Kuntavaalitavoitteet

Päätöksenteon yrityslähtöisyys on yrittäjille kuntapolitiikassa ylivoimaisesti kaikkein tärkeintä. Yrittäjät toivovat erityisesti, että päätöksenteko on ennustettavaa, vakaata ja kasvuun kannustavaa. Yrittäjien mielestä hyvä valmistelu ja päätöksenteko on ripeää, avointa ja tasapuolista. ​

• Yrittäjien, kuntien ja koko maakunnan elinvoiman edistämisen näkökulmasta erityisen tärkeää on, että kasvua vauhdittavat infra- ja rakennushankkeet asetetaan päätöksenteossa etusijalle ja lupapalvelut ovat kunnissa nopeita ja sujuvia.​
• Tällä hetkellä vain pieni osa (16 %) varsinaissuomalaisista yrittäjistä on sitä mieltä, että maakuntamme poliittinen päätöksenteko on yritysten kannalta positiivinen, ja alle puolet (40 %) yrittäjistä on sitä mieltä, että Varsinais-Suomen maakunta on yritysten kannalta houkutteleva. (Elinvoimabarometri 2023)​
• Uusien kuntapäättäjien on yhdessä viranhaltijoiden kanssa ratkaistava kohtalonkysymys siitä, miten parannamme johtamista ja päätöksentekoa yritysten kannalta ennustettavammaksi ja tukemaan kuntien välistä yhteistyötä sekä vahvistamaan koko Varsinais-Suomen elinvoimaa. ​

• Varsinais-Suomen Yrittäjien tavoitteena on saada yritysvaikutusten arviointi osaksi kunnallisen päätöksenteon arkipäivää. Parhaiten yritysvaikutusten arviointi onnistuu ottamalla se kiinteäksi osaksi kunnan päätösten valmistelua. Yritysvaikutusten arvioinnin avulla voidaan tunnistaa toimenpiteitä, jotka voivat parantaa yritysten toimintaympäristöä tai vastaavasti välttää päätöksiä, joilla olisi haitallisia vaikutuksia yritysten toiminnalle, kannattavuudelle tai kilpailukyvylle. Kun yritysten näkökulma otetaan huomioon, yritykset kokevat tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi. Tämä osaltaan vahvistaa yritysten ja kunnan välistä luottamusta, parantaa yritysten sitoutumista kuntaan ja edistää positiivista yhteistyötä. Päätökset, jotka tukevat yritysten kasvua ja toimintaa, parantavat koko alueen elinvoimaisuutta ja houkuttelevat uusia yrityksiä sekä asukkaita.
• Varsinais-Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että jokaisessa kunnassamme on ajantasainen elinvoimaohjelma. Elinvoimaohjelma on konkreettinen työkalu kunnan ja yrittäjien välille ja ohjaa samalla päätöksentekoa ja valmistelua ottamalla huomioon toimintaympäristön muutokset, paikalliset olosuhteet, sekä tähtää kunnan kestävään kasvuun ja elinvoiman vahvistamiseen. Elinvoimaohjelma ja sen valmistelu voi parhaimmillaan tarjota foorumin yhteistyölle paikallisten yrittäjien, oppilaitosten ja julkisen sektorin välillä. Elinvoimaohjelman tarkoituksena on luoda strateginen suunnitelma, jolla kunta voi kehittää elinkeinoelämää, luoda uusia työpaikkoja, houkutella yrityksiä ja investointeja sekä tukea yritysten toimintaympäristöä ja kasvumahdollisuuksia.

• Julkinen hankinta on parhaimmillaan kasvua ja paikallista elinvoimaa vauhdittava työkalu. Varsinaissuomalaiset, ostolaskutietonsa julkaisseet kunnat, ostivat vuoden 2023 tietojen mukaan tavaroita ja palveluja yksityisiltä toimijoilta yhteensä 1,5 miljardilla eurolla. Hankinnoista 516,5 miljoonaa euroa, eli vain noin kolmannes kokonaispotista, tehtiin varsinaissuomalaisilta toimijoilta.
• Hankintapolitiikka on kuntapäättäjien käsissä ja päättäjien kannattaa ehdottomasti valjastaa julkiset hankinnat kehittämään yrittäjyyttä, työllisyyttä ja innovaatioita. Nykyistä paremmalla hankintaosaamisella ja tiedolla johtamisella säästetään myös tiukasta taloustilanteesta kärsivien kuntien euroja.
• Yritysmyönteinen kunta tekee aktiivista yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa ja tuottaa itse tai omistamiensa inhouse-yhtiöiden kautta ainoastaan välttämättömät palvelut. Tällä tavalla kuntien toiminta tukee paikallista elinkeinoelämää ja edistää kilpailua, mikä on kaikkien kuntalaisten etu. Kuntien tulisi aina tehdä kustannusvertailua yksityiseen tarjontaan verrattuna, kun ne harkitsevat sidosyksikköhankintoja. Pitää myös purkaa sidosyksikkörakenteita tukipalveluissa, joissa on tarjolla toimivia yksityisiä palveluita. Julkiset hankinnat kilpailutetaan, jotta kuntalaisten verovaroja käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja vastuullisesti.

• Varsinais-Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että kunta suorittaa kilpailutukset siten, että hankinta on ominaisuuksiltaan, menettelytavoiltaan, vaatimuksiltaan ja valintaperusteiltaan määritelty sellaiseksi, että myös paikalliset tarjoajat ja yritykset voivat siihen osallistua.
• Tämän vuoksi on aivan keskeistä, että kunta käy paitsi yrittäjien kanssa vuoropuhelua myös tiedottaa ajoissa ja avoimesti hankinnoista sekä jakaa hankinnan osiin ja valitsee useamman sopimustoimijan. Pienyritysmyönteisellä kuntien hankintatoimella voidaan pitää huoli siitä, että alueen omat pk-yritykset pääsevät mukaan kilpailuihin. Näillä päätöksillä on myös merkittäviä vaikutuksia alueen yritysten elinvoimaan.
• Vuoropuhelua ja tiedottamista hankintojen osalta parannetaan julkaisemalla kunnan ostolaskudata, päivittämällä hankintoja ohjaavat periaatteet pk-yritysmyönteisiksi, julkaisemalla (pien)hankintakalenteri, pitämällä suunnitteilla olevista hankinnoista infotilaisuuksia toimialoittain sekä käymällä markkinavuoropuhelua alueen yritysten kanssa.

• Varsinais-Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että yrittäjillä on tasapuoliset ja toimivat palvelut ympäri maakunnan. Uusien elinvoimakuntien tulee panostaa yritysten toimintaedellytysten tukemiseen. Haluamme vastata yritysten osaamishaasteisiin entistä tehokkaammin ja yrittäjälähtöisemmin eri toimijoiden välisen aktiivisen alueellisen kumppanuuden kautta.
• Vaikka julkiset yrityspalvelut nähdään yrittäjien mielestä tärkeänä elinkeinopolitiikan osa-alueena, niitä käytetään Varsinais-Suomessa silti vähiten koko Suomessa (Elinvoimabarometri 2023).
• Siksi tavoitteemme on, että kuntien uudet työllisyyspalvelut ovat strateginen osa elinkeinopolitiikkaa ja ne tuotetaan tiiviissä yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa.
• Vaikutamme osaltamme siihen, että kunnat tarjoaisivat yrittäjille palveluita niiden koko elinkaaren varrella, aina aloittavan yrittäjän palveluista omistajanvaihdokseen yhdessä yrittäjäjärjestön palvelutarjonnan kanssa.
• Keskeistä on yhteistyössä parantaa palveluiden saavutettavuutta ja varmistaa, että palvelut vastaavat yrittäjien tarpeita.

• Yrittäjyys ja yrittäjämäinen osaaminen ovat elinvoimaisen kunnan tukipilareita. Yrittäjyyskasvatuksella on valtava potentiaali kunnalle, joka haluaa vahvistaa yrittäjämäistä osaamista ja toimintakulttuuria kattavasti ja tavoitteellisesti oppilaitosten, yrittäjien ja kolmannen sektorin yhteistyönä.
• Tavoitteenamme on, että kunnat ottavat käyttöön uuden yrittäjyyskasvatuksen kehittämismallin, joka tarjoaa kunnalle selkeät askelmerkit sekä joukon helppokäyttöisiä menetelmiä ja työkaluja. Uusi kehittämismalli ja sen osana kuntaan perustettava yrittäjyyskasvatustiimi auttavat varmistamaan, että yrittäjyyskasvatus ei jää kunnassa irralliseksi ja erilliseksi toiminnaksi, vaan integroidaan osaksi oppilaitosten ja kuntien rakenteita ja toimintakulttuuria. Tämä on ratkaisevaa yrittäjyyskasvatustyön pitkäjänteisen vaikuttavuuden kannalta.
• Kehittämäämme yrittäjyyskasvatuksen malliin voi tarkemmin tutustua TÄÄLLÄ.
  Malli on kehitetty ja pilotoitu yhteistyössä Varsinais-Suomessa Naantalin ja Paraisten pilottikuntien kanssa.

• Nopeat liikenneyhteydet ja Varsinais-Suomen hyvä saavutettavuus parantavat talouden suorituskykyä ja vauhdittavat työvoiman liikkuvuutta. Varsinais-Suomi on liikenneväylien osalta kaikkien liikennemuotojen risteyskohta ja olemme kaikin puolin vetovoimainen maakunta, mutta maakunnan saavutettavuutta pitää edelleen vahvistaa.
• Samalla kun Varsinais-Suomi on maamme merellinen portti länteen, on sijaintimme logistisesti pussin perällä. Siksi maakunnan hyvä saavutettavuus ja nopeat liikenneyhteydet ovat maakunnan elinvoimalle ja yritysten toimintaedellytyksille elinehto.
• Suorat ja toimivat kansainväliset yhteydet ovat koko maakunnan elinvoimalle erittäin tärkeät. Turun lentoaseman toimintaedellytysten kehittäminen ja verkostoperiaatteen ylläpito ovat keskeisiä Varsinais-Suomen ja koko maan kansainvälisessä saavutettavuudessa ja yritysten mahdollisuuksissa kansainvälistyä. Turun lentoaseman suorat, epäsuorat ja välilliset vaikutukset ovat maakunnalle merkittävät: euroissa puhutaan sadoista miljoonista investoinneista ja verotuloista sekä kymmenistä tuhansista työpaikoista maakuntaan.
• Länsirata on elinvoimahanke ja Varsinais-Suomen saavutettavuus paranee nykyistä toimivampien ja luotettavampien yhteyksien myötä ja mahdollistaa työvoiman nykyistä paremman liikkuvuuden kestävästi ja tuoden investointeja. Varsinais-Suomen Yrittäjät kannattaa lähijunaliikenteen käynnistämistä ja haluamme kirittää suunnitelman valmistumista ja päätöksiä Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen toteuttamiseksi seuraavalla valtuustokaudella. Länsiradan näkökulmasta lähijunaliikenne toimisi syöttöliikenteenä ja mahdollistaisi siten laajemmat matkaketjut ja työssäkäyntialueet ja maakuntamme tapauksessa vahvistaisi myös kansainvälistä saavutettavuutta, sillä rataosuudet kytkeytyvät alueen satamiin ja ovat yhteydessä kansalliseen huoltovarmuuteenkin. Lisäksi lähijunaliikenne on merkityksellistä aluekehitystyötä, jolla on positiivisia vaikutuksia radanvarren kuntien ja asuinalueiden houkuttelevuuteen sekä yritysten sijoittumisvalintoihin.
• Varsinais-Suomen ainutlaatuinen saaristo elävöityy yrittäjyydellä ja monipaikkaisuudella sekä liikenne- ja verkkoyhteyksiä kehittämällä. Matkailun vetovoiman parantaminen on kuntien kannalta keskeinen tehtävä. Yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyöllä voimme rakentaa Saaristomerestä houkuttelevan matkailukohteen, jonka kilpailuvalttina on ekologisesti kestävä toiminta.