Näin Yrittäjät on vaikuttanut yrittäjien puolesta 2019–2021

Antti Rinteen ja Sanna Marinin johtamat hallitukset ovat johtaneet Suomea saman hallitusohjelman pohjalta nyt kaksi vuotta. Aikaa on hallinnut koronakriisi, joka on vaikeuttanut yritysten toimintaa hurjasti. Suomen Yrittäjät on onnistunut tuomaan tietoa yrittäjien tarpeista päättäjille ja saanut koronavaikuttamisen lisäksi myös muita yrittäjille tärkeitä asioita eteenpäin.

Koronakriisissä tietoa ja apua yrittäjille nopeasti

Kun koronakriisi iski maaliskuussa 2020, Suomen Yrittäjät avasi heti Kaikki koronasta yrittäjille -sivuston, jota päivitetään jatkuvasti.

Konkreettista apua yrittäjät saivat myös koko maahan luodun Alueeksi korona-apu yrittäjille -verkoston kautta. Sieltä apua on saanut jo yli 50 000 yrittäjää.

Apua koronakriisin takia talousvaikeuksiin joutuneille yrittäjille

Yrittäjän työmarkkinatuki toteutettiin Yrittäjien esityksen pohjalta. Sitä on jatkettu ja jatketaan edelleen syyskuun 2021 loppuun saakka.

Vaadimme ja saimme myös konkurssilakiin määräaikaisia muutoksia (kielto ja myöhemmin rajoitus käyttää konkurssiuhkaista maksukehotusta), jotta elinkelpoisia yrityksiä ei joutuisi koronakriisin takia konkurssiin.

Yrittäjien esitysten pohjalta on säädetty väliaikaisesti euromääräiset perintäkulut myös yritysperintään. Tällaista sääntelyä ei aiemmin ole ollut. Sääntely on voimassa kevääseen 2022.

Esitimme rajoituksia julkisuusuhkaisen maksukehotuksen eli tratan käyttöön. Tämä toteutui, ja nykyinen sääntely on voimassa syyskuun loppuun. Tämän jälkeen tratan niin sanottua protestointiaikaa pidennetään 10 päivästä 21 päivään kevääseen 2022 saakka.Myös maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikoja lyhennetään.

Yrittäjät vaikutti siihen, että hallituksen suunnittelemia liikkumisrajoituksia ei toteutettu.

Yksinyrittäjille tuki ensin kunnilta, nyt osana kustannustukea

Suomen Yrittäjät oli alusta saakka vahvasti vaatimassa koronatukea yksinyrittäjille. Ensin sitä jakoivat kunnat, ja nyt vuoden 2021 puolella yksinyrittäjät voivat hakea tukea kustannustuen kolmannella hakukierroksella.

Kustannustuesta parempi kierros kierrokselta

Kustannustukea on jaossa yrityksille nyt kolmatta kertaa. Neljättä jakokierrosta valmistellaan. Kierros kierrokselta tuen saamisen kriteerit ovat parantuneet. Yrittäjät on vaikuttanut asiaan sitkeästi paisi virallisilla lausunnoilla myös jatkuvalla yhteydenpidolla tukea valmisteleviin virkamiehiin.

Yrittäjien vaikutuksesta on saatu aikaan nämä parannukset kustannustukeen:

Sitä maksetaan nyt myös yksinyrittäjille, ja toiminimiyrittäjien YEL-tuloon perustuva palkka ja YEL-maksut otetaan huomioon. Joustamattomia kustannuksia – esimerkiksi vuokrakuluja ja joustamattomia puhelin- ja tietoliikennekuluja – kustannetaan laajemmin ja palkkojen sivukulut otetaan huomioon. Tukea voivat saada myös alle 10 henkilöä työllistävät yritykset, jotka olivat vaikeuksissa ennen vuoden 2020 alkua. Uudet yritykset voivat saada tukea toimialan keskimääräisen liikevaihdon muutoksen perusteellaMaa-, metsä- ja kalatalouden määritelmää supistettiin vain alkutuotantoon: palvelut pääsivät siis tuen piiriin, eli esimerkiksi metsäkoneurakoitsija voi saada tukea.

Yrittäjät jatkaa vaikuttamista, jotta kustannustuen mahdollinen neljäs kierros olisi taas parempi: 30 prosentin liikevaihdon laskun vaatimus on liikaa, pitää riittää, jos liikevaihto on laskenut 20 prosenttia. Edelleen osa toimialoista on harkinnanvaraisen tuen piirissä, tämä pitää korjata. Kaikkiin joustamattomiin kuluihin – esimerkiksi osakeyhtiömuodossa toimivan yrityksen yrittäjän YEL-kuluihin – ei edelleenkään saa tukea. Myös tämä pitää korjata. Lisäksi kulujen 30 prosentin omavastuu on liikaa, 10 prosenttia olisi perustellumpi. Tuki- ja kuluminimi pitää laskea 1000 euroon. Yrittäjien mukaan kustannustuen pienintä maksettavaa alarajaa tulee laskea 1000 euroon, jolloin sen saavat kaikki ne yritykset, joilla on vähintään 1000 euroa kustannustukikelpoisia kuluja.

Sulkemiskorvaukseen ei omavastuuaikaa

Yritys voi saada sulkemiskorvausta, jos sen toimitilat on jouduttu sulkemaan tilapäisesti asiakkailta viranomaispäätöksellä. Yrittäjät vaikutti, että 14 vuorokauden omavastuuaikaa ei tullut. Myös palkkojen korvaaminen täysimääräisesti toteutui. Yrittäjät ei ole tyytyväinen siihen, että sulkemiskorvauksessakin on 30 prosentin omavastuu, sen pitäisi olla 10 prosenttia.

Yksinyrittäjille oikeus tapahtumatakuuseen

Myös tapahtumatakuu on toteutumassa osana kustannustuen neljättä hakukierrosta. Se olisi ennakollinen maksusitoumus, joka annettaisiin tapahtumajärjestäjälle tämän ilmoittamista kustannuksista. Jos tapahtuma peruttaisiin tai sen laajuutta rajoitettaisiin lain tai viranomaisen määräyksestä, korvausta maksettaisiin toteutuneista kustannuksista.

Yrittäjien vaatimuksesta myös tapahtumatuotantoihin osallistuvat yksinyrittäjät voivat saada tapahtumatakuun ja alihankkijat pääsevät takuussa samalle viivalle järjestäjän kanssa.Yrittäjät vaati ja sai tukikauden aluksi suunniteltua pidemmäksi ja omavastuuksi vain 15 prosenttia.

Tapahtumatakuu koskee vain suuria, yli 200 hengen tapahtumia, Yrittäjien mukaan sen pitäisi koskea myös alle 200 hengen yleisötapahtumia, mikäli useampi saman tapahtumajärjestäjän tapahtuma muodostaa yhtenäisen sarjan tapahtumia.

Pk-yritysten rahoituksen saantia parannettu

Yrittäjät on vaikuttanut siihen, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on koronakriisissäkin mahdollisuus saada rahoitusta: Yrittäjien vaatimuksesta Finnveran valtuuksia kasvatettu ja kuluja alennettu. Lisäksi Finnvera on tuonut käyttöpääomalainan tilanteisiin, joissa pankit eivät rahoita. Valvontasääntöjä on kevennetty siten, että pidemmät tai toistuvat lyhennysvapaat mahdollisia.

Joustoja maksujärjestelyihin korona-aikana

Vaadimme ja saimme läpi yrittäjille määräaikaisia joustoja maksujärjestelyihin koronakriisin aikana (mm. huojennettu maksujärjestely, mahdollisuus hakea jo maksetut arvonlisäverot takaisin lainaan, viivästyskoron alentaminen).

Suunnitelmana oli ottaa vuonna 2022 käyttöön uudistettu arvonlisäveroilmoitus, jossa raportoitavia tietokenttiä olisi ryhmitelty uudelleen ja niiden määrä olisi kasvanut. Tavoitteiltaan sinänsä kannatettava uudistus olisi voinut johtaa hallinnollisen taakan kasvuun. Koska mahdolliseen laskukohtaiseen arvonlisäveroilmoittamiseen siirtyminen, samoin kuin sen aikataulu ja toteuttamistapa olivat myös avoinna, Suomen Yrittäjät vastusti arvonlisäveroilmoituksen tietosisällön laajentamista suunnitellussa aikataulussa. Koronakriisi olisi entisestään heikentänyt yritysten valmiuksia uudistuksen haltuunottoon. Arvonlisäveroilmoittamisen mahdollista uudistamista tulee katsoa kokonaisuutena, sillä vaiheittain tehtävät muutokset ovat yrityksille hallinnollisesti ja taloudellisesti raskaita. Hankkeen etenemisestä ja mahdollisesta uudesta aikataulusta ei ole päätöstä.

Selviytymissuunnitelmat maakuntiin

Koronakriisin aikana alueellinen yrittäjien ja julkisen hallinnon vuoropuhelu vahvistui. Tähän yrittäjäjärjestö loi mallin. Yrittäjät vaati, että koko maahan laaditaan maakunnalliset selviytymissuunnitelmat koronapandemiasta toipumiseksi. Näin on tehty, ja niille on osoitettu kansalliset ja EU-rahoituslähteet.

Kuntaliiton kanssa tehdyt yhteiset suositukset mm. maksu- ja vuokrahuojennuksista ja julkisten hankintojen toteuttamisesta koronakriisin aikana tehosivat. Erittäin monet kunnat ottivat suositukset käyttöön joko sellaisenaan tai soveltuvin osin.

Osa kunnista korvasi koronasuojausvälineet yrityksille

Yrittäjien vahvan vetoomuksen ansiosta sosiaali- ja terveysministeriö antoi kunnille suositukset koronasuojausvälineiden korvaamisesta yrityksille. Osa kunnista on maksanut korvauksia, osa ei.

Muutakin kuin koronaa: yrittäjien mahdollisuuksia parannettu laajasti

Yritysverotusta ei ole kiristetty

Yrittäjät vaikutti vahvasti jo hallitusohjelmavaiheessa siihen, että ensin Antti Rinteen ja sitten Sanna Marinin hallitusohjelmassa sitoudutaan siihen, että yritysten verotusta ei kiristetä. Ennen vaaleja uhkana oli osinkoverotuksen kiristämisen ja yrittäjävähennyksen leikkaaminen.

Arvonlisäveron alaraja nostettiin

Arvonlisäveron alaraja nousee 10 000 eurosta 15 000 euroon vuoden 2021 alusta. Rajan nosto on ollut Suomen Yrittäjien tavoite. Nosto auttaa aloittavia ja aivan pieniä yrityksiä. Yrittäjät tavoittelee rajan nostoa 20 000 euroon.

Tulolähdejako poistui

Tulolähdejako on Yrittäjien tavoitteesta poistettu eräiltä yhteisöiltä vuoden 2020 alusta. Aikaisemmin yrityksen liiketoiminnan verotus on noudattanut elinkeinoverolakia, mutta jos yrityksellä on ollut muita tuloja, kuten vuokratuloja, niitä on verotettu tuloverolain mukaan. Osakeyhtiö ei ole voinut kuitata keskenään elinkeinotoiminnan ja muun toiminnan tuloa ja tappiota. Lue lisää: https://www.yrittajat.fi/uutiset//605865-osakeyhtioiden-verotus-helpottuu…

Parannuksia tulorekisteriin

Tulorekisteri otettiin käyttöön vuonna 2019. Yrittäjiltä saadun palautteen perusteella sen toimintaa on parannettu: muun muassa verovapaiden kustannusten korvausten, palkkaennakoiden ja luontoisetujen ilmoittamista tulorekisteriin joustavoitettiin. Suomen Yrittäjien esityksestä myöhästymismaksu otettiin käyttöön vuotta myöhemmin kuin alun perin suunniteltiin, eli vasta vuoden 2021 alusta.

Yrittäjävanhempien mahdollisuus pitää perhevapaata paranee

Perhevapaauudistus on toteutumassa yrittäjien omien perhevapaiden näkökulmasta hyvin: Suomen Yrittäjät on ajanut joustavuutta yrittäjien mahdollisuuteen pitää perhevapaita, ja tämä toteutuu uudistuksessa.

Sääntelystä aiheutuvia kustannuksia hillitään

Kaikki ministeriöt ovat ottamassa käyttöön periaatteen, että jos jotain sääntelyä lisätään, siitä aiheutuvia kustannuksia yrityksille pitää vähentää muualta. Tämä yksi yhdestä -työkalu on Yrittäjien pitkäaikainen tavoite. Rekrytukea valmistellaan

Hallitusohjelmassa on kirjaus ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tarkoitetusta rekrytyesta. Sitä valmistellaan parhaillaan. Suomen Yrittäjät on esittänyt, että tukea voisi saada myös toisen ja kolmannen työntekijän palkkaamiseen.

Verokannustin henkilöstön sitouttamiseen

Listaamattomat osakeyhtiöt saavat tehdä henkilöstölle osakeannin, josta ei muodostu henkilöstölle verotettavaa ansiotuloa, jos arvo ei alita yhtiön osakkeelle lasketun yhtiön nettovarallisuuteen perustuvaa matemaattista arvoa. Uudistus tuli voimaan tammikuussa 2021. Muutos auttaa listaamattomia yrityksiä sitouttamaan henkilökuntaa yrityksen kasvattamiseen: henkilöstö saa edun, kun yrityksen arvo kasvaa.

Innovaatioseteli vakituiseksi

Suomen Yrittäjien aloitteesta käynnistetty innovaatioseteli otettiin pysyvästi kokeiluvaiheen jälkeen Business Finlandin valikoimaan.

Pienet yritykset huomioon ministeriöiden tki-suunnitelmissa

Mikro- ja pk-yritysten tarpeet tunnistetaan Yrittäjien vaikuttamisen ansiosta opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa suunnitelmassa tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden kehittämiseksi (TKI-tiekartta).

Energiatuet pk-yrityksille suotuisemmaksi

Teollisuuden sähkövero alennettiin vuoden 2021 alusta EU:n minimiin. Samalla poistetaan asteittain teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä. Suomen Yrittäjät vaikutti keskeisesti verotuen poistoon, koska palautusjärjestelmä on syrjinyt pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja suosinut fossiilisia polttoaineita. Palautusjärjestelmän poisto ja teollisuuden sähköveron alentaminen hyödyttävät teollisuuden pk-yrityksiä sekä puhtaampien teknologioiden ja polttoaineiden alalla toimivia yrittäjiä.

Yrittäjien talousapu aukeaa kesäkuussa

Suomen Yrittäjät on ollut näkyvästi esillä Suomen Early warning -hankkeessa. Hanke luo yrityksille palveluja, joilla autetaan vähentämään konkursseja, tervehdytetään yrityksiä ja autetaan yrittäjät vaikeiden taloustilanteiden yli. Palvelu avautuu 1.6.2021.

Suomen Yrittäjät on ollut ELY-keskuksen aisaparina suunnittelemassa ja toteuttamassa Suomeen Early Warning -toimintamallia eli matalan kynnyksen palvelukokonaisuutta talous- ja maksuvaikeuksiin joutuneiden yrittäjien auttamiseksi. Toimintamalli on osa EU:n maksukyvyttömyysdirektiivin toimeenpanoa ja sen kehittämistä ohjaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Kesäkuussa 2021 käynnistyvä palvelu muodostuu valtakunnallisesta puhelinpalvelusta ja siihen kiinteästi kytkeytyvistä alueellisista palveluista. Palveluun on helppo ottaa yhteyttä joko soittamalla tai jättämällä yhteydenottopyyntö. Yhteydenottoihin vastaavat koulutetut ja kokeneet asiantuntijat. Valtakunnallisen puhelinpalvelun lisäksi yrittäjän tukena on laaja alueellinen asiantuntijaverkosto eri puolilla Suomea. Alueellisista palveluista vastaavat pääosin Suomen Yrittäjien aluejärjestöt ja osin myös seudulliset kehittämisyhtiöt. Valtakunnallisena koordinaattorina toimii työ- ja elinkeinoministeriön ohjaama Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus pysyvän rahoituksen turvin.

Yrittäjän mahdollisuus saada velkajärjestely helpottuu

Yrittäjän mahdollisuus saada velkajärjestely helpottuu velkajärjestelylain muutosten myötä. Kyseessä on merkittävä uudistus, jolla helpotetaan yrittäjän mahdollisuutta uuteen alkuun. Työryhmän mietintö on tulossa kevään aikana lausuntokierrokselle ja voimaan kuluvan vaalikauden aikana. Yrittäjät on edistänyt asiaa pitkään.

Yrityssaneeraukseen pääsy helpottumassa

Yrityssaneeraustyöryhmässä etsitään ratkaisuja siihen, miten pienet yhtiömuotoiset yritykset pääsisivät helpommin saneeraukseen. On odotettavissa, että työryhmän työ etenee Yrittäjien pitkäaikaisten tavoitteiden mukaisesti.

Teiden ylläpitoon lisää rahaa

Valtakunnallisessa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa kohdennetaan lisäpanostuksia teiden kunnossapitoon. Teiden ylläpidon rahoituksen lisääminen oli yksi Yrittäjien vaalitavoitteista.

Sähköautojen latauspisteiden rakentamisvelvoitteeseen mikroyrityspoikkeus

Suomen Yrittäjät vaikutti vahvasti siihen, että yrityksille suunniteltuja sähköautojen latauspisteiden rakennusvelvoitteita kevennettiin. Ohjauskeinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan, mutta esitetty sääntely olisi tuonut saavutettuihin hyötyihin nähden kohtuuttomia kustannuksia pk-yrityksille ja olisi voinut pahimmillaan lakkauttaa yritystoimintaa. Yrittäjien aloitteesta lakiin tehtiin myös mikroyritysten poikkeus: latauspisteiden rakentamisvelvoitteet eivät koske alle kymmenen hengen yritysten omistamia tai käytössä olevia rakennuksia.

Tukea turveyrittäjille

Hallitus päätti kevään 2021 puoliväliriihessä, että turpeen tuotannosta luopuvat yrittäjät saavat luopumispaketin. Lisäksi tuetaan yrittäjien hallittua siirtymää uuteen yritystoimintaan sekä yrittäjien ja työntekijöiden uudelleentyöllistymistä ja -kouluttautumista.

Kierrätysteollisuus alempaan sähköveroluokkaan

Hallitus linjasi puoliväliriihessä 2021, että kierrätysteollisuus rinnastetaan muuhun teollisuuteen ja siirretään siten sähköveroluokkaan II eli alempaan luokkaan. Näin kierrätysmateriaalien kilpailukyky parantuu. Tämä edistää alan pk-yritysten (mm. romukauppiaiden) toimintaedellytyksiä. Yrittäjät on tavoitellut kyseistä muutosta.

Oppisopimus uudistumassa yrittäjille paremmaksi

Hallitus päätti puoliväliriihessä uudistaa oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteita tukemaan nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. Yksityiskohdat päätetään syksyllä 2021, kun hallitus sopii vuoden 2022 talousarviosta. Hallitus osoittaa uudistukseen viisi miljoonaa euroa vuodessa vuosi vuosille 2022–2024. Suomen Yrittäjät on ajanut tämän suuntaista uudistusta pitkään, jotta oppisopimuskoulutuksesta saataisiin sopiva myös nuorille opiskelijoille.

Yrittäjät mukaan uudistamaan jatkuvaa oppimista

Suomen Yrittäjät pääsi mukaan jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen tukiryhmään ja yrittäjänäkökulman vahva asema ryhmän linjauksissa (2019– )

Korkeakoulutettujen yrittäjyyskoulutusmahdollisuuksia kehitetään

Korkeakoulutetuille yrittäjille ja yrittäjäksi suuntaaville henkilöille on tarkoitus kehittää korkeakoulutasoinen erikoistumiskoulutus. Kehitystyö tapahtuu Haaga-Helia ammattikorkeakoulun hankkeessa, jota opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa ja jonka ohjausryhmässä Suomen Yrittäjät toimii. Yrittäjäjärjestö on aiemmin esittänyt, että korkeakoulujen yrittäjyyskoulutuksen tarjontaa on parannettava.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus menossa parempaan suuntaan

Hallitus suunnittelee jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen perustamista. Yrittäjien antamilla kommenteilla ja lausunnoilla on ollut vaikutusta lainsäädännön tämänhetkiseen vaiheeseen. Täsmennyksiä on tehty palvelukeskuksen kohderyhmiin, tehtäviin ja priorisointeihin.

Keskuksen tarkoitus on edistää työikäisen väestön osaamisen kehittymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta sekä kohdentaa rahoitusta joustaviin, lyhytkestoisiin työelämän tarpeisiin vastaaviin osaamistarpeisiin sekä aliedustettujen ryhmien (mm. pk-yritysten henkilöstö ja yrittäjät) tavoittamiseen ja tukeen. Kiitos Yrittäjien kommenttien, Jatkuvan oppimisen mittareissa on huomioitu yrittäjien ja pk-yritysten henkilöstön osallistuminen. Tavoitteena on osallistujamäärien huomattava lisääntyminen.

Yrittäjyys esillä tekoälyn edistämisessä

Työ- ja elinkeinoministeriön Tekoäly 4.0 -ohjelmassa on vahva painotus valmistavan teollisuuden pk-yritysten digitalisaation edistämiseen. Se näkyy ohjelman työryhmissä, joista Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä johtaa pk-yrityksiin keskittynyttä ryhmää.

Laajakaistarakentamista vauhdittavan laajakaistatukiohjelma jatkuu, ja se sille esitetään rahaa myös EU:n elpymisvälineestä. Yrittäjäjärjestö on pitänyt tärkeänä sitä, että Suomen tietoliikenneverkot ovat nopeudeltaan, kattavuudeltaan ja toimintavarmuudeltaan maailman huippua.

Yrittäjäjärjestö on pitkään ajanut sitä, että yritysten hallinnollista taakkaa on kevennettävä mahdollistamalla viranomaisasiointi ajasta ja paikasta riippumattomasti käyttäjäystävällisissä digitaalisissa kanavissa. Pienten yritysten ja yrittäjien asiointitarpeisiin keskitytään valtiovarainministeriön Digitalisaation edistämisen ohjelmassa ja erityisesti sen YritysDigi-hankkeessa, joissa molemmissa yrittäjäjärjestö on edustettuna.

Suomen Yrittäjät on pitänyt tärkeänä, että verkkolaskuja ja -kuitteja käyttöönotettaessa on kiinnitettävä huomiota pk-yritysten tarpeisiin. Tähän liittyen Verohallinto, yrittäjäjärjestö sekä taloushallintoala selvittävät pienten yritysten taloushallinnon digitalisaation ja reaaliaikatalouden tarpeita kevään 2021 aikana. Selvitystyö tukee myöhemmin käynnistyvää Yritysten digitalous -hanketta, jossa Suomen Yrittäjät on myös mukana.

Apua kauppiasyrittäjille: jatkuvista näpistelyistä voi joutua vankilaan

Varkaushävikin kokonaiskustannukset kaupoille ovat noin 550 miljoonaa euroa vuodessa. Siksi Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto vaativat sakon muuntorangaistuksen palauttamista rikoslakiin. Laki tuli voimaan 2021.

Yrittäjät voivat jatkossakin tuottaa jätekuljetuksia

Yrittäjien vaikutuksesta jätelakiin ei toteutunut kunnan yksinomainen oikeus järjestää jätteenkuljetus, vaan osa asukkaiden jätekuljetuksista voidaan jatkossakin toteuttaa yrittäjävetoisesti. Jätelakipaketti on eduskunnan käsittelyssä. Yrittäjät on tyytyväinen siihen, että liete- ja sekajätekuljetuksissa on säilymässä kaksoismalli. Sen sijaan kunnan mahdollisuutta valita sekajätteen ja lietteen kuljetuksessa kiinteistön haltijan malli tulisi selkeyttää. Pakkausten erilliskeräysvaatimukset tulisi ulottaa vain isompiin taajamiin siten, että markkinaehtoiselle kuljetukselle jää paljon mahdollisuuksia. Tätä varten taajamääritelmää tulee muuttaa tai pohtia esitystä tältä osin uudelleen.

Pakkaajien tuottajavastuuvelvoitteiden ulottaminen pienyrittäjiin estettiin

Pakkausten tuottajavastuuvelvoitteet koskevat pakkaavia yrityksiä, jos niiden vuotuinen liikevaihto on yli miljoona euroa. Pakkauksia käytetään teollisuuden ja kaupan lisäksi esimerkiksi kukka- ja lahjatavarakaupassa, leipomoissa sekä kioskikaupassa. Ympäristöministeriön jätelakityöryhmä esitti, että pakkausten tuottajavastuuvelvoitteet eli erilaiset maksut ja raportointivelvoitteet ulottaisiin kaikkiin pienyrittäjiin. Suomen Yrittäjät vastusti esitystä ainoana elinkeinoelämän järjestönä ja ehdotus poistettiin hallituksen esityksestä. Jos esitys olisi mennyt läpi, se olisi tuonut uusia velvoitteita arvioiden mukaan jopa yli 20 000 yritykselle.

Yritysvastuulainsäädäntöä ei valmistella

Suomen Yrittäjät on vastustanut kansallista yritysvastuulainsäädäntöä, eikä tällä hetkellä sellaista ole valmisteilla.

Työpaikkasopimiseen ei ole asetettu luottamusmiespakkoa

Työpaikkasopimista on yritetty edistää työryhmässä, jossa on edustajia sekä työnantaja- että työntekijäpuolelta. Osa työryhmän jäsenistä vaatii, että paikallisen sopimuksen saisi tehdä vain ammattiliittoon kuuluvan luottamusmiehen kanssa. Suomen Yrittäjät on vastustanut luottamusmieslukkoa jo vuosia ja saanut estetyksi sen etenemisen. Luottamusmies on alle kymmenessä prosentissa Suomen työnantajayrityksissä, eli sitä kautta sopiminen ei juurikaan etenisi.

Yritysten omistajanvaihdoksiin vauhtia

Suomen Yrittäjät on jo vuosia johtanut työtä yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi. Se etenee pala palalta. Tässä kehysriihessä 2021 linjattuja Marinin hallituksen päätöksiä, joihin Yrittäjät on vaikuttanut:

Finnveran yrittäjälainan 100 000 euron enimmäismäärää nostetaan.

Samoin hallitus päätti, että kasvulainamääriä lisätään vähintään kaksinkertaiseksi. Kasvu- eli juniorilainan avulla vahvistetaan yrityksen luottoluokitusta pankkirahoituksen näkökulmasta.Kehitetään ja vakinaistetaan kansallinen ja maakuntatason omistajanvaihdoksia edistävä palveluntarjonta. Turvataan palvelun jatkuva rahoitus.

Selvitetään niin sanotun kanssasijoitusrahaston perustamista, rahaston toiminnan edellytyksiä, kriteerejä ja tähän liittyviä vaihtoehtoja mukaan lukien tavoitekoko. Rahasto sijoittaa sijoittajaryhmittymien tekemien rahoituskierroksien rinnalla.

Selvitetään ”pk-rahoitussetelin” toteuttamisedellytykset yritysten pääoma- ja rahoitusrakenteen sekä omistajanvaihdosten suunnittelun helpottamiseksi.

Henkilöstörahastolakia muutetaan niin, että se mahdollistaisi rahaston perustamisen nykyistä helpommin ja useimmissa yrityksissä. Henkilöstörahasto voitaisiin perustaa, jos henkilöstön määrä on esimerkiksi vähintään viisi, ja yrityksen liikevaihto tai tätä vastaava tuotto on rahastoa perustettaessa vähintään 100 000 euroa.

Järkeä julkisiin kilpailutuksiin

Julkisten elinkeinoyhtiöiden inhouse-sääntely on toistaiseksi pidetty nykyisellään. Lainsäädännössä ei ole annettu lisätilaa julkisten elinkeinoyhtiöiden toiminnalle. Muutokseen on silti edelleen poliittista painetta ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto työstää asiasta selvitystä. Asia on haudattava selvityksiin.

Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen julkisten hankintojen strategiasta sisältää useita toimenpiteitä, jotka edistävät markkinoiden toimivuutta ja pk-yritysten mahdollisuutta kilpailla. Toisaalta strategiassa on myös vaaranpaikkoja, jotka voivat lisätä yhteishankintoihin ja suuriin ostovolyymeja.

Hankintalakiin tehdyt muutokset ovat toistaiseksi olleet maltillisia ja lähinnä teknisiä ja harmaata taloutta torjuvia. Valmisteilla on myös toinen korjaussarja, joka liittyy muun muassa rikollisuuden torjuntaan hankinnoissa. Todennäköisesti hallitus edistää myös lainsäädännöllä kiertotalouden ja ympäristökriteereiden käyttöä hankinnoissa. Tällöin on varmistettava, että ympäristökriteerit ovat kohtuullisesti osoitettavissa pk-yrityksissä.

Apua alueille

Valtion palveluissa ja läsnäolossa hyödynnetään jatkossa enemmän monipaikkaisuutta, mikä on omiaan parantamaan yrittäjien palveluiden saatavuutta koko maassa.

Maakuntaveroa ei tule

Eduskunnan käsittelyssä olevassa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa ei tule käyttöön maakuntaveroa. Yrittäjät on vastustanut uutta veroa, koska se kiristäisi työn verotusta. Muuten sote-uudistus ei ole yrityksille hyvä, Yrittäjät jatkaa vaikuttamista sen parantamiseksi.

Palvelusetelin käyttö virkistynyt hieman

Palvelusetelin käyttö on hitaasti lisääntynyt sote-palveluissa. Yrittäjät ajaa asiaa vahvasti.