YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien keskeisimmät tavoitteet ovat:

Yrittäjä lähde yrittäjäehdokkaaksi kunta- ja aluevaaleissa,

Tarvitsemme päättäjiksi ihmisiä, jotka ovat tottuneet olemaan ohjaksissa ja osaavat tarkan talousmaltin. Yrittäjä, osaamistasi kaivataan, vaikuta ja lähde siis ehdolle alue- ja kuntavaaleihin!
Vaikuta ja lähde ehdolle, ilmoita halukkuudesta ehdokkaaksi puolueelle TÄSTÄ ja kun ehdokkuutesi on vahvistettu ja mikäli haluat näkyvyyttä Yrittäjien omissa kanavissa, jätä tietosi ehdokkuudestasi TÄSTÄ.

KUNTAVAALEISSA:

Yritysystävällinen päätöksenteko kunnassa tarkoittaa toimintatapaa, jossa huomioidaan paikallisten yritysten tarpeet ja luodaan suotuisa toimintaympäristö yritystoiminnalle. Tämä ei ainoastaan tue paikallista taloutta ja työllisyyttä, vaan myös vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta.

Mitä yritysystävällinen päätöksenteko sisältää?

  1. Selkeä ja joustava kaavoitus
    Yrityksille sopivien toimitilojen ja teollisuusalueiden saatavuus on keskeistä. Kaavoituksen ja lupaprosessien on oltava joustavia ja nopeita, jotta yritykset voivat laajentua ja investoida vaivattomasti.
  2. Avoin ja vuorovaikutteinen päätöksenteko
    Yritysten äänen kuuleminen on tärkeää. Kunta voi järjestää säännöllisiä tapaamisia paikallisten yrittäjien kanssa ja ottaa heidät mukaan päätöksentekoprosesseihin. Tämä edistää luottamusta ja lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä.
  3. Kilpailukykyinen verotus ja maksupolitiikka
    Yritysystävällinen kunta tarkastelee kriittisesti verotuksen ja maksujen tasoa.
  4. Monipuoliset yrityspalvelut ja tukimuodot
    Kunnan tulisi tarjota kattavia yrityspalveluita, kuten neuvontaa, koulutusta ja verkostoitumismahdollisuuksia. Lisäksi investointitukien ja kehittämishankkeiden avulla voidaan edistää innovaatioita ja liiketoiminnan kasvua.
  5. Systemaattinen yritysvaikutusten arviointi kunnilla käytössä
  6. Infrastruktuurin ja logistiikan kehittäminen
    Hyvin toimiva infrastruktuuri, kuten sujuvat liikenneyhteydet ja modernit tietoliikenneyhteydet, luovat yrityksille edellytykset tehokkaaseen toimintaan ja kilpailukykyyn.

Hyödyt kunnalle ja yhteisölle

Yritysystävällinen päätöksenteko tuo monia hyötyjä:

  • Työllisyyden kasvu: Paikallisten yritysten menestyminen luo uusia työpaikkoja.
  • Verotulojen lisääntyminen: Kasvava yritystoiminta kasvattaa kunnan verotuloja, mikä mahdollistaa parempien palveluiden tarjoamisen asukkaille.
  • Elinvoimainen ja vetovoimainen kunta: Aktiivinen yritystoiminta lisää alueen elinvoimaisuutta ja houkuttelee uusia asukkaita ja yrityksiä.

Yhteenveto

Yritysystävällinen päätöksenteko ei ole pelkästään yritysten tukemista, vaan kokonaisvaltainen strategia kunnan elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Se edellyttää avoimuutta, joustavuutta ja jatkuvaa vuoropuhelua yritysten kanssa. Näin kunta luo suotuisat olosuhteet liiketoiminnalle ja varmistaa alueen kestävän kehityksen ja kasvun.

Työvoiman saatavuuden turvaaminen on keskeinen tekijä kunnan elinvoimaisuuden ja yritystoiminnan menestyksen kannalta. Kun kunta pystyy vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin, se tukee paikallista talouskasvua, vähentää työttömyyttä ja vahvistaa yhteisön hyvinvointia.

Mitä työvoiman saatavuuden turvaaminen sisältää?

  1. Koulutuksen ja työelämän tarpeiden yhteensovittaminen
    On tärkeää, että paikallinen koulutustarjonta vastaa alueen yritysten osaamistarpeita. Kunnan tulee tehdä tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten kanssa, jotta koulutussisällöt ja harjoittelumahdollisuudet tukevat työmarkkinoiden vaatimuksia.
  2. Monipuoliset työllistymispalvelut
    Työllisyyspalveluiden tulee olla helposti saavutettavia ja monipuolisia.
  3. Työvoiman liikkuvuuden edistäminen
    Työmatkaliikenteen sujuvuus ja toimivat joukkoliikenneyhteydet parantavat työvoiman liikkuvuutta ja laajentavat työnhakijoiden sekä työnantajien kohtaamismahdollisuuksia. Kunta voi myös tukea muuttovalmiutta tarjoamalla kohtuuhintaisia asuntoja.
  4. Maahanmuuton hyödyntäminen työvoimapulana
    Kunta voi tukea kansainvälistä rekrytointia ja ulkomaalaistaustaisten työllistymistä tarjoamalla kotouttamispalveluja, kielikoulutusta ja työnantajille suunnattuja tukitoimia monimuotoisten työyhteisöjen luomiseksi.

Hyödyt kunnalle ja yhteisölle

Työvoiman saatavuuden turvaaminen tuo monia hyötyjä:

  • Yritystoiminnan kasvu ja kilpailukyky: Riittävä ja osaava työvoima tukee yritysten kasvua ja kilpailukykyä.
  • Työttömyyden väheneminen: Tehokkaat työllistymispalvelut vähentävät pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä.
  • Kunnan houkuttelevuuden lisääntyminen: Kunnassa, jossa työmahdollisuudet ja työvoiman saatavuus ovat tasapainossa, on houkutteleva asuin- ja yritystoiminnan sijoittumiskohde.

Yhteenveto

Työvoiman saatavuuden turvaaminen on pitkäjänteistä ja ennakoivaa toimintaa, joka vaatii yhteistyötä kunnan, yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien välillä. Kun kunta aktiivisesti kehittää koulutusta, työllisyyspalveluja ja työvoiman liikkuvuutta, se luo edellytykset kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille. Tämä vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta ja varmistaa sen kilpailukyvyn muuttuvilla työmarkkinoilla.

Julkisten hankintojen kehittäminen kunnassa on keskeinen keino tehostaa resurssien käyttöä, parantaa palveluiden laatua ja edistää paikallista elinvoimaisuutta. Hyvin suunnitellut ja toteutetut hankinnat tukevat kuntataloutta, luovat työpaikkoja ja vahvistavat paikallisten yritysten kilpailukykyä.

Mitä julkisten hankintojen kehittäminen sisältää?

  1. Strateginen ja pitkäjänteinen hankintasuunnittelu
    Kunnan tulee suunnitella hankintansa strategisesti ja ennakoivasti. Tämä tarkoittaa pitkän aikavälin tarpeiden kartoittamista ja hankintojen aikatauluttamista siten, että ne tukevat kunnan kehittämistavoitteita ja budjettisuunnittelua. Kunnassa tulee olla ajantasainen hankintastrategia ja -ohjeet myös pienhankinnoille.
  2. Paikallisten yritysten huomioiminen ja kilpailutuksen joustavuus
    Kilpailutuksissa voidaan hyödyntää osa- ja alihankintamahdollisuuksia, mikä helpottaa pienten ja keskisuurten paikallisten yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin. Lisäksi selkeät ja realistiset vaatimukset mahdollistavat monipuolisemman tarjonnan ja edistävät paikallista elinvoimaa.
  3. Avoimuus ja vuorovaikutus markkinoiden kanssa
    Kunnan tulisi käydä avointa vuoropuhelua potentiaalisten toimittajien kanssa ennen hankintaprosessia. Tämä lisää ymmärrystä markkinoiden tarjonnasta ja kehityksestä sekä auttaa tarjoajia valmistautumaan tarjouskilpailuihin paremmin. Markkinavuoropuhelujen systemaattinen käyttöönotto.
  4. Hankintaosaamisen vahvistaminen
    Jotta hankintaprosessit ovat tehokkaita ja oikeudenmukaisia, on tärkeää kehittää hankintaosaamista kunnassa. Tämä voidaan toteuttaa tarjoamalla koulutusta ja tukemalla hankintatiimien verkostoitumista ja tiedonvaihtoa.
  5. Kunnan ostolaskudatan avaaminen.

Hyödyt kunnalle ja yhteisölle

Julkisten hankintojen kehittäminen tuo monia hyötyjä:

  • Tehokkaampi resurssien käyttö: Huolellinen suunnittelu ja kilpailutus varmistavat kustannustehokkuuden ja parantavat palveluiden laatua.
  • Paikallisen talouden vahvistaminen: Kilpailutuksissa huomioidut paikalliset toimijat luovat työpaikkoja ja tukevat alueen yritystoimintaa.
  • Hyvillä hankinnoilla voidaan kehittää palvelumarkkinaa, tuo uusia yrityksiä ja luo uutta liiketoimintaa.

Yhteenveto

Julkisten hankintojen kehittäminen ei ole pelkästään kustannustehokkuuden hakemista, vaan kokonaisvaltainen tapa edistää kunnan strategisia tavoitteita ja tukea paikallista elinvoimaisuutta. Se vaatii suunnitelmallisuutta, vuorovaikutusta markkinoiden kanssa sekä osaamisen kehittämistä. Näin kunta voi hyödyntää hankintojen mahdollisuudet täysimääräisesti ja luoda arvoa niin asukkaille, yrityksille kuin koko yhteisölle.

Omistajanvaihdosten tukeminen on tärkeä osa kunnan elinvoimaisuuden ja yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamista. Kun yritykset siirtyvät sujuvasti uusille omistajille, säilyvät työpaikat, paikallinen osaaminen ja palvelut alueella. Tämä edistää kunnan taloudellista vakautta ja estää yritystoiminnan hiipumista väestön ikääntyessä.

Mitä omistajanvaihdosten tukeminen sisältää?

  1. Tiedon ja tietoisuuden lisääminen
    Kunnan tulee aktiivisesti lisätä tietoisuutta omistajanvaihdosten merkityksestä ja mahdollisuuksista. Tämä voidaan toteuttaa järjestämällä tiedotuskampanjoita, seminaareja ja koulutustilaisuuksia, joissa yrittäjät ja ostajat saavat tietoa prosessin vaiheista ja hyödyistä.
  2. Neuvonta ja ohjaus
    Omistajanvaihdosten onnistuminen edellyttää asiantuntevaa neuvontaa. Kunta voi tarjota maksutonta alkuvaiheen neuvontaa sekä ohjata yrittäjiä ja ostajia asiantuntijaverkostojen, kuten yritysneuvontapalveluiden ja lakimiesten, piiriin ja yhdessä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien asiantuntijoiden kanssa.
  3. Verkostoitumismahdollisuudet ja kohtaamispaikat
    Kunta voi edistää ostajien ja myyjien kohtaamisia järjestämällä omistajanvaihdoksiin keskittyviä verkostoitumistapahtumia, kuten messuja, työpajoja ja yrityskauppaforumeita. Näin voidaan luoda luontevia kohtaamispaikkoja potentiaalisille jatkajille ja luopujille.
  4. Rahoitus- ja tukimahdollisuudet
    Omistajanvaihdosten rahoituksen järjestäminen voi olla haastavaa. Kunta voi helpottaa tätä tarjoamalla tietoa eri rahoitusvaihtoehdoista, kuten pankkilainoista, sijoittajaverkostoista ja julkisista tukimuodoista.
  5. Jatkajien tukeminen ja perehdyttäminen
    Omistajanvaihdosten onnistumisessa kriittistä on uuden omistajan sujuva perehdyttäminen liiketoimintaan. Kunta voi tukea tätä tarjoamalla mentorointiohjelmia, koulutusta ja tukea liiketoimintasuunnitelman laatimiseen sekä auttamalla kontaktien luomisessa paikallisiin verkostoihin.
  6. Koulutuksen osalta varmistetaan yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta se, että yrityksen ostaminen voi olla myös vaihtoehto alkaa yrittäjäksi.

Hyödyt kunnalle ja yhteisölle

Omistajanvaihdosten tukeminen tuo monia hyötyjä:

  • Työpaikkojen säilyminen ja paikallisen palvelutarjonnan turvaaminen: Jatkuvuus yritystoiminnassa varmistaa työpaikkojen säilymisen ja estää palveluiden katoamisen alueelta.
  • Paikallisen talouden vakaus ja kasvu: Toimivat omistajanvaihdokset edistävät paikallista taloutta ja luovat kasvumahdollisuuksia uusille yrittäjille sekä mahdollistaa uuden alun kannattavan liiketoiminnan kasvulle.
  • Sukupolvenvaihdosten tukeminen: Monet omistajanvaihdokset liittyvät sukupolvenvaihdoksiin, jolloin perheyritykset voivat jatkaa toimintaansa ja säilyttää arvokasta paikallista osaamista.

Yhteenveto

Omistajanvaihdosten tukeminen on pitkäjänteistä ja ennakoivaa työtä, joka vaatii aktiivista tiedottamista, verkostojen rakentamista ja asiantuntevaa neuvontaa.  Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu tukee kuntia. Kunta voi toimia keskeisenä mahdollistajana tukemalla myyjien ja ostajien kohtaamisia, tarjoamalla asiantuntijapalveluita ja tukemalla rahoitusjärjestelyjä. Näin varmistetaan, että elinkelpoiset yritykset jatkavat toimintaansa, työpaikat säilyvät ja paikallinen elinvoimaisuus vahvistuu.

Uusien energia- ja digitaalisten ratkaisujen edistäminen on tärkeää kunnalle, joka haluaa olla kestävän kehityksen ja älykkään kaupunkikehityksen edelläkävijä. Näiden ratkaisujen käyttöönotto parantaa energiatehokkuutta, vähentää päästöjä ja tehostaa palveluiden tuotantoa, mikä vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä.

Mitä uusien energia- ja digitaalisten ratkaisujen edistäminen sisältää?

  1. Älykkäät energiaratkaisut ja uusiutuvan energian hyödyntäminen
    Kunnan tulee aktiivisesti edistää älykkäiden energiajärjestelmien, kuten energian varastoinnin ja kulutuksen optimoinnin, käyttöönottoa. Tämä voi sisältää investointeja uusiutuvaan energiaan, kuten aurinko- ja tuulivoimaan, sekä energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin kuten älykkäisiin sähköverkkoihin ja rakennusten energianhallintajärjestelmiin.
  2. Digitaaliset palvelut ja älykäs infrastruktuuri
    Digitaaliset palvelut tehostavat kunnan toimintaa ja parantavat asukkaiden arkea. Kunta voi kehittää älykästä infrastruktuuria, kuten liikenteen hallintajärjestelmiä, ja digitaalista asiointia. Lisäksi panostaminen tietoliikenneverkkojen mahdollistaen digitaalisten palveluiden tehokkaan käytön.
  3. Innovaatioiden tukeminen ja pilotointihankkeet
    Kunnan kannattaa edistää uusien teknologioiden kehitystä ja käyttöönottoa tukemalla innovaatioita ja tarjoamalla testialustoja pilotointihankkeille. Yhteistyö startup-yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden kuntien kanssa luo mahdollisuuksia uusille ratkaisuille ja houkuttelee teknologia-alan toimijoita alueelle.
  4. Asukkaiden ja yritysten osallistaminen ja tiedon jakaminen
    Uusien ratkaisujen onnistuminen edellyttää asukkaiden ja yritysten mukaan ottamista. Kunta voi järjestää tiedotustilaisuuksia, työpajoja ja kampanjoita lisätäkseen tietoisuutta energia- ja digiratkaisuista sekä tarjota opastusta ja kannustimia niiden käyttöönottoon.

Hyödyt kunnalle ja yhteisölle

Uusien energia- ja digitaalisten ratkaisujen edistäminen tuo monia hyötyjä:

  • Energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen: Älykkäät energiaratkaisut vähentävät energiankulutusta ja päästöjä, mikä tukee kunnan ilmastotavoitteita.
  • Palveluiden tehokkuus ja asukkaiden hyvinvointi: Digitaaliset palvelut parantavat palveluiden saavutettavuutta ja tehokkuutta, mikä helpottaa asukkaiden arkea ja lisää tyytyväisyyttä.
  • Paikallisen talouden ja työllisyyden vahvistaminen: Uudet energia- ja digiratkaisut luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja erityisesti teknologia-alalla.

Yhteenveto

Uusien energia- ja digitaalisten ratkaisujen edistäminen vaatii kunnassa ennakoivaa ja strategista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät innovaatioiden tukeminen, asukkaiden osallistaminen ja kestävyyden huomioiminen. Kunta voi toimia suunnannäyttäjänä luomalla älykkäitä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja sekä tukemalla paikallista elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Näin edistetään kestävää kehitystä ja varmistetaan kunnan elinvoimaisuus myös tulevaisuudessa.

ALUEVAALEISSA:

Monituottajamalli tarkoittaa sitä, että julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan yhteistyössä useiden eri toimijoiden kanssa. Näitä toimijoita voivat olla esimerkiksi yksityiset palveluntarjoajat, kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt, sekä kuntien omat tuotantoyksiköt. Mallin tavoitteena on lisätä palveluiden saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta hyödyntämällä eri tuottajien vahvuuksia.

Monituottajamallin vahvistamisen hyödyt:

  • Valinnanvapaus: Asiakkaat voivat valita heille sopivimman palveluntuottajan, mikä lisää palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta.
  • Kilpailu ja tehokkuus: Kilpailu eri palveluntarjoajien välillä voi edistää innovaatioita ja kustannustehokkuutta.
  • Joustavuus ja resurssien tehokas käyttö: Monituottajamalli mahdollistaa resurssien joustavamman käytön, mikä voi helpottaa palvelutarpeen vaihteluiden hallintaa.

Palveluseteleiden käytön lisääminen:
Palveluseteli on maksusitoumus, jonka avulla asiakas voi hankkia palveluita hyväksytyiltä yksityisiltä tuottajilta. Se edistää valinnanvapautta ja mahdollistaa nopeamman pääsyn palveluihin, kun julkisen sektorin omat resurssit ovat rajalliset.

Palveluseteleiden käytön edut:

  • Nopeampi hoitoon pääsy: Asiakas voi valita palveluntarjoajan, jolla on lyhin jonotusaika, mikä vähentää hoitoon pääsyn viiveitä.
  • Yksilölliset valinnat: Asiakkaat voivat valita palveluntarjoajan esimerkiksi sijainnin tai erityisosaamisen perusteella.
  • Kustannustehokkuus: Hyvinvointialue voi hyödyntää palveluseteleitä silloin, kun yksityiset tuottajat voivat tarjota palvelun kustannustehokkaammin kuin julkinen sektori.

Haasteet ja huomioitavat seikat:

  • Laatu ja valvonta: Palvelun tuottajat ovat hyvinvointialueiden kumppaneita, joita on tuettava, koulutettava ja autettava, jotta palvelu voidaan tuottaa lain vaatimalla tavalla.
  • Tietoisuus ja yhdenvertaisuus: Asiakkaiden on saatava riittävästi tietoa valintamahdollisuuksista ja setelin käytöstä.

Tavoitteena laadukkaat ja vaikuttavat palvelut
Monituottajamallin ja palveluseteleiden käytön lisääminen tehostaa hyvinvointialueen resurssien käyttöä ja parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa, että kaikki asiakkaat saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut ja että palveluiden laatu pysyy korkeana riippumatta siitä, kuka palvelun tuottaa

Yritysvaikutusten arviointi tarkoittaa päätösten ja toimien vaikutusten tarkastelua paikallisiin yrityksiin ja elinkeinoelämään. Hyvinvointialueella tämä tarkoittaa erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimeen liittyvien päätösten vaikutusten arviointia alueen yrityksiin, kuten yksityisiin palveluntarjoajiin, alihankkijoihin ja paikallisiin työllistäjiin.

Yritysvaikutusten arvioinnin tavoitteet:

  • Taloudellisten vaikutusten ymmärtäminen: Selvitetään, miten päätökset vaikuttavat paikalliseen talouteen, yritysten toimintaedellytyksiin ja työpaikkoihin.
  • Kilpailun ja markkinoiden toimivuuden edistäminen: Arvioidaan päätösten vaikutukset markkinoiden kilpailutilanteeseen ja pyritään välttämään monopoliasemien syntyminen. Suositellaan hankintojen osiin jakamista, jotta pk-yrityksillä on mahdollisuus päästä tarjoamaan hankkeisiin.
  • Yhteistyön ja kumppanuuksien vahvistaminen: Tunnistetaan mahdollisuudet yhteistyöhön paikallisten yritysten kanssa ja edistetään paikallista elinvoimaa.

Yritysvaikutusten arvioinnin hyödyt:

  • Tietoon perustuva päätöksenteko: Päätöksentekijät saavat kattavan kuvan päätösten taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.
  • Ennakoiva riskienhallinta: Mahdolliset negatiiviset vaikutukset voidaan tunnistaa ja minimoida ennen päätösten toimeenpanoa.
  • Yritysmyönteinen toimintaympäristö: Arviointi auttaa luomaan yrityksille ennakoitavan ja kannustavan toimintaympäristön.

Miten yritysvaikutusten arviointi toteutetaan?

  • Vaikutusten tunnistaminen ja analysointi: Selvitetään, mitkä yritykset ja toimialat päätökset todennäköisesti vaikuttavat ja millä tavoin (esim. kustannukset, kilpailuasema, työllisyysvaikutukset).
  • Sidosryhmien kuuleminen: Yritysten, yrittäjäjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kuuleminen päätösten valmisteluvaiheessa parantaa päätösten laatua ja hyväksyttävyyttä.
  • Vaikutusten seuranta ja arviointi: Päätösten toimeenpanon jälkeen seurataan toteutuneita vaikutuksia ja tarvittaessa tehdään muutoksia tai korjaavia toimia.

Esimerkkejä yritysvaikutusten arvioinnista hyvinvointialueella:

  • Hankintapäätökset ja kilpailutukset: Arvioidaan, miten hankintakriteerit ja kilpailutusten laajuus vaikuttavat paikallisiin pk-yrityksiin ja niiden mahdollisuuksiin osallistua tarjouskilpailuihin.
  • Palvelusetelien käyttöönotto: Selvitetään vaikutukset yksityisiin palveluntuottajiin ja niiden liiketoimintaan.
  • Sääntelymuutokset ja lupakäytännöt: Tarkastellaan, miten sääntely ja byrokratia vaikuttavat yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn.

Tavoitteena tasapainoinen ja kestävä kehitys
Yritysvaikutusten arviointi auttaa varmistamaan, että hyvinvointialueen päätökset tukevat paikallista elinkeinoelämää ja alueen kilpailukykyä. Samalla se edistää tasapainoista ja kestävää kehitystä varmistaen, että päätökset palvelevat niin asukkaiden kuin yritystenkin tarpeita.

Kustannustietous ja hankintojen läpinäkyvyys ovat keskeisiä tekijöitä hyvinvointialueen taloudellisessa ohjauksessa ja vastuullisessa päätöksenteossa. Selkeä ja avoin kustannusten seuranta sekä läpinäkyvä hankintaprosessi parantavat resurssien tehokasta käyttöä, lisäävät luottamusta päätöksentekoon ja edistävät alueen yritysten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin.

Kustannustietouden lisäämisen tavoitteet:

  • Taloudellinen tehokkuus: Auttaa kohdentamaan resursseja tehokkaasti ja kustannusvaikuttavasti.
  • Päätöksenteon tukeminen: Tarjoaa päättäjille selkeän kuvan eri toimintojen kustannusrakenteista ja vaikutuksista budjettiin.
  • Vastuullisuus ja läpinäkyvyys: Parantaa julkisten varojen käytön vastuullisuutta ja lisää asukkaiden luottamusta päätöksentekoon.

Käytännön toimet kustannustietouden lisäämiseksi:

  • Selkeät kustannusraportit: Tuotetaan säännöllisesti selkeitä ja ymmärrettäviä raportteja kustannuksista, jotta päättäjät ja sidosryhmät voivat seurata menojen kehitystä.
  • Kustannuslaskennan kehittäminen: Selvitetään omana työnä tehtävien palvelujen ja toimenpiteiden yksikkökustannusten hinta.

Hankintojen läpinäkyvyyden lisääminen:
Läpinäkyvä ja avoin hankintaprosessi edistää reilua kilpailua ja varmistaa, että verovaroja käytetään kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Ostetaan sieltä mistä on järkevin ostaa.

Tavoitteet ja hyödyt:

  • Reilu ja avoin kilpailu: Kaikilla yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin eli monituottajuus.
  • Kustannustehokkuus ja laatu: Kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut ovat kaikkien veronmaksajien etu. Avoin kilpailutus kannustaa yrityksiä tarjoamaan laadukkaita ja kustannustehokkaita ratkaisuja, ja nämä ovat avain lyhyempiin hoitojonoihin ja parempiin palveluihin.
  • Luottamus ja vastuullisuus: Läpinäkyvät hankintaprosessit lisäävät luottamusta hyvinvointialueen päätöksentekoon.

Toimet hankintojen läpinäkyvyyden lisäämiseksi:

  • Avoin tiedotus ja viestintä: Kaikki hankinnat ilmoitetaan avoimesti hankintaportaalissa, ja kilpailutusten perusteet sekä päätöksentekokriteerit julkaistaan selkeästi.
  • Selkeät arviointikriteerit: Kilpailutuksissa käytetään selkeitä ja läpinäkyviä arviointikriteerejä, jotka ovat yritysten tiedossa jo tarjousvaiheessa.
  • Jälkiseuranta ja raportointi: Hankintojen toteutumista ja vaikutuksia seurataan systemaattisesti, ja tuloksista raportoidaan avoimesti.

Esimerkkejä käytännön toteutuksista hyvinvointialueella:

  • Digitaaliset hankintajärjestelmät: Hyödynnetään digitaalisia hankintajärjestelmiä, jotka parantavat prosessien läpinäkyvyyttä ja helpottavat kilpailutuksiin osallistumista.
  • Koulutukset ja ohjeistukset: Tarjotaan koulutusta ja ohjeistusta hankintalainsäädännöstä ja -käytännöistä sekä hankintojen suunnittelusta ja arvioinnista.
  • Sidosryhmien kuuleminen: Yrityksiä ja muita sidosryhmiä kuullaan jo hankintaprosessin suunnitteluvaiheessa, mikä lisää kilpailutusten avoimuutta ja reiluutta.

Tavoitteena vastuullinen ja avoin hyvinvointialue
Kustannustietouden ja hankintojen läpinäkyvyyden lisääminen parantaa hyvinvointialueen taloudellista tehokkuutta, vahvistaa luottamusta päätöksentekoon ja tukee paikallista elinkeinoelämää. Läpinäkyvyys varmistaa, että julkisia varoja käytetään vastuullisesti ja että päätökset tehdään oikeudenmukaisesti ja avoimesti.

Innovaatioiden ja uusien teknologioiden hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa (sote) tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia palveluiden laadun, saavutettavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Hyvinvointialueella digitaaliset ratkaisut ja uudet toimintamallit voivat tehostaa resurssien käyttöä, helpottaa asiakaslähtöisten palvelujen tarjoamista ja tukea ammattilaisten työskentelyä.

Tavoitteet ja hyödyt:

  • Asiakaslähtöisyys ja saavutettavuus: Digitaaliset palvelut mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin, mikä parantaa palvelujen saavutettavuutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla.
  • Kustannustehokkuus ja resurssien optimointi: Teknologiset ratkaisut voivat tehostaa toimintaa ja vähentää hallinnollista työtä, jolloin resursseja voidaan kohdentaa suoraan asiakastyöhön.
  • Ennaltaehkäisy ja itsehoito: Innovatiiviset sovellukset ja digitaaliset työkalut tukevat ennaltaehkäiseviä palveluja ja asiakkaiden itsehoitoa, mikä vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.

Esimerkkejä innovaatioista ja teknologioista sotepalveluissa:

  • Etävastaanotot ja digiklinikat: Videovastaanotot ja chat-palvelut parantavat asiakaspalvelua ja nopeuttavat hoitoon pääsyä.
  • Tekoäly ja analytiikka: Tekoälypohjaiset ratkaisut tukevat diagnostiikkaa, hoitopolkusuunnittelua ja resurssien optimointia esimerkiksi ennakoimalla palvelutarpeita.
  • IoT ja etäseuranta: Älylaitteet ja etäseurantateknologiat mahdollistavat kotona asumisen tukemisen ja kroonisten sairauksien hallinnan.
  • Robotiikka ja automaatio: Robotiikka voi tehostaa logistiikkaa ja lääkejakelua, ja automaatio helpottaa hallinnollisia tehtäviä.

Innovaatioekosysteemin ja yhteistyön merkitys:

  • Yhteistyö yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa: Innovaatioita kehitetään usein yhteistyössä yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tämä yhteistyö mahdollistaa uusimpien teknologioiden hyödyntämisen ja räätälöityjen ratkaisujen kehittämisen.
  • Pilotointi ja kokeilukulttuuri: Kokeilukulttuuri tukee uusien ideoiden testaamista käytännössä ennen laajempaa käyttöönottoa, mikä vähentää riskejä ja nopeuttaa innovaatioiden jalkauttamista.
  • Monituottajamallin hyödyntäminen: Innovatiivisia ratkaisuja voidaan tuottaa yhteistyössä eri palveluntuottajien kanssa, jolloin hyödynnetään monituottajamallin mahdollisuudet joustavasti ja kustannustehokkaasti.

Haasteet ja huomioitavat seikat:

  • Digitalisaation esteet ja eriarvoisuus: On varmistettava, että digitaaliset palvelut ovat saavutettavia kaikille asiakasryhmille, myös digitaalisesti haavoittuville ryhmille, kuten ikäihmisille ja erityistä tukea tarvitseville.
  • Käyttöönoton tuki ja ohjeistus: Asiakkaille ja ammattilaisille on tarjottava selkeää ohjeistusta ja tukea uusien palvelujen käyttöönotossa.
  • Integraatio olemassa oleviin järjestelmiin: Uudet teknologiat on integroitava saumattomasti nykyisiin tietojärjestelmiin ja hoitoketjuihin.

Tavoitteena vaikuttavat ja laadukkaat sote-palvelut
Innovaatioiden ja teknologioiden hyödyntäminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia hyvinvointialueen sote-palveluiden kehittämiseen. Onnistunut käyttöönotto edellyttää strategista suunnittelua, monipuolista yhteistyötä ja asiakkaiden tarpeiden huomioimista. Tavoitteena on tarjota laadukkaita, kustannustehokkaita ja asiakaslähtöisiä palveluja, jotka vastaavat muuttuvaan palvelutarpeeseen.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien tarjoamat maksuttomat koulutukset yrittäjäehdokkaille alue- ja kuntavaaleihin:

  • SY:n kuntavaalikoulutus: Kuntavaaliehdokkaiden koulutusta 29.1.2025 TÄSTÄ
  • SY:n aluevaalikoulutus: Aluevaalikoulutusta 4.2.2025, ilmoittaudu TÄSTÄ
  • PPY aluevaaliehdokkaiden koulutus 11.3.2025, ilmoittaudu TÄSTÄ 
  • Pyhäjärvi-seminaari 12.3.2025 TÄSTÄ
  • PPY koulutus kuntavaaliehdokkaille 13.3.2025 TÄSTÄ
  • Pohjois-Pohjanmaan Elinkeinotoimijoiden yhteinen vaalitapahtuma 18.3.2025 TÄSTÄ

Tutustu SY alue- ja kuntavaaliohjelmiin TÄSTÄ