Nyt ryhtiliike, eläkeala!

Viranomaisen väliintulon jälkeen eläkeyhtiöiden oli ryhdyttävä noudattamaan lakia tarkemmin, mikä aiheutti riskin siitä, että aloittaville yrittäjille olisi vahvistettu kohtuuttomia työtuloja ja jo YEL-vakuutettujen työtuloja olisi korotettu nopeasti ja hallitsemattomasti.

Lakimuutoksessa eläkeyhtiöille asetettiin velvollisuus tarkistaa YEL-työtulot kolmen vuoden välein, jotta ne jatkossa pysyisivät paremmin lain edellyttämällä tasolla. Lain siirtymäsäännöksen mukaan kaikki 1.1.2023 voimassa olleiden YEL-vakuutusten työtulotaso tarkastetaan vuosien 2023–2025 aikana aloittaen alle 15 000 euron työtuloista ja edeten siitä suurempiin.

Lain mukaan tarkistusprosessissa eläkeyhtiö antaa yrittäjälle kirjallisen ehdotuksen uudesta työtulosta eläkelaitoksen saatavilla olevien laista ilmenevien yrittäjän työpanoksen arvosta kertovien tietojen perusteella. Edellä mainittuja tietoja ovat kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkka ja kaikki yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.

Laskuri on apuväline, ei päätöksentekoväline

Eläketurvakeskus (ETK) lanseerasi jo syksyllä 2022, ennen lakimuutoksen voimaan tuloa, uuden YEL-työtulon laskentapalvelun. Palvelu on (ETK:n omankin näkemyksen mukaan) vain apuväline työpanoksen arvon arviointiin. Työtulon vahvistaminen on aina työeläkevakuuttajan vastuulla ja sen tulee ottaa työtuloa vahvistaessaan huomioon kaikki tiedossaan olevat, arviointiin vaikuttavat seikat. Lainsäädäntö mahdollistaa sen, että automaatiota voidaan käyttää apuna ratkaisussa, kunhan ratkaisun lopulta tekee ihminen. Automaattista päätöksentekoa voidaan lain mukaan käyttää vain tilanteissa, jotka eivät edellytä tapauskohtaista harkintaa. YEL-työtulon vahvistaminen edellyttää lain mukaan kokonaisharkintaa, joten automaattista päätöksentekoa ei siihen voida soveltaa.

Nyt käynnissä olevissa YEL-työtulojen tarkistuksissa eläkeyhtiöt käyttävät yrittäjälle lähetettävän suosituksen pohjana laskentapalvelun antamaa lopputulosta. Laskurin lopputulos pohjautuu yritystoiminnan menneeseen liikevaihtoon sekä toimialan keskimääräisiin liikevaihto- ja palkkatietoihin. Yritystoiminnan toteutuneita liikevaihtotietoja eläkeyhtiöt saavat verottajalta.

Sekä yrittäjien että YEL-työtulotarkastuksia tekevien eläkeyhtiöiden työntekijöiden on erittäin tärkeä ymmärtää, ettei laskurin lopputulos ole yrittäjän eläkelain mukainen YEL-työtulo, sillä lain mukaan työtulon tulee vastata palkkaa, joka pitäisi maksaa ulkopuoliselle henkilölle siitä, että tämä tekisi yrityksessä saman työn, minkä yrittäjä tekee.

Yrittäjä – tarkista työtuloehdotus ja reagoi siihen

Tieto yrittäjän työpanoksesta ei ilmene suoraan yritystoiminnan liikevaihdosta eikä muistakaan yrityksen tunnusluvuista, sillä ne voivat pitää sisällään esim. tavarakauppaa tai muiden henkilöiden (työntekijöiden/yrittäjien) työpanosta. Siksi on tärkeää, että yrittäjä reagoi saamaansa työtuloehdotukseen ja antaa eläkeyhtiölle tietoa henkilökohtaisesta ja yritystoimintansa tilanteesta. Eläkeyhtiöltä tulleen ehdotuksen saatuaan yrittäjä voikin antaa eläkelaitokselle lisätietoja työpanoksensa taloudelliseen arvoon vaikuttavista seikoista, jolloin eläkelaitoksen pitää arvioida yrittäjän antamien uusien tietojen vaikutus työtuloon.

Eläkeyhtiöitä velvoittavan hallintolain mukaan niiden on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Verottajalta saadut tiedot voivat johtaa eläkeyhtiöitä harhaan

Suomen Yrittäjien tietoon on tullut nyt käynnissä olevalta tarkastuskierrokselta tapauksia, joissa laskentapalvelussa ja sen antamassa suosituksessa on huomioitu kaikkien niiden yritysten liikevaihto, joissa yrittäjähenkilön on henkilötunnuksen perusteella tunnistettu olevan jollain tapaa mukana.

Sinällään YEL-vakuutuksessa pitää huomioida kaikki toiminta, jossa yrittäjä on lain mukaisessa yrittäjäasemassa. Yrittäjäasemaan vaaditaan kuitenkin riittävää henkilökohtaista vastuuta tai johtavaa asemaa ja omistusta yrityksessä. Edelleen henkilön pitää tosiasiallisesti työskennellä yritystoiminnassa, jotta em. aseman edellytykset täyttyvät ja toiminta voidaan huomioida YEL-vakuutuksessa.

Yrittäjiltä saatujen tietojen perusteella on eläkeyhtiöltä tulleessa YEL-suosituksessa huomioitu esimerkiksi sellaisen yrityksen liikevaihto, jossa yrittäjä on ollut ilman omistusta pelkästään hallituksen jäsenenä sekä liikevaihto asunto-osakeyhtiöstä, jossa yrittäjä on ollut hallituksen puheenjohtajana.

Tällaisissa tilanteissa eläkeyhtiö ei selvästikään ole riittävällä tavalla huolehtinut selvittämisvelvollisuudestaan. YEL-työtuloehdotus ja sen pohjalta mahdollisesti tehtävä päätös on lainvastainen, jos siinä on huomioitu toimintaa, joka ei vakuuttamisen piiriin edes kuulu.

Laki sanoo, että eläkeyhtiön pitää huomioida yrittäjän antamat tiedot

Huolestuttava tieto on myös se, että kun yrittäjä on eläkeyhtiölle todennut, ettei hän ole päätöksessä huomioidussa yritystoiminnassa yrittäjäasemassa, on eläkeyhtiö ohjeistanut, että asia voidaan korjata muutoksenhaussa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan.

Lain mukaan eläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos eläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen, ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe. Virhe pitäisikin korjata eläkeyhtiössä heti, kun sellainen havaitaan, joskin tämän kaltaisia virheitä ei pitäisi syntyä alun perinkään.

Eläkeyhtiön on perusteltava antamansa työtulopäätös

Hallintolain mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Vuodenvaihteen lakimuutoksessa yrittäjän eläkelakiin lisättiin täsmennys edelliseen lain ohjeeseen: Eläkelaitoksen päätöksen työtulon vahvistamisesta tulee sisältää työtulon vahvistamisen perusteena käytetyt tiedot.

Lakimuutosta koskevan hallituksen esityksen mukaan perusteluissa tulisi pystyä kuvaamaan nykyistä tarkemmin, mitä tietoja arvioinnin perusteena on käytetty ja minkä tietojen kautta tiettyyn ratkaisuun on päädytty. Työtulon tasolla on merkittävä vaikutus yrittäjälle ja siten yrittäjällä on suuri intressi saada riittävän yksityiskohtaiset perustelut sille, miksi tiettyyn työtulon tasoon on päädytty. Mikäli päätöstä ei asianmukaisesti perustella, siihen on mahdotonta hakea muutosta.

Suomen Yrittäjien näkemiä YEL-työtulopäätöksiä ei ole asianmukaisesti ja säännösten edellyttämällä tavalla perusteltu. Päätöksessä on viitattu ainoastaan yrittäjän eläkelain 112 pykälään, jossa määritetään se, miten työtulo tulee määrittää. Päätöksessä on toki aiemmassa kohdassa kerrottu laskurin antama lopputulos ja mitä yleisiä tietoja palvelun pohjana on käytetty. Päätöksestä puuttuu kuitenkin perustelut sille, miten päätöksellä vahvistettuun YEL-työtuloon on päädytty.

Nyt ryhtiliike, eläkeala!

Eläkeyhtiöillä on tässä nyt ryhdistäytymisen paikka. Niiden pitää tarkastaa prosessinsa siten, että toiminta täyttää eri lakien vaatimukset. Lisäksi Eläketurvakeskuksen on syytä pikaisesti arvioida, miten YEL-työtulon määrittämisen ohjeistusta ja tietopohjaa on tarve päivittää. Eläketurvakeskuksen lain mukainen tehtävä on antaa eläkelaitoksille suosituksia yhdenmukaisen soveltamiskäytännön varmistamiseksi sekä ylläpitää ja kehittää tietopohjaa, joka tarvitaan YEL-työtulon määrittämiseen.

Apuvälineenä olevan laskentapalvelun taustaluvuiksi tulee ottaa tietoa ainoastaan sellaisesta yritystoiminnasta, jossa yrittäjä on aidosti yrittäjäasemassa. Selvitysvelvollisuus tästä on eläkeyhtiöllä. Sitä varmasti helpottaa se, että YEL-vakuutettu yrittäjä on yleensä vakuutusta ottaessaan ilmoittanut, mitä vakuutettavaa yrittäjätoimintaa ja minkä yrityksen nimissä hän ryhtyy harjoittamaan.

Laskentapalvelun lopputulosta ei voida pitää totuutena yrittäjän työpanoksen arvosta, koska se ei sitä ole. Lopullisen ratkaisun tulee olla aina lain mukainen, ihmisen tekemä ja se on tehtävä kokonaisharkinnalla, jossa huomioidaan myös kaikki yrittäjän esiin tuomat seikat työpanoksestaan ja sen arvosta.

Eläkealalla on laadittu myös kohtalaisen laaja ja hyvä soveltamisohje oikean suuruisen YEL-työtulon määrittämisestä, jossa huomioidaan esim. yrittäjän esittämä selvitys työmäärästään ja se, että liikevaihto voi sisältää muutakin kuin yrittäjän työtä.

YEL-päätökset tulee perustella siten, että yrittäjälle on selvää, mitkä seikat ovat vaikuttaneet vahvistetun YEL-työtulon määrittämisessä ja miten. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta yrittäjän oikeusturva toteutuu ja hän kykenee valittamaan seikoista, joista hän on eri mieltä.

Jos sinulla on kysyttävää liittyen eläkeyhtiöltä tulleeseen työtuloehdotukseen tai jokin tarkistusprosessissa ihmetyttää, ota meihin tai Suomen Yrittäjien juridiseen neuvontapalveluun yhteyttä.

Janne Makkula, johtaja
Harri Hellstén, työmarkkina-asioiden päällikkö