YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Kuva: Markus Sommers
Yrittäjän puolella
31.1.2024
Mikael Pentikäinen

Lakoilla vaurioitetaan Suomea ja sen yrityksiä

Monella työpaikalla on näinä päivänä tavallista hiljaisempaa, kun ammattiliitot järjestävät laajoja poliittisia lakkoja torjuakseen hallituksen uudistukset työelämälakeihin.

Lakot aiheuttavat monelle perheelle ongelmia ja yritykselle vaurioita. Miten laajoja vahingot ovat, aika näyttää. On päivänselvää, että ne ainakin vähentävät yrittäjien ja yritysten haluja investoida Suomeen, kuten mm. Yrittäjägallup on useita kertoja osoittanut.

Lakkoaalto on hyvä muistutus siitä, miksi poliittisia lakkoja pitää rajoittaa nykyistä enemmän. Hallitusta saa vapaassa maassa arvostella, mutta sitä ei pidä tehdä aiheuttamalla vahinkoa muille.

Moni työnantajaliitto ja yritys on kuvitellut saavansa työehtosopimuksella työrauhan. Tämä sopimuksen kohta on kuitenkin osoittautunut olevansa kuollut kirjain. Työrauhalla ei ole mitään arvoa työmarkkinoilla, jos sitä ei noudateta.

Lakkojen taustalla on aitoja huolia mutta myös harhaan johtavaa pelottelua, jonka taustalla ei ole työtä tekevien etu vaan liittojen valta- ja puoluepolitiikka.

Miksi työmarkkinauudistuksia tarvitaan?

On hyvä taas kerran kerrata, miksi Suomessa tarvitaan työmarkkinauudistuksia.

Ensiksi meillä on vaarallista, jopa hallitsematonta vauhtia velkaantuva julkinen talous, joka on vielä huonommassa kunnossa kuin viime kesänä hallitusneuvotteluissa kuviteltiin. Heikko julkinen talous on kansallinen turvallisuusriski.

Tarvitsemme velkaantumiseen taittamiseen uudistuksia, jotka nostavat työllisyysastetta lisäämättä julkisia menoja. Emme saa julkista taloutta kuntoon, jos yhä useampi ei ole työelämässä.

Toiseksi meillä on kansainvälisessä vertailussa korkea rakenteellinen työttömyys. Rakenteellinen työttömyys alenee vain uudistamalla työmarkkinoiden rakenteita. Tästä on paljon näyttöjä maailmalta, mm. Tanskasta ja Saksasta.

Tarvitsemme myös pieniä työnantajia

Kolmanneksi työnantajayrittäjiemme määrä laskee vauhdilla. Erityisesti pieni työnantaja on ahtaalla liian hankalan ja kuormittavan säätelyn keskellä. Moni pieni työnantaja on pannut pillit pussiin tai henkilökunnan pois ja toimii tänään verkostojen avulla.

Tarvitsemme myös pieniä työnantajia. Jokainen iso työnantaja on joskus ollut pieni. Jos meillä ei ole työnantajia, ei ole myöskään työpaikkoja.

Neljänneksi meillä on yli puoli miljoonaa työikäistä ihmistä joko työttöminä tai työvoiman ulkopuolella. Heistä moni tulisi työelämään, jos siihen olisi enemmän kannusteita ja jos työnantajilla olisi pienempi riski työllistää.

On tärkeä todeta, että myös työnantajien pitää tarkistaa asenteitaan ja toimintatapojaan työllisyysasteen nostamiseksi. Moni ikääntyneempi ja osatyökykyinen voi olla erittäin hyvä työntekijä. Siksi heille pitää rohkeammin tarjota työtä.

Viidenneksi Suomen kilpailijamaissa on tehty merkittävästi rohkeampia uudistuksia vuosikausia sitten ja saatu aikaan hyviä tuloksia. Esimerkiksi henkilöperusteinen irtisanominen on helpompaa mm. Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Niissä on rajoitettu selvästi enemmän myös poliittisia lakkoja.

Kukaan ei hae selkävoittoja

Suomessa vallitsee edelleen tilanne, jossa yritykset ja työntekijät ovat eriarvoisessa asemassa lain ja sopimusten edessä riippuen siitä, ovatko ne järjestäytyneitä. Tämä on kestämätöntä yhteiskunnassa, jonka perusarvo on ihmisten yhdenvertainen kohtelu.

Työelämässä olevat haluavat laajalti, että kaikki ovat sopimisessa samanarvoisia. Tätä kannattaa tuoreen Työelämägallupin mukaan 75 prosenttia ja vastustaa 13 prosenttia. Myös ammattiliittojen jäsenistä selvä enemmistö (68 %) kannattaa työntekijöiden samanarvoista kohtelua.

Ay-liike ja jotkut sen myötäilijät sanovat, että hallitus ja työnantajat hakevat ay-liikkeestä selkävoittoa. Tämä on puuta heinää. Uudistukset ovat kansainvälisesti maltillisia ja Säätytalolla viikkoja neuvoteltujen kompromissien tulos. Niitä ei ole kukaan sanellut.

Hallituksen esityksissä on edelleen paljon ongelmakohtia, joita on syytäkin miettiä ja parannella työryhmissä, joissa kaikki osapuolet ovat olleet alusta asti mukana.

Lopuksi pitää muistaa, että parlamentaarisessa demokratiassa hallitus – ei työmarkkinakoneisto – tekee lakiesitykset ja eduskunta säätää lait. Myös eduskunta kuulee varmasti eri tahoja, kun se käsittelee aikanaan lakiesityksiä.

MIKAEL PENTIKÄINEN
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

Muita kiinnostavia aiheita

Mikael Pentikäinen