YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Yksinyrittäjäkysely 2019
31.12.2019
Tiivistelmä
Suomen Yrittäjät tekee Yksinyrittäjäkyselyn yksinyrittäjäjäsenilleen kolmen vuoden välein. Vuoden 2019 kyselyn perusteella palvelusektori on yksinyrittäjille selkeästi yleisin toimiala, sillä vastanneista lähes kolme neljästä ilmoittaa toimivansa palvelualalla. Toiminimi on yksinyrittäjille yleisin yritysmuoto, mutta osakeyhtiöiden osuus on noussut verrattuna kolme vuotta sitten tehtyyn kyselyyn. Jo yli puolella kyselyn yksinyrittäjistä on ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suoritettu tutkinto.
Yksinyrittäjien kasvuhalukkuus on säilynyt korkealla tasolla, sillä 67 prosenttia vastaajista ilmoittaa tavoittelevansa kasvua tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Erityisen voimakasta kasvuhalukkuus on alle 35-vuotiaiden yksinyrittäjien joukossa: heistä 90 prosenttia ilmoittaa tavoittelevansa kasvua. Kasvuhaluisuus laskee vastaajaryhmien iän noustessa. Toimialojen välillä kasvuhalukkuus on korkeinta kaupan toimialalla, jossa kasvua tavoittelee noin kolme neljästä vastanneesta. Kasvuhalukkuus on alimmillaan rakentamisessa (62 prosenttia), jossa on tapahtunut laskua edelliseen kyselyyn verrattuna.
Tärkeimpinä kasvun keinoina yksinyrittäjät mainitsevat verkostoitumisen kumppaneiden kanssa, uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraamisen ja työntekijän palkkaamisen.
Suurimpina kasvua rajoittavina tekijöinä nousivat esille seuraavat tekijät: omaa työaikaa ei voi lisätä, työllistämisen kalleus ja riski sekä yrityksen toiminnan henkilöityminen itseen. Noin kolmannes vastanneista ilmoitti palkanneensa työntekijän jossakin yrityksen toiminnan vaiheessa, ja vuokratyövoimaa ilmoitti käyttäneensä 12 prosenttia.
Yksinyrittäjien tulotaso on pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin edellisessä kyselyssä: hieman parannusta, mutta edelleen matala. Kaikista vastanneista noin puolet ilmoittaa bruttotulokseen kuukaudessa alle 2 000 euroa.
Hieman yli puolet kaikista vastanneista ilmoittaa YEL-työtulonsa olevan alle 13 000 euroa vuodessa. Vain noin kolmannes kaikista ilmoittaa maksavansa riittävästi YEL-maksua. Yrittäjyyden jälkeiseen elämään varautumisessa 37 prosenttia ilmoittaa turvautuvansa sijoitustoimintaan. Muina keinoina mainitaan erityisesti säästäminen ja vapaaehtoinen lisäeläke.
Noin joka neljäs kaikista vastanneista kertoo tekevänsä töitä keskimäärin yli 50 tuntia viikossa. Vain joka viides ilmoittaa viettävänsä lomaa vuosittain neljä viikkoa tai enemmän. Sairaana työskenteleminen on varsin yleistä, sillä vain 26 prosenttia vastaajista ei ole harjoittanut yritystoimintaa sairaana viimeisen 12 kuukauden aikana.
Jaksamisessa yksinyrittäjät jakautuvat lähes kahtia. 47 prosenttia vastasi, että jaksamisen haasteita ei ole ollut missään vaiheessa. Hieman yli puolet puolestaan vastasi kokeneensa jaksamisen haasteita. Kaikista vastanneista 30 prosenttia ilmoitti, että on kokenut jaksamisen haasteita, mutta ei ole hakenut apua. Kaksi kolmesta vastanneesta ei ole järjestänyt itselleen yrittäjän työterveyshuoltoa. Yksityinen sairauskuluvakuutus on kuitenkin noin puolella kyselyn vastanneesta.
Noin joka viides kyselyyn vastanneesta kertoi, että perheeseen kuuluu alle 12-vuotias lapsi, jonka syntymän aikaan vastaaja oli yrittäjänä. Tästä ryhmästä 38 prosenttia ei pitänyt perhevapaita lainkaan. Naisista 20 prosenttia ei pitänyt perhevapaita ja miehistä 51 prosenttia. Lähes puolet kaikista lapsen saaneista ilmoitti, että perhevapaa ei vaikuttanut yritystoimintaan, ja kokonaan keskeytyneenä yritystoiminta oli vain 22 prosentilla vastaajista. Naisista 32 prosenttia vastasi, että perhevapaalla ei ollut vaikutusta yritystoimintaan, ja miehillä vastaava osuus oli 59 prosenttia.
Kyselyn ovat laatineet toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén ja viestintäpäällikkö Eeva Ketvel.