Kirkkonummen Yrittäjät - Kyrkslätts Företagare rf

Pirkko Erkkilä, Prico Oy

VUODEN YRITTÄJÄ 1991

Pirkko Erkkilä – Tullaan tutuksi

Pirkko Erkkilä: Connecting People  

Pirkko Erkkilä on toiminut yrittäjänä jo lähes neljäkymmentä vuotta. Tuona aikana hän on avannut vientikaupan ovia suomalaisille ja kirkkonummelaisille yrityksille. Hän on ehtinyt istua myös sekä kunnanvaltuustossa että Kirkkonummen Yrittäjien hallituksessa. Luottamustoimissaan hän on tehnyt samaa työtä kuin yrityksissäänkin: saattanut ihmisiä toistensa luo ja auttanut solmimaan suhteita, jotka hyödyttävät kaikkia.  

Pirkko Erkkilä on yhdistäjä. Hän on uransa aikana yhdistänyt tuhansia ihmisiä eikä malta lopettaa vieläkään, vaikka on ohittanut eläkeiän jo jonkin aikaa sitten. Yhdistettyään vuosikymmeniä yrityksiä yli rajojen ja rautaesiripun, hän yhdisti kirkkonummelaisia yrittäjiä toisiinsa; loi elintärkeitä verkostoja, joita jokainen yrittäjä tarvitsee pystyäkseen toimimaan. Nykyisin hän yhdistelee myös ihan tavallisia kirkkonummelaisia, jotka kaipaavat hyviä uusia ystäviä ja mukavaa matkaseuraa. Kontaktit syntyvät mukavalla tavalla: syömällä hyvin ja tutustumalla yhdessä vaikkapa sukellusveneeseen.  

Pirkko Erkkilä oli 60-luvulta lähtien töissä mainostoimistossa. Silloinen mainostoimistotyö oli vähintään yhtä kiireistä ja kuluttavaa kuin nykyisinkin: lyhyellä varoitusajalla piti saada aikaan mitä ihmeellisimpiä asioita. Vuonna 1974 Pirkko Erkkilä totesi, ettei moinen elämä ollut elämisen arvoista ja hyppäsi pois oravanpyörästä aivan uudelle alalle: Hän huomasi töistä palatessaan kukkakaupan ikkunassa ilmoituksen myytävästä liikkeestä ja marssi sisään.   Kukat eivät kuitenkaan kiehtoneet Pirkko Erkkilää kovin kauaa. Kun hän oli pyörittänyt kukkakauppaa vuoden, ystävä houkutteli hänet perustamaan kanssaan mainoselokuvia tekevän av-alan yrityksen, Studio North Presenterin. Elokuvatkaan eivät kuitenkaan olleet Erkkilän kutsumus, joskin ne johdattivat hänet oikeaan suuntaan.  

Studio North Presenter teki 1970-luvulla yhteistyötä Eesti Reklaamfilmin kanssa. Vuonna 1975 yhteistyökumppanit kysyivät, voisiko Erkkilä houkutella suomalaisia yrityksiä esittelemään tuotteitaan Tallinnassa, jossa länsimaisia hyödykkeitä ei 70-luvulla juuri ollut satavilla. Erkkilä, joka oli oppinut tuntemaan Virossa vallitsevan puutteen, päätti yrittää houkutella suomalaisia yrityksiä Tallinnaan. Messut onnistuivat hyvin, vaikkei Erkkilällä ollut lainkaan aiempaa kokemusta vientikaupasta ja messujen järjestämisestä. Studio North Presenteristä tuli ensimmäinen ja pitkään myös ainoa Viroon vientimessuja järjestävä suomalaisyritys.   Elokuvanteko sai jäädä. Pirkko Erkkilä perusti oman vientinäyttelyitä järjestävän yrityksen, Prico Oy:n. Rohkea nainen sai tuekseen loistavia simultaanitulkkeja ja luotettavan tallinnalaisen Expodesign -yrityksen, joka huolehti messurakennelmien pystyttämisestä. Tämän armeijansa avulla Erkkilä valloitti Suomen yrityksille kaikki Baltian maat, Valko-Venäjän ja ison osan Venäjääkin.  

Finnish Expojen järjestäminen jatkui Neuvostoliiton hajottua ja samalla suomalaiset yritykset saivat vakaan jalansijan itsenäistyvissä valtioissa. Erkkilän palveluksia ovat ulkomaankauppaponnisteluissaan käyttäneet sadat yritykset, kuten esimerkiksi Neste, Kesko, Orion, Rautaruukki, Helsingin villakehräämö, Suomen Sokeri, Oras, Ido, Partek, Kemira, Upo, Fazer jne.  

Pirkko Erkkilä halusi tarjota suomalaisille yrityksille vientimahdollisuuksia. Yhtä tärkeää Erkkilälle oli tukea myös naisyrittäjyyttä. 1970-luvun Neuvostoliitossa hän oli kummajainen: naisia ei oltu totuttu näkemään yrittäjinä eikä tasavertaisina yrityskumppaneina. Erkkilä rohkaisi naisia yrittäjyyteen kaikkialla, missä vain voi.   Pirkko Erkkilän oma valttikortti oli jonkinlainen päätön rohkeus: hän oli valmis hyökkäämään neuvostobyrokratiaa vastaan sinnikkyydellä ja suorapuheisuudella. Tärkeintä oli, että kaikki viralliset leimat olivat aina kohdallaan ja sovitut maksut suoritettiin ajallaan. Itäiseen kulttuuriin kuuluu, että kun luottamus on saavutettu, syntyy ystävyys, joka avaa ovet. Erkkilän tapa sanoa asiat suoraan ja tarvittaessa kipakastikin sai isäntämaiden yhteistyökumppanit arvostamaan häntä.  

1990-luvun lopussa Baltiassa ja Venäjällä alkoi olla paikallisia messujärjestäjiä, eivätkä suomalaiset yritykset enää tarvinneet Finnish Expojen tapaisia vientinäyttelyitä. Erkkilä ryhtyi järjestämään yritystreffejä, joilla suomalaiset ja ulkomaiset yritykset saattoivat tutustua helposti toisiinsa ja solmia yhteistyösopimuksia. Erkkilä järjesti myös vain naisyrittäjille tarkoitettuja ”Tullaan tutuiksi”- seminaareja, joissa erimaalaiset yrittäjänaiset saattoivat tutustua toisiinsa  

Verkostoituminen on yrityksille ensiarvoisen tärkeää: markkinointiapu, sopivat alihankkijat ja yhteistyötahot löytyivät kansainvälisistä kohtaamisista, joissa sekä puhuttiin vakavasti että pidettiin yhdessä hauskaa. Ja vaikka yrityskumppania ei matkoilta aina löytynytkään, vertaistuki oli tarpeellista ja antoi voimia.  

Erkkilä järjestää matkoja edelleen. Nykyisin Tullaan tutuiksi -matkoille pääsevät mukaan muutkin kuin yrittäjät. Vanhaan tapaan kuitenkin ovet aukeavat Erkkilän suhteilla usein sellaisiinkin paikkoihin, joihin tavallinen turisti ei pääse. Nähtävyyksien sijaan tärkeintä matkoilla on kuitenkin ihmisten kohtaaminen ja uusien ystävien ja kontaktien löytäminen.  

Seuraava Tullaan tutuksi -matka järjestetään lokakuussa, 20. – 21.10, jolloin suunnataan Tallinnaan. Meren takana odottaa oma bussi, joka vie matkaajat hyviin ravintoloihin, mielenkiintoisiin nähtävyyksiin, laadukkaaseen hotelliin, ostoksille ja illalla oopperaankin. Matkasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä suoraan Erkkilään 9.9.2012 mennessä osoitteeseen ’); // –> .  

Jo 70-vuotta täyttänyt Erkkilä ei ole ehkä kuullut koskaan, että on olemassa sellainen käsite kuin ”eläkepäivät”. Jos nauttii työstään, ei sitä malta lopettaa. Ihmisten tapaaminen, auttaminen ja yhdistäminen on niin antoisaa, ettei Pirkko Erkkilä luultavasti osaisi olla olemassa ilman sitä. Naisyrittäjiä Erkkilä rohkaisee luottamaan itseensä: mikä vain onnistuu, kun on iloisen rohkea ja tiukan päättäväinen.  

Teksti: Leena Kylliäinen