Pk-yritysbarometri 2/2020

9.9.2020

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2020 Pk-yritysbarometri perustuu 5 100 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta.

Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessaraportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Tällä kierroksella, osana Pk-yritysbarometria selvitettiin koronaviruksen vaikutuksia suomalaisiin pk-yrityksiin. Tämä osio julkaistiin erikseen 21.8.2020.

Helsingissä 9.9.2020

---

TIIVISTELMÄ

Pk-yritykset ovat olleet kuluvana vuonna hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa koronaviruksen leviämisestä johtuneen kriisin vuoksi. Poikkeuksellinen tilanne heijastuu suoraan pienten ja keskisuurten yritysten odotuksiin lähiajan suhdannekehityksestä. Odotukset ovat laskeneet voimakkaasti.

Suhdannenäkymien saldoluku laski keväästä 20 yksiköllä arvoon miinus 11. Pk-yrityksistä 21 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 32 prosenttia arvioi niiden heikkenevän.

Odotukset liikevaihdon kasvusta hiipuvat ja investointien odotetaan laskevan

Odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia: ne ovat laskeneet samaan aikaan kun yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet. Saldoluku laski kevään barometrista 24 yksikköä ja saa arvon miinus kaksi. Tämä on poikkeuksellisen alhainen arvo, mutta onneksi vielä hieman korkeampi kuin finanssikriisin aikana.

Kannattavuusodotukset ovat liikevaihto-odotusten tapaan heikentyneet: odotukset kannattavuudesta ovat suunnilleen samalla tasolla, kuin ne olivat finanssikriisin aikana. Epävarmuus tulevasta on niin suurta, että saldoluku laski keväästä 19 yksikköä ja on nyt miinus 9.

Vakavaraisuuden kasvua odottaa hyvin harva pk-yritys. Poikkeuksellisen kevään jälkeen odotukset vakavaraisuuden kehityksestä ovat laskeneet voimakkaasti. Saldoluku laski voimakkaasti ja saa arvon kaksi. Laskua edellisestä barometristä on 18 yksikköä.

Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät. Rakentamisessa odotukset investointien lähiajan kehityksestä ovat heikoimmat, ja saldoluku saa arvon miinus 17. Investointien arvon muutosodotusten saldoluku päätyi lukemaan miinus 13. Saldoluvun arvo laski yhdeksän yksikköä keväästä. Heikko tulos kertoo poikkeuksellisen suuresta epävarmuudesta talouskasvun ja toimintaympäristön suhteen.

Pk-yritykset pyrkivät pitämään kiinni osaavasta työvoimasta

Pk-yritykset huolehtivat henkilökunnasta ja sinnittelevät heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni henkilöstöstään. Tämä sama kehitys on nähtävissä tässä barometrissa. Vaikka talous on supistunut ja tulevaisuuden näkymät muuttuneet poikkeuksellisen epävarmoiksi, henkilöstön määrän ei oleteta merkittävästi pienenevän.

Tilanteen vaikeudesta kertoo se, että odotusten saldoluku laski keväästä 11 yksikköä ja päätyi arvoon miinus kaksi. Positiivista tilanteessa on se, että edelleenkin suuri enemmistö, eli 70 prosenttia pk-yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen henkilömääränsä.

Kasvua uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä

Positiivista on se, että vaikka tilanne on epävarma ja talouskasvu alenee selvästi, mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivien yritysten osuus on pysynyt ennallaan. Myöskään voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä ei ole romahtanut, vaikka niiden osuus onkin puolen vuoden takaisesta tippunut kahdella prosenttiyksiköllä.

Yritykset hakevat menestystä ja kilpailuetua useasta lähteestä. Kansainvälisyys on yhä useammalle pk-yritykselle arkipäivää, ja kasvua sekä menestystä haetaan ulkomaankaupasta. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisimmin laskua vastaan ilman luottovakuutusta. Vaikka näiden yritysten määrä on hiukan vähentynyt viime vuosina, kehitystä pitäisi kiihdyttää.

Suomessa on yrityksille tarjolla kansainvälistymispalveluita useasta lähteestä. Järjestelyllä on omat etunsa, sillä usein yritysten tarpeet kansainvälistymisessä poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset tarvitsevat ja käyttävät kaikkia kansainvälistymispalveluita paljon. Palveluiden käyttö on lisääntynyt ja niihin ollaan myös kokonaisuudessaan varsin tyytyväisiä.

Poikkeustilanteeseen luotua yritysrahoitusta hyödynnetty

Tiukentuneesta pankkitoiminnan sääntelystä ja yritysten heikentyneestä luottokelpoisuudesta huolimatta poikkeustilanne näkyy pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä yllättävällä tavalla: yhä useammalla yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta.

Rahoituksen yleinen saatavuus näyttäisi parantuneen hieman, ja rahoitusta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ottaneiden pk-yritysten määrä nousi. Pk-yritykset myös aikovat hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana hieman enemmän kuin edellisen barometrin aikaan. Julkiset tukitoimet lienevät ainakin osaltaan lisänneet saatavuutta.

Suhdanneodotusten heikentyminen ja haastava kevät näkyvät siinä, että rahoitusta käyttöpääomaksi hakevien osuus on kaksinkertaistunut.

Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä, vaikka se on laskenut voimakkaasti aiemmasta. Business Finland ja ELY-keskukset ovat nousseet pankkilainojen tärkeimmiksi vaihtoehdoiksi. Suurta ja nopeaa muutosta selittänee koronapandemian vuoksi myönnetty julkinen häiriörahoitus.

Poikkeuksellisen kevään seurauksena pk-yritysten kassatilanne on heikentynyt alkuvuodesta. Tällä kertaa 19 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana.

Digitalisaatioloikka antaa vielä odottaa

Pk-yritysten digitaalisten palveluiden käyttö on edistynyt hieman viimeisen vuoden aikana. Erityisesti sosiaaliseen mediaan ja verkkokauppaan on panostettu aiempaa enemmän. Sosiaalista mediaa käyttää nyt 60 prosenttia pk-yrityksistä. Verkkokaupan kautta liiketoimintaa tekee 17 prosenttia pk-yrityksistä.

Digitaalisuuden hyödyt ovat nousseet hieman edelliseen barometriin nähden. Yritykset pitävät digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia eri liiketoiminnan osaalueille pääosin merkittävinä tai kohtalaisen merkittävinä.

Digitalisaatiossa olisi yksi avain helpottaa pk-yritysten taloushallintoon liittyviä velvoitteita ja työvaiheita. Eniten helpotusta haluttaisiin paperikuittien käsittelyyn ja selvittelyyn, joista haluttaisiin eroon.

Lue tiedote/Läs nyhetsinfo/Read the bulletin:

» Pk-yritysten näkymissä poikkeuksellisen nopea lasku koronan vuoksi
» De små och medelstora företagens utsikter sjunker exceptionellt snabbt på grund av coronan
» SME outlook plummeted following COVID-19

---

» Pk-yritysbarometri syksy 2020 -raportti

» Valtakunnallinen kalvosarja (pdf)

» Pk-yritysbarometri syksy 2020 Suomen Yrittäjät/ekonomisti Petri Malinen (pdf)
» Pk-yritysbarometri syksy 2020 TEM/elinkeinoministeri Mika Lintilä (pdf)
» Pk-yritysbarometri syksy 2020 FINNVERA/liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä (pdf)

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Seutukuntien kalvosarjat
» Muut raportit ja kalvot
» Sammanfattning

» Aluekalvot ym. kalvot PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)

» Pkyritykset ja koronan aiheuttama poikkeustilanne
» Lue tiedote: Suurin osa yrityksistä tyytyväisiä koronatilanteen yritystukiin mutta lisäjoustoille on tarvetta