Montako varoitusta täytyy antaa ennen kuin työntekijän voi irtisanoa?

Varoitus on yksi lakineuvontamme kysytyimpiä aiheita. Työsopimuslaki sisältää ainoastaan yhden pykälän, jossa varoitus mainitaan. Pykälän mukaan työntekijää ei saa irtisanoa, ellei hänelle ole ensin varoituksella annettu mahdollisuutta korjata toimintaansa. Pykälän lopussa tosin annetaan mahdollisuus, poikkeuksellisissa tilanteissa, irtisanoa työntekijä henkilöperusteella ilman varoitusta, mikäli hänen rikkeensä on luonteeltaan sellainen, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää varoittamista ennen irtisanomista. Tällaisesta poikkeustilanteesta esimerkkinä voisi jossakin tilanteessa olla se, että työntekijä on esimerkiksi työskennellyt kilpailevassa firmassa ilman lupaa.

Varoitus kytkeytyy siis nimenomaan henkilöperusteiseen irtisanomiseen; irtisanottaessa taloudellisin ja tuotannollisin perustein, ei varoituksia anneta. Muut työsuhteen päättämistavat, kuten purku ja koeaikapurku, eivät vaadi varoituksen antamista, mutta näissäkin tilanteissa varoituksia voidaan toki antaa.

Varoituksen syinä voivat olla erilaiset rikkomukset tai laiminlyönnit, kuten esimerkiksi myöhästely, luvaton poissaolo, asiaton käyttäytyminen, työpaikan ohjeistuksen laiminlyönti tai ilmeisen huolimaton työn suorittaminen. Lievemmissä ongelmissa tilanteeseen voi olla hyvä puuttua ensin huomauttamalla, mutta tilanteen ollessa vakavampi varoitus voi olla aiheellinen. Huomautus on työnantajan oma, vapaamuotoinen puuttumiskeino, eikä sitä mainita työsopimuslaissa.

Mikä varoitus oikeastaan on?

Varoitus on työnantajan virallinen viesti työntekijälle. Sen tarkoitus on tehdä työntekijälle selväksi, ettei hänen toimintaansa olla tyytyväisiä, vaan työnantaja kertoo varoituksen avulla, mikä työntekijän toiminnassa on mennyt pieleen ja miten työntekijän halutaan jatkossa toimivan ja käyttäytyvän. On myös syytä kirjata varoitukseen, että mikäli laiminlyönnit tai rikkomukset jatkuvat, työsuhde voidaan päättää.

Montako varoitusta on tarpeeksi?

Yksiselitteistä vastausta ei ole. Toisinaan yksikin riittää, joskus varoituksia on syytä antaa useita. Ratkaisevampaa on työntekijän rikkeen laatu kuin niiden määrä. Toisin sanoen mitä vakavampi rike on kyseessä, sitä vähemmän varoituksia tarvitaan. Pienempien virheiden kuten vaikkapa lievien huolimattomuusvirheiden kohdalla varoituksia voi olla syytä antaa kohtuullisen monta ennen irtisanomiseen ryhtymistä, kun puolestaan suurten virheiden kuten taloudellisten vahinkojen aiheuttamisen osalta saattaa hyvinkin riittää yksikin varoitus ennen irtisanomista.

Varoituksen antamisen ydinkohtia

Varoitus on syytä antaa kirjallisesti ja sitä annettaessa työntekijä voi kertoa näkemyksensä varoituksesta. Työntekijän ei ole pakko allekirjoittaa varoitusta, mutta työnantajan on syytä aina varmistua siitä, että varoitus on todistettavasti annettu. Varoituksen antamisen jälkeen työntekijälle on annettava usein kohtuullinen aika, yleensä vähintään 2-3 viikkoa, korjata toimintaansa. Jos työntekijä tämän jälkeen yhä jatkaa ei-toivottavaa tekemistään, tulee harkittavaksi joko uuden varoituksen antaminen tai irtisanominen.

Työnantajan on noudatettava tasapuolisuutta myös varoitusten antamisessa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että jos kaksi työntekijää tekee samanlaiset virheet, ei työnantaja lähtökohtaisesti voi toimia niin, että vain toinen saa varoituksen. Erilainen kohtelu saattaa kuitenkin olla mahdollista, jos toinen työntekijöistä tekee virheen ensimmäistä kertaa, mutta toinen on tehnyt samantyyppisiä virheitä jo aiemminkin ja saanut niistä suullisia huomautuksia. Tällöin on perusteltua, että ”ensikertalainen” selviää huomautuksella, mutta useamman virheen jo aiemmin tehnyt saa varoituksen.

Kauanko varoitus on voimassa?

Nyrkkisääntönä oikeuskäytännössä oli pitkään se, että varoitus ”vanhentuu” noin vuodessa siitä hetkestä kun se annettiin. Viime vuosina on kuitenkin annettu tuomioita, joissa työnantaja on voinut pätevästi vedota jopa 2-3 vuoden takaisiin varoituksiin. Suosittelen kuitenkin varovaisuuteen vuotta vanhempien varoitusten kanssa.

Iivari Järvinen, neuvontalakimies, varatuomari, Suomen Yrittäjät