Työnantajatuki, yrittäjätuki ja yksinyrittäjätuki – Yrittäjiltä uusia esityksiä yrittäjien koronatueksi

Hallitus valmistelee lisätoimia pelastaakseen yrityksiä, joita koronaviruksen aiheuttama kriisi koettelee tällä hetkellä ennenkokemattomalla voimalla. Yrittäjiltä tulevien viestien perusteella tilanne on kriisiytymässä nopeasti eikä hallituksen julkistama, lainoihin ja Finnveran takuuksiin pääosin perustuva rahoitus valu riittävän nopeasti yrityksiin. Jos lisätoimia ei tule, suuri konkurssiaalto on väistämätön.

Suomen Yrittäjät esittää harkittavaksi seuraavia lisätoimia turvaamaan yritysten rahoitus ja estämään kassakriisejä:

1. Työnantajatuki: Valtion ja työeläkeyhtiöiden pitää ottaa kantaakseen työnantajan sosiaalivakuutusmaksut 1.4. alkaen kolmen kuukauden ajaksi. Työeläkemaksujen osalta voidaan hyödyntää niin sanottuja Emu-puskureita. Vaikutus olisi noin 1,4 miljardia kuukaudessa eli yhteensä 4,2 miljardia.
2. Yrittäjätuki: Valtio ottaa vastuulleen yrittäjien YEL- ja MyEL-maksut 1.4. alkaen kuuden kuukauden ajaksi, jotta yrittäjien rahat eivät lopu eikä sosiaaliturva romahda. YEL-vakuutettuja on 207 000 ja MyEL-vakuutettuja 57 000. 2018 yrittäjät maksoivat YEL-maksuja vajaat 1,1 miljardia ja MyEL-maksuja 2019 175 miljoonaa euroa. Valtio maksaa jo nyt YEL- ja MyEL-järjestelmien kuluista huomattavan osan. Eläkemaksutuki yrittäjille maksaisi valtiolle lisää noin 105 miljoonaa kuukaudessa. YEL-maksujen osuus on noin 90 miljoonaa ja MyEL-maksujen noin 15 miljoonaa euroa. Puolen vuoden tuki maksaisi yhteensä noin 630 miljoonaa euroa.
3. Yksinyrittäjätuki: Valtio maksaa 1.4. alkaen kolmen kuukauden ajan yrityksille, joissa ei ole työntekijöitä eikä selvittämättömiä verovelkoja 2019 lopussa, kriisitukea 33,66 euroa päivässä (vastaa starttirahan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen suuruutta) eli 724 euroa kuukaudessa. Tämä tukee jatkamaan yritystoimintaa. Yksinyrittäjätuen saajan yritystoiminnan pitää olla aktiivista tukikuukauden aikana eikä yrittäjä voi samaan aikaan saada yrittäjän työttömyysrahaa. Tuki maksaa valtiolle noin 145 miljoonaa euroa kuukaudessa eli yhteensä noin 435 miljoonaa euroa.
4. Valtio palauttaa alkuvuonna ja viime vuonna maksetut oma-aloitteiset verot (arvonlisävero ja työnantajasuoritukset) ja ennakkoverot hakemuksesta vuoden lainaksi yritysten käyttöpääoman vahvistamiseksi. Verojen koroton maksunlykkäysaika on yksi vuosi, joka alkaa, kun valmiuslaki ei ole enää voimassa.
5. Laajennetaan määräaikaisesti kotitalousvähennystä palauttamalla vähennyksen aiempi taso.
6. Uudistetaan rahoituksen pelisääntöjä niin, että akuutissa tilanteessa rahoituksen saanti ei saa määräytyä toimialan mukaan. Toimialaluokitukset eivät kerro yrityksen rahoitusongelmasta. Esimerkiksi rakennussektorilla on paljon yrityksiä, jotka toimivat pitkissä alihankintaketjuissa. Alihankintaketjut eivät noudata toimiala-luokitusten määritelmiä.
7. Finnveran avaa takaustuotteitaan vaihtoehtoisten käyttöpääomarahoituskanavien käyttöön (esim. Fundu ja Purofinance). Nämä palvelevat pankkirahoituksen ulkopuolisia toimijoita. Nämä palvelut ovat myös pankkien vastaavia helpompia ja nopeampia. Samalla voidaan lisätä ja monipuolistaa rahoituskanavia.
8. TE-toimistoja ohjeistetaan suhtautumaan myönteisesti starttirahayrittäjien maksujaksojen pidentämiseen ja jatkamiseen, jotta varmistetaan aloittavan yrittäjän yritystoiminnan jatkuvuus. Tätä varten vahvistetaan starttirahojen resursointia.
9. Julkisten vuokranantajien (valtio, kunnat, niiden yhtiöt, Metsähallitus ja työeläkeyhtiöt) pitää alentaa vuokriaan oma-aloitteisesti vähintään kolmen kuukauden määräajaksi. Hallitus vetoaa suuriin kiinteistöyhtiöihin, että ne alentavat määräajaksi kauppakeskusten vuokratasoa sekä joustavoittavat aukioloehtoja.
10. Valtion ja kuntien pitää toteuttaa julkisia hankintojaan etupainotteisesti, mikä turvaa monen yrityksen toimintaa ja pitää markkinan elävänä kriisin yli.

Lisätietoja:

Kaikki koronasta yrittäjälle -sivusto

toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen @ yrittajat.fi