Yrittäjien Pentikäinen: Talouselämässä vahvistuu viidakon laki

Viidakon laki toteutuu erityisesti siinä, miten laskuja maksetaan ja vuokrista neuvotellaan.

– Harva välittää maksuaikoja koskevasta säätelystä. Laskuja maksetaan, jos huvittaa, vaikka työ olisi tehty aikoja sitten, hän sanoo.

– Laki on kuollut kirjain, koska sitä ei kukaan valvo, Pentikäinen toteaa.

Yrittäjät saa viestejä siitä, miten maksuaikoja on venytetty jopa 120 päivään, tai asiakas on vain kategorisesti ilmoittanut, ettei nyt maksa tehdystä työstä tai tuotteesta.

– Yrittäjien hätähuutoja kuuluu isojen huutomerkkien kera, Pentikäinen sanoo.

– Vuokramarkkinoilla pienet yrittäjät – niin vuokralaiset kuin vuokranantajat – joustavat, mutta isot näyttävät antavan lähinnä parin kuukauden lykkäyksiä. Se tuntuu asiakkaansa menettäneelle yrittäjälle siltä, että lyödään märkä rätti kasvoille.

Rahoitushakemuksia ei ehditä käsitellä riittävän nopeasti

Yrityskentässä voimistuva viidakon laki johtuu siitä, että yritysten rahoitusnäkymiä ei ole kyetty uskottavasti turvaamaan koronakriisitilanteessa. On epäluottamusta rahoituksen saatavuuteen.

Yritysten kassat kuivuvat, kun tulovirta on vähentynyt. Lainarahaa on saatavilla, mutta hakemuksia ei ehditä käsitellä riittävän nopeasti.

– Hyvää tahtoa on paljon, mutta kapeikkoja on liikaa. Raha ei löydä yrityksiä. Resurssit eivät riitä rahoitushakemusten nopeaan käsittelyyn. Kriisipaketti ei tältä osin toimi, Pentikäinen sanoo.

– Isojen yritysten rahoituksen turvaamiseen löytyy malleja ja välineitä, mutta laaja pk-kenttä on jäänyt huutolaislapsen asemaan. Sen palvelemiseen ei ole riittäviä keinoja. Näkymä on synkkä: kuljemme kohti mittavaa konkurssiaaltoa.

Lisälaina on monelle yrittäjälle hyvin vaikeaa

Lisäksi on paljon yrittäjiä ja yrityksiä, jotka eivät pysty ottamaan tai halua ottaa lisää velkaa. Siksi suoraa tukea tarvitaan enemmän.

Yrittäjät vaatii valtion suoraa tukea yrityksille nopeasti. Yrittäjäjärjestö on ehdottanut hallitukselle 5,2 miljardin euron suoran tuen maksamista.

Yrittäjät esittää kolmea tukimuotoa: työnantajatukea, yrittäjätukea ja yksinyrittäjätukea.

• Työnantajatuki hoidettaisiin siten, että valtio ottaa vastuulleen kolmen kuukauden määräajaksi yritysten sosiaalivakuutusmaksut. Tuki olisi noin 1,4 miljardia euroa kuukaudessa.
• Yrittäjätuki hoidettaisiin siten, että valtio maksaisi kuuden kuukauden ajan yrittäjien eläkemaksut eli YEL- ja MyEL-maksut. Tuki olisi noin 105 miljoonaa euroa kuukaudessa.
• Yksinyrittäjätuki olisi työmarkkinatuen suuruinen tuki yksinyrittäjille. Tuki olisi noin 145 miljoonaa euroa kuukaudessa. Jos kaavailtu yrittäjän työttömyysturva saadaan toteutettua ja siinä on pienet tulot mahdollistava suojaosuus, tämän tuen tarve poistuu.

– Erityisesti työnantaja- ja yrittäjätuki on helppo toteuttaa, jos on tahtoa. Ne osuvat hyvin maaleihinsa. Toki tukea saisivat myös jotkut sellaiset, jotka eivät sitä nyt tarvitse. Siitä ei kannata murehtia, koska tuki palaa maksuina ja veroina takaisin yhteiskuntaan, Pentikäinen sanoo.

Lisätietoja:

Suomen Yrittäjien ehdotus hallitukselle yrittäjille maksettavasta suorasta tuesta

toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen @ yrittajat.fi