YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Työterveyshuollon korvattavuus
Kela korvaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja työterveyshuoltoon sisältyvän työterveyspainotteisen sairaanhoidon kustannuksista seuraavasti:
Kelan maksamia työterveyshuollon korvauksia voi saada vain, jos yrityksellä/yrittäjällä on
- kirjallinen sopimus työterveyshuollosta työterveyshuoltopalvelun tuottajan kanssa
- työpaikkaselvitys on tehty
- työterveyshuollosta on kirjallinen toimintasuunnitelma.
Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kohtuullisista kustannuksista korvataan noin 60 prosenttia, jos työterveyshuolto ja työpaikka ovat yhteistyössä sopineet toimintatavoista työkyvyn tukemiseksi (kirjallinen nk. työkyvyn tuen malli). Muuten korvaus on enintään 50 prosenttia.
Kohtuullisista sairaanhoidon kustannuksista korvataan tietyin edellytyksin noin 50 prosenttia.
Korvauksia maksetaan enintään yrittäjä-/yrityskohtaiseen vuotuiseen enimmäismäärään saakka (Kela ilmoittaa määrän vuosittain).
Työterveyshuoltokustannusten ja Kelan korvauksen erotuksen voi vähentää verotuksessa
- liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan kuluna
- osake- tai henkilöyhtiön verotettavasta tulosta.
Yritykset hakevat korvauksia työterveyshuoltopalveluistaan puolen vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Yrittäjien ei tarvitse vuoden 2018 alusta lähtien hakea korvauksia jälkikäteen Kelasta, vaan korvauksen voi saada suoraan työterveyshuollon laskusta ns. suorakorvauksena. Kysy tästä mahdollisuudesta omasta työterveyshuollostasi.
Korvattavilla kuluilla on maksimimäärä, joka ilmoitetaan vuosittain. Lisätietoa saat Kelasta ja työterveyshuollostasi, joka neuvoo myös korvausten hakemisessa.
Työterveyshuollon järjestäminen työntekijöille on verovapaata henkilökuntadut verotuksessa -ohjeen 3.2 kohdan mukaisesti.
Laajemmin yrittäjän työterveyshuollon korvauksista
Kansaneläkelaitos (Kela) korvaa YEL-vakuutetulle yrittäjälle osan hänen omasta työterveyshuollostaan aiheutuneista kustannuksista vuosittain vahvistettavaan enimmäismäärään saakka. Kustannukset jakautuvat kahteen korvausluokkaan, joille kummallekin Kela vahvistaa joka vuosi yrittäjäkohtaisen kustannusten laskennallisen enimmäismäärän.
Korvausluokkaan I kuuluvat lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset. Korvausluokkaan II kuuluvat yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Maksettavan korvauksen enimmäismäärä on korkeintaan 50 tai 60 prosenttia kustannusten laskennallisesta enimmäismäärästä. Korvaus on molemmissa korvausluokissa 50 prosenttia hyväksytyistä tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista, kun korvaamisen perusedellytykset täyttyvät ja palvelua on toteutettu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti.
Korvausluokan I työterveyshuollossa on kaksi toisistaan riippumatonta vuotuista, yrittäjäkohtaista enimmäismäärää: korkeampi työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tekemälle työpaikkaselvitykselle, alempi muulle ehkäisevälle työterveyshuoltotoiminnalle (esim. terveystarkastus tutkimuksineen, ensiapuvalmiuskustannukset ja matkakustannukset).
Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista voidaan korvausluokassa I korvata 60 prosenttia, jos yrittäjä ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä sopineet työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta työterveyshuollon ja toimintasuunnitelmassa on kuvattu sekä yrittäjän että työterveyshuollon tehtävät ja vastuut työkyvyn hallinnassa.
Sairaanhoidon kustannukset korvataan työterveyshuollon korvausjärjestelmän mukaisesti vain, kun yrittäjä on tehnyt sopimuksen ehkäisevästä työterveyshuollosta ja sen lisäksi järjestettävästä sairaanhoidosta saman palveluntuottajan kanssa.
Työterveyshuollon kustannukset verotuksessa
Edellä mainitun lisäksi yrittäjä voi vähentää verotuksessaan työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia. Yrittäjän itselleen järjestämästä työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset voidaan vähentää elinkeinotoiminnan kuluna. Verotuksessa vähennyskelpoisia ovat sellaiset kustannukset, jotka kuuluvat Kelan korvaamaan työterveyshuoltoon. Verotuksessa voidaan vähentää se osuus työterveyshuollon kustannuksista, jota Kela ei ole korvannut.
Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannukset hyväksytään vähennyskelpoisiksi vain siltä osin, kuin ne ovat kohtuullisia yrittäjän työpanokseen nähden. Lisäksi vähentämisen edellytyksenä on, että yrittäjä tosiasiassa työskentelee yrityksessä ja vastaavat palvelut ovat tarjolla myös muille yrityksen työntekijöille. Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannusten vähentäminen ei kuitenkaan edellytä, että yrityksessä työskentelee omistajan lisäksi muita työntekijöitä.