Raportti paikallisesta sopimisesta

22.10.2015

PAIKALLINEN SOPIMINEN EDISTÄISI
KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ

ESIPUHE

Paikallista sopimista koskeva kysely toteutettiin Webropol-kyselynä syyskuun 2015 lopussa. Vastaajina oli 751 Suomen Yrittäjien jäsenyritystä. Otanta poimittiin satunnaisotannalla Suomen yrittäjien jäsenrekisteristä. Otoksessa on kiintiöity yrityksen koko. Muilta ominaisuuksiltaan aineisto pyrkii vastaamaan mahdollisimman hyvin Suomen pk-työnantajayritysten rakennetta. Kyselyn vastausprosentti oli 15, joten tuloksia voidaan pitää edustavina.

Kyselyssä paikallisella sopimisella tarkoitettiin mahdollisuutta poiketa työehtosopimuksen määräyksistä yhdessä yrittäjän ja henkilöstön kesken sopien. Paikallinen sopiminen siis edellyttäisi sitä, että yrittäjä ja henkilöstö olisivat poikkeamistarpeesta ja sen toteuttamisesta samaa mieltä. Muussa tapauksessa noudatettaisiin soveltuvaa työehtosopimusta.

Kyselyssä kartoitettiin pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä paikallisen sopimisen nykytilasta ja siitä, minkälaisista asioista yrityksissä olisi tarve tai valmius sopia yhdessä henkilöstön kanssa. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä paikallisen sopimisen vaikutuksista erityisesti työntekijöiden kokonaisansioihin ja työntekijöiden määrään.

Selvityksen perusteella paikallisen sopimisen lisäämisen vaikutus pienillä työpaikoilla olisi korostuneesti työpaikkojen säilyminen ja lisääntyminen erityisesti työaikoihin liittyvistä kysymyksistä sopien sekä kriisiaikoina myös palkanmuodostukseen liittyvien joustoelementtien kautta. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella on myös selvää, että työpaikoilla on nimenomaisesti aitoa halua sopia työntekijöiden kanssa: henkilöstön neuvotteluaseman vahvistamiseen lainsäädännöllä vastaajat suhtautuvat pääosin myönteisesti.

Pääministeri Sipilän hallitus on ohjelmassaan ilmoittanut toteuttavansa erityisesti pk-yritysten työllistämishalukkuutta lisääviä uudistuksia uusien työpaikkojen luomiseksi. Keskeinen väline tavoitteen saavuttamiseksi on paikallisen sopimisen edistämistä ja työllistämisen esteiden purkamista koskeva hallitusohjelman kärkihanke. Hallitus on linjannut käynnistävänsä tarvittavat lainsäädännön uudistukset, joiden tavoitteena on, että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista kuten palkoista ja työajoista.

Hallituksen asettama selvitysmies Harri Hietala julkaisi 15.10.2015 paikallista sopimista koskevan selvityksen. Selvitysmies toteaa muun ohella, että hallitusohjelman kirjaus paikallisen sopimisen lisäämisestä esimerkiksi joustavia työaikoja, lisiä, työajan lyhennysvapaita, palkkausjärjestelmiä ja palkankorotusmallia koskevissa asioissa olisi mahdollista toteuttaa joko työehtosopimusten joustoja lisäämällä tai lainsäädäntömuutoksin. Näistä ainoastaan jälkimmäinen toteuttaisi hallitusohjelman kirjauksen, jonka mukaan hallitus huolehtii paikallisen sopimisen edellytysten vahvistumisesta lainsäädäntöhankkein. Lainsäädäntöreitti on myös ainut varma, tehokas ja nopeasti vaikuttava etenemisvaihtoehto. Työehtosopimusosapuolet eivät ole onnistuneet työmarkkinoiden joustojen lisäämisessä työehtosopimusten kautta.

Suomella ei ole varaa odottaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimmassa työpoliittisessa aikakauskirjassa (3/2015) todetaan, että työttömyys on voimakkaasti kasvamassa eikä hidastumisesta ole mitään merkkejä. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa yhteensä 337 400 työtöntä työnhakijaa, mikä on 22 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on kiihtynyt vuodesta 2013 alkaen. Tällä hetkellä yhdenjaksoisesti vähintään 12 kuukautta työttömänä olleita on noin 110 000 henkeä ja määrä on voimakkaassa kasvussa. Laaja rakennetyöttömyys on lähes kaksinkertainen eli noin 213 000 henkeä.

Erittäin huolestuttava työttömyyden kehitys voidaan kääntää ainoastaan työmarkkinoiden rakenteellisilla uudistuksilla. Suomen Yrittäjät on arvioinut, että lainsäädäntömuutoksilla, joilla mahdollistettaisiin työehtosopimuksen määräyksistä poikkeaminen yhteisesti sopien, saavutettaisiin muutamassa vuodessa jopa 60 000 – 65 000 uutta työpaikkaa. Arvio perustuu pääasiassa Pk-yritysbarometrien yhteydessä kerättyihin ja ristiin ajettuihin tietoihin pk-yritysten työllistämistarpeesta ja työllistämisen keskeisistä esteistä. Työllisyysvaikutusten oletetaan konkretisoituvan vuoteen 2019 mennessä edellyttäen, että lainsäädäntömuutokset ajoittuvat vuosiin 2015 ja 2016.

Käsillä oleva Suomen Yrittäjien toteuttama jäsenkyselyyn pohjautuva raportti tukee edellä mainittua arviota. Raportista ilmenee, että paikallisen sopimisen mahdollistaminen laskisi merkittävästi yritysten työllistämisen kynnystä. Yritysten kilpailukyky paranisi, työllisyys lisääntyisi ja pitkällä aikavälillä työntekijöiden ansiotaso kasvaisi. Lyhyellä aikavälillä vaikutus työntekijöiden ansioihin olisi pääosin neutraali.

Lue tästä Paikallinen sopiminen edistäisi kasvua ja työllisyyttä -raportti

Selvityksen julkaisija Suomen Yrittäjät.

---

Lisätietoja:

johtaja Janne Makkula, p. 040 581 2472, janne.makkula@yrittajat.fi
työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, p. 050 502 0111, harri.hellsten@yrittajat.fi