Kirkkonummen Mehiläistuote – Kirkkonummen Vuoden Yrittäjä 2011

Kunnan suurin työnantaja, Kielo ja Janne Leimi 

saivat palkintonsa Kirkkonummen yrittäjien ja Uudenmaan Yrittäjien yhteisessä yrittäjäjuhlassa Långvikissa 12.11.2011. Leimit ovat kunnan ylivoimaisesti suurin työnantaja: heidän eri puolilla läntistä Uuttamaata sijaitsevissa tuotantolaitoksissaan työskentelee parhaimmillaan lähes 10 miljoonaan työntekijää. Tämän lisäksi Leimien 200 mehiläispesää auttaa myös muita alueen yrittäjiä tuottamaan parempia marja- ja hedelmäsatoja. Tämän lisäksi Kirkkonummen Yrittäjien hallitus arvosti Leimien tekemään aktiivista tuotekehitystyötä sekä uusien yrittäjien ja mehiläisharrastajien koulutusta.

Työläiselämää  

Suomen 1 480 000 000 – 2 220 000 000 miljoonaa siivekästä työläistä tuottavat noin 1.8 miljoonaa kiloa hunajaa vuosittain. Tämän lisäksi makeanhimoiset suomalaiset syövät 1.2 miljoonaa kiloa tuontihunajaa joka vuosi. Kun lasketaan mukaan vielä ne hedelmät, marjat ja viljatuotteet, joista saamme nauttia mehiläisten työn ansiosta, voidaan todeta, että siivelliset ystävämme ovat Suomen maatalouden ylivoimaisesti merkittävin työntekijäryhmä.  

Kirkkonummen mehiläistuotteen noin 200 pesässä ahertaa kussakin 40000 – 60000 mehiläistä. Heidän työnantajansa Janne Leimi kertoo, että nyt mehiläiset ovat jo talvilevolla. Työläiset elävät noin neljä viikkoa, paitsi loppukesällä syntyvä sukupolvi. Se saa loppukesän runsaudessa hyvää ravintoa, mutta kukkien kukinnan loppuessa, sen ei tarvitse tehdä töitä. Niinpä tämä pulska ja hyvinvoiva sukupolvi selviää talvesta ja on valmis ruokkimaan kevään ensimmäisen toukkasukupolven, kunhan kevätaurinko lämmittää taas tarpeeksi.   Kun paju ja leskenlehti kukkivat, alkaa ensimmäinen sikiöinti. Ruokaa kuluu suuria määriä, ja jos kevät on kylmä ja sateinen, on mehiläistarhurin annettava mehiläisille sokerivettä lisäravinnoksi. Pesä on saatava riittävän vahvaksi ennen satokautta eli heinäkuun alkua.  

Jos kaikki menee hyvin, heinäkuun ensimmäiset kolme viikkoa ovat sangen työteliästä aikaa. Hunajaa kerätessään mehiläiset pölyttävät kasveja ahkerasti. Tämän vuoksi mehiläispesiä myös vuokrataan viljelijöille, sillä 40000 ahkeraa pölyttäjää parantaa satomahdollisuuksia huomattavasti. Leimi ihmetteleekin, miksi hedelmätarhurit tuovat maahan kimalaisia Hollannista, kun 40000 suomalaistyöntekijää tekee töitä huomattavasti halvemmalla kuin muutama sata hollantilaista siirtotyöläistä.  

Elokuussa, kun suomalaisen luonnon kukkarunsaus vähitellen häviää, on aika korjata sato. Hunaja lingotaan kennoista ja otetaan talteen. Pesä käyttää itse vuodessa noin 50 kg hunajaa. Tarhurille jäi tänä kesänä keskimäärin 41 kg/pesä.  

Hunajaa ja muuta mukavaa  

Hunajan lisäksi mehiläiset tuottavat kukkien medestä muutakin hyödyllistä: kennojen rakennusainetta, mehiläisvahaa käytetään kynttilöiden lisäksi erilaisiin voiteisiin ja kosmeettisiin tuotteisiin. Vahaa ei voi kuitenkaan kerätä pesistä mielin määrin, sillä yhden vahakilon tuottamiseen pesä käyttää viisi kiloa hunajaa.   Talteen otettava vaha saadaan moneen kertaan käytetyistä kennoista, jotka välillä sulatetaan, jotta niihin jäävät epäpuhtaudet ja bakteerit saadaan hävitettyä. Suurin osa vahasta palautetaan pesään valmiiksi prässättyinä kennoaihiona: näin voidaan vaikuttaa siihen, että kennoista tulee säännöllisiä ja ne täyttävät pesän kokonaan.  

Mehiläiset valmistavat puiden silmuista propolista, joka on antibioottinen hartsimainen aine. Sen avulla mehiläiset puhdistavat pesää ja vähentävät siten tautien leviämistä. Propoliksella myös tilkitään pesään tulleita reikiä. Sitä on osattu käyttää luonnon antibioottina jo kauan. Kirkkonummen mehiläistuote käyttää sitä mehiläisvahatuotteissaan, esimerkiksi jalkavoiteissa, koirien tassuvoiteissa ja kaviorasvassa. Propolista saadaan talteen laittamalla pesän yläosaan verkko ja raottamalla pesän kantta sen verran, että pesään tulee veto. Ahkerat siivekkäät yrittävät poistaa vetoa tukkimalla verkon reikiä propoliksella. Kun verkko on täynnä, se voidaan poistaa ja kansi panna kiinni.  

Mehiläiset lahjoittavat tarhurille myös siitepölyä, joka on hyvin valkuaisainepitoista ja mehiläiset syöttävät sitä toukille. Siitepölyn mehiläiset varastoivat kennoihin ja säilövät sen maitohappokäymisen avulla. Tätä säilöttyä siitepölyä kutsutaan pergaksi eli mehiläisleiväksi. Ihmiset ovat vuosisatoja käyttäneet pergaa lisäravintona ja luontaistuotteiden ainesosana. Pesä tarvitsee itse noin 50 kg siitepölyä vuodessa. Tarhuri voi kerätä talteen korkeintaan 5 kg, jos hunajan tuotantoa ei haluta häiritä.   Ja toki mehiläispesä tuottaa välillisesti muutakin hyvää: ihmiset ovat huomanneet, että Leimien pesä metsän reunassa tuottaa huomattavasti tavanomaista runsaamman mustikka- ja puolukkasadon.  

Kuningattaria ja koulutusta  

Kirkkonummen mehiläistuote valmistaa ja myy hunajaa, oheistuotteita, mehiläiskuningattaria sekä kokonaisia yhdyskuntia. Se myös välittää mehiläistenhoitotarvikkeita. Leimi jalostaa itse kuningattaria. Tärkein jalostuskriteeri on mehiläisten rauhallisuus: aggressiivista työvoimaa on vaikea hallita.  

Janne Leimi on mukana myös Suomen Mehiläishoitajain Liitossa ja Uudenmaan mehiläishoitajat ry:ssä. Viimeksi mainittu järjestää mehiläishoidon kursseja, joilla Leimikin toimii opettajana. Kurssit on tarkoitettu kaikille, joita mehiläistarhaus kiinnostaa. Suurin osa Suomen mehiläispesistä onkin omakotitalojen pihoilla.   Apimondia-järjestö kartuttaa ja levittää mehiläisalan osaamista järjestämällä kongresseja, joissa tarhurit, tutkijat, hunajakauppiaat ja -välittäjät, lainsäätäjät ja alan kehittäjät eri puolelta maailmaa tapaavat, keskustelevat ja oppivat toisiltaan.  

Kuluvana syksynä Leimit osallistuivat Apimondia-konferenssiin Argentiinassa ja kartuttivat osaamistan ja tietämystään hyvin erilaisessa hunajaympäristössä. Merkittävin ero suomalaisen ja argentiinalaisen mehiläishoidon välillä on, että Argentiinassa satokausi voi olla kuukausia, kun Suomessa se kestää kolme viikkoa. Pesien tuotossa ei kuitenkaan ole merkittävää eroa: Suomen kesä ja kasvien kukinta on todella intensiivistä aikaa.  

Kylähenkeä ja tarmokasta työntekoa  

Janne ja Kielo Leimi aloittivat mehiläistarhauksen harrastuksena, joka vähitellen laajeni yritystoiminnaksi. Kirkkonummen mehiläistuotteella on oma liike Evitskogin vanhan kyläkaupan tiloissa. Mehiläisten hyvinvoinnin lisäksi he siis huolehtivat myös koko kyläyhteisöstä. Elintarvikekioskina toimiva kyläkauppa on avoinna kuutena päivänä viikossa, ja päivittäin sieltä saa myös Kielo Liemin leipomia tuoreita leivonnaisia – joissa käytetään tietysti hunajaa. Kalastusluvat ja revyy-liput löytyvät myös Leimien kaupasta.  

Liikkeen hoitamisen ja leipomisen lisäksi Kielo Leimi keittää mehuja ja hilloja. Hänen vastuullaan on myös hunajan linkoaminen. Koska pariskunta pyörittää tuotantoa ja myyntiä kahdestaan, illat kuluvat toisinaan myös purkittamiseen ja etikettien liimaamiseen. Leimin perheen lapset on kukin vuorollaan valjastettu yrityksen töihin ja he ovat olleet tukena vielä aikuistuttuaankin.  

Lastenhoitajan töistä yrittäjäksi siirtynyt Kielo Leimi kertoo liittyneensä Kirkkonummen yrittäjiin saadakseen itselleen taustaryhmän, jonka tilaisuuksista ja niissä muodostuneista ihmissuhteista saisi tukea yrittäjän yksinäiseen puurtamiseen. Pariskunta oli iloinen, yllättynyt ja kiitollinen Kirkkonummen Yrittäjien suomasta kunniasta. Vuoden yrittäjä -titteli merkitsee heille paljon.  

Lisätietoja: toimittaja Leena Kylliäinen