toi kaiken hankintoihin liittyvän ajantasaisen osaamisensa, tietonsa ja kokemuksensa kuulijoiden käyttöön. Tällainen tietopaketti pitäisi jokaisen yrittäjän ja kaupungin viranhaltijan kuulla ja nähdä, on palautteissa todettu Annen osalta. Anne on aina ollut valmis neuvomaan ja ohjaamaan eteenpäin, kun on tullut kysyttävää. Suoraselkäinen, jämpti ja merkittävän kokemuksen sekä tietomäärän omaava Anne tuntee yrittäjyyden kompastuskivet, haasteet ja onnistumisen edellytykset. Hänellä on erittäin laaja tuntemus niin maakuntakeskusten, maaseutukaupunkien kuin kylien yrittäjäympäristöistä ja mittavasta toimialojen kirjosta. Hänellä on taito kuunnella, neuvotella, tuoda selkeästi mielipiteensä esille ja tehdä myös päätöksiä. Ja samalla tarttua toimeen itse ja yhdessä tiimin kanssa niin, että asiat tulee toteutettua.

Onnea ja menestystä Annelle Suomen Yrittäjien puheenjohtajakisaan! Uskomme, että Anne Niemi tulee vaikuttamaan meidän kaikkien yrittäjyyden puolesta seuraavana Suomen Yrittäjien puheenjohtajana!

Lue lisää

Mitä inhouse-yhtiöt tekevät elinvoimalle?

Anne Niemi 28.09.2022

Mihin kaikkeen se inhouse-kikkailu vaikuttaa ja kuinka suuret vaikutukset sillä onkaan? Tässäpä siitä selventävä video. On syytä muistaa, että yrittäjyys luo elinvoimaa!

Läsnä yrittäjän arjessa, mitä se on?

Anne Niemi 30.09.2022

Tällä hetkellä on käynnissä Suomen Yrittäjien tulevien luottamushenkilöiden kesken vaalikampanjat. Hallituksen puheenjohtajan paikasta meitä on kisaamassa kolme kandidaattia.

Olen nostanut omassa kampanjassani tärkeäksi asiaksi yrittäjän arjessa mukana olemisen ja yrittäjän arjen tuntemisen. Vaalipaneeleissa minulle on esitetty kysymys, mitä tällä tarkoitan ja kuinka sitä toteutan.

Koen kunnia-asiana, että yrittäjät voivat ottaa yhteyttä minuun silloin, kun apua tarvitaan. Luottamus, joka näin syntyy, tuntuu todella hyvältä. Ja parasta on tietenkin se, että voi ohjata meidän verkostossamme tarvittavan avun piiriin. Elää yrittäjän aallokoissa mukana.

Yrittäjäjärjestö on olemassa teitä yrittäjiä varten. Hyödyntäkää sitä. Olkaa meihin yhteydessä matalalla kynnyksellä. Niin pientä asiaa ei yrittäjyydessä ole, mikä ei meitä kiinnostaisi.

Minun mielestäni se paras tapa tuntea yrittäjän arki on se, että toimii itse täysipäiväisenä yrittäjänä. Perspektiiviä laajentaa vielä se, että toimii yrittäjänä monella eri alalla ja eri kokoisissa yrityksissä.

On aivan eri asia toimia yrittäjänä jo monia vuosikymmeniä toimineessa miljoonien liikevaihdon yrityksessä kuin sitten pienessä yrityksessä. Isossa yrityksessä arvonlisäveron maksu voidaankin kokea ”läpikulku eräksi”, mutta pienessä yrityksessä summan löytäminen kassasta onkin jo aivan eri asia.

Arjessa rinnalla kulkeminen tarkoittaa todellista tilanteen ymmärrystä ja tuen tarjoamista. Se tarkoittaa myös juhlahetkinä mukanaoloa. Se tarkoittaa myös konkreettista avun tarjoamista, esimerkiksi julkisissa hankinnoissa tarjouspyyntöjen tekemisessä auttamista ja vinkkien antamista, kuinka pääsee kilpailutuksiin mukaan.

Meistä kukaan ei tee yrittäjän puolesta työtä yksin vaan meitä on aina mukana useampi. Meitä oman yrittäjän työnsä ohella järjestölle ja muiden yrittäjien hyväksi aikaa antavia on kaikkinensa yli 4000.

Meitä ajava voima ei ole oma etu vaan meidän kaikkien etu. Yrittäjyys elää ja voi hyvin, jos me itse olemme mukana vaikuttamassa toimintaedellytysten puolesta. Kaikkien ei ole mahdollista osallistua toimintaan, mutta jo se, että on meidän jäsenemme, on mukana olemista. Se osoittaa myös sen, että me olemme yhtä ja meitä on suuri joukko.

Vain yhdessä ja suurella joukolla voimme saada suuria asioita aikaan. Kiitos sinulle jäsenemme, että olet rakentamassa Yrittäjyyden yhteiskuntaa!

Lue lisää

Hyvinvointialue ei saa olla uhka yrittäjyydelle

Anne Niemi 26.09.2022

Hyvinvointialueet ottavat vastuun sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta ensi vuoden alussa.

Työ hyvinvointialueiden rakentamiseksi on kovassa vauhdissa joka puolella Suomea. Tammikuussa valitut aluevaltuutetut ovat tuossa rakentamistyössä suurten ratkaisujen äärellä. Ratkaisujen, jotka parhaimmassa tapauksessa tuottavat meille jokaiselle terveyttä ja hyvinvointia yksityistä palvelutuotantoa hyödyntäen tai vastaavasti pahimmassa tapauksessa johtavat siihen, että yhä useampi avuntarvitsija menettää terveytensä jonottaessaan palveluihin ja tyhjäkäynnille jätetyt yritykset joutuvat laittamaan lapun luukulle.

Minulla on vahva usko siihen, että kukaan aluevaltuutettu ei halua olla tekemässä tuollaisia päätöksiä, joissa pahin skenaario toteutuu. Täytyy muistaa, että hyvinvointialueet käyttävät julkista rahaa ja aluevaltuutetut ovat vastuussa siitä, että veroeurot käytetään järkevästi ja kustannustehokkaasti. Jos tuo pahin skenaario toteutuu, ei varmasti olisi päättäjänä mukavaa ottaa syytöksiä vastaan siitä, miten julkisilla varoilla vietiin ihmisiltä terveys jonoissa ja saatiin yrityksiä kaatumaan.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelutyöstä täytyy antaa kiitoksia. Täällä valmistelun edetessä on kuultu yrittäjien mielipiteitä, järjestetty tapahtumia ja työpajoja sekä käyty avointa vuoropuhelua. Näin sen täytyisi olla jokaisella hyvinvointialueella. Tunnistetaan yrityksissä oleva erityisosaaminen ja otetaan se osaksi palvelutuotantoa – siinä voittavat kaikki ja erityisesti palveluita käyttävä asiakas.

Yksi juttu ihmetyttää minua suuresti. Miten kukaan, joka ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnallemme voi ajatella, että palveluita olisi järkevä tuottaa in house -yhtiöiden kautta.

Liiketoimintaosaaminen on yrityksillä, kuntien ydinosaamista se ei ole.

In house -yhtiöhän on siis kunnan tai kuntayhtymän omistama ja niiden määräysvallassa oleva osakeyhtiö, jolta tehdyt hankinnat voidaan toteuttaa ilman hankintalain mukaista kilpailutusta sidosyksikköhankintana. Sidosyksiköksi pääsee jo sillä, että kunta tai kuntayhtymä omistaa vaikkapa vain yhden osakkeen in house -yhtiöstä.

In house -yhtiöt ovat myrkkyä elinvoimalle. Niillä kikkailu uhkaa yrittäjyyttä, kun julkisen tuotannon monopoli valtaa markkinat eikä anna yrityksille edes mahdollisuutta tarjota omia palveluitaan. Jo nyt on nähtävissä, että kuntien omistamien in house -yhtiöiden hintataso on karkaamassa. Tällöin on löydyttävä rohkeutta purkaa in house -yhtiöt.

Onko se järkevää veroeurojen käyttöä, että teilataan yritykset pois markkinoilta ja koetetaan in house -yhtiöiden kautta saada bisnes rullaamaan? Bisnes, joka olisi yrityksillä jo valmiina hallussa eikä pyörää tarvitsisi keksiä uudestaan. Bisnes, jota yrittäjä on kehittänyt ja viilannut saadakseen sen toimivaksi ja kustannustehokkaaksi. Bisnes, joka osana palvelutuotantoa luo elinvoimaa, verotuloja ja työpaikkoja. Hyvinvointia unohtamatta.

Onni on, että asioihin on vielä mahdollista vaikuttaa ja ratkaisun avaimet ovat aluevaltuutettujen käsissä. Koko yrittäjäkenttä uskoo siihen, että paikallinen yrittäjyys halutaan säilyttää ja sen merkitys hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarina tunnustetaan.

Kyky ajatella tänään toisin kuin eilen, erottaa viisaat jääräpäistä. On viisaiden päätösten aika.

Lue lisää

Ollaanhan yhteyksissä!

Anne Niemi

0400661635 | anne.niemi@yrittajat.fi