4600 yrittäjää vastasi: Yritykset palanneet lähes pandemiaa edeltävään tilanteeseen, mutta epävarmuus kalvaa edelleen

35 prosenttia Suomen pienistä ja keskisuurista yrityksistä arvioi, että talouden suhdanteet paranevat seuraavan 12 kuukauden aikana. Puoli vuotta sitten näin arvioi 26 prosenttia yrityksistä.

Nyt 13 prosenttia pelkää suhdanteiden heikkenevän. Puoli vuotta sitten näin pelkäsi 23 prosenttia yrityksistä. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista.

– Pk-yrityksillä on nyt luottoa Suomen talouden palautumiseen. Saman sisältöistä viestiä saamme myös kuluttajilta. Nämä ovat positiivisia ja tärkeitä viestejä talouden toipumisesta. Taloudet ovat elpymässä myös Suomen kauppakumppanimaissa. Kannustan yrityksiä tarttumaan kiinni talouden kasvuvaiheeseen ja uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, joita markkinoilla avautuu pandemian hellittäessä, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä Pk-yritysbarometrin julkistustilaisuudessa 1.9.2021.

– Talouden toipuminen on tällä hetkellä nopeaa. On kuitenkin huomioitava, että pk-yritysten odotuksiin liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta siitä, miten pandemia ja sen seurauksena rajoitustilanne kehittyy, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä huomauttaa.

Erityisesti suurempien pk-yritysten odotukset ovat lähitulevaisuuden suhteen positiivisemmat kuin pienempien mikroyritysten. Yhdeksän kymmenestä Suomessa toimivasta yrityksestä on alle 10 henkilön mikroyrityksiä.

Taloustutkimus Oy toteutti syksyn 2021 Pk-yritysbarometrin internet- ja puhelinkyselynä kesä- ja heinäkuussa 2021. Työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien ja Finnveran tilaamaan kyselyyn vastasi 4592 suomalaisen pk-yrityksen edustajaa.

Kustannusten nopea nousu luo uhan hyville odotuksille

Yrittäjät pelkäävät tuotantokustannusten nousevan. Erityisesti raaka-aineiden ja muiden välituotteiden hintojen odotetaan nousevan enemmän kuin aikaisemmin.

– Vaikka yrityksen omien tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluvaran odotetaan kasvavan, kasvu ei riitä kompensoimaan välituotteiden hintojen nousua, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Hankalaa on se, että tuotantokustannusten arvioidaan kasvavan voimakkaasti tilanteessa, jossa joudutaan elämään edelleen poikkeuksellisen epävarmoissa olosuhteissa ja aiempaa heikommin taloudellisin puskurein. Tässä tilanteessa syksyn palkkakierrosta ei kannata virittää vain hyvien talouskasvuodotusten perusteella, Malinen sanoo.

Koronatuet toimineet kohtuullisen hyvin, ja yritykset valmistautuvat uuteen normaaliin

Valtio on tukenut yrityksiä rahoituksella koronakriisissä. Vaikka tukia on myönnetty Suomessa maltillisesti joihinkin muihin maihin verrattuna, yrityksistä 45 prosenttia on hakenut koronatukea tai rahoitusta. Yleisintä se on ollut teollisuudessa. Yleisimmin on haettu yritystukea Business Finlandista ja ELY-keskuksista sekä kustannustukea Valtiokonttorista.

Lainaa pandemian vuoksi on haettu selvästi vähemmän kuin tukia. Uudenlaiseen, määräaikaiseen yrittäjän työmarkkinatukeen on turvautunut lähes yhdeksän prosenttia.

Yritysten koronatuet ja muut rahoitusmahdollisuudet ovat yritysten mukaan toimineet kohtuullisen hyvin: 39 prosenttia kertoo tuen vastanneen yritysten tarpeisiin hyvin ja 38 prosenttia ainakin jossain määrin.

– Tuilla ja rahoituksella on estetty turhat konkurssit, joissa olisi menetetty elinkelpoiset yritykset ja niiden työpaikat. Nyt on tärkeää, että tukijärjestelmää ei ajeta ennenaikaisesti alas, jotta ei riskeerata yrityksiä, työpaikkoja ja tähän mennessä käytettyjä yritysten koronatukia, Malinen sanoo.

Rahoituksen kysyntä normalisoitunut

Kone- ja laiteinvestointeihin rahoitusta aikoo hakea nyt 49 prosenttia ulkoisen rahoituksen lisäystä suunnittelevista yrityksistä. Aikomukset ovat kasvaneet viidellä prosenttiyksiköllä edelliseen barometriin verrattuna. Positiivista on havaita myös se, että yrityksen kasvu- ja kehittämishankkeet ovat merkittäviä syitä hakea rahoitusta. Kasvuhankkeisiin rahoitusta aikoo hakea 25 prosenttia.

– Lainarahoituksen merkitys korostuu uuden kasvun rakentamisessa ja sen saatavuus on säilynyt hyvällä tasolla. Pankkirahoitusta hakeneista yrityksistä 35 prosenttia kertoi, että rahoituksen saatavuus edellytti Finnveran takausta. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä 60 prosenttia ilmoitti käyttäneensä Finnveran takausta pankkilainan vakuutena, kertoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.

Lisätietoja:

Tutustu syksyn 2021 Pk-yritysbarometriin tarkemmin tästä.

pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät, p. 0503560705, sposti: mika.kuismanen(at)yrittajat.fi
ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät, p. 050 434 5952, sposti: petri.malinen(at)yrittajat.fi
liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä, Finnvera Oyj, puh. 029 460 2576, sposti: juuso.heinila(at)finnvera.fi
kehittämispäällikkö Katri Lehtonen, TEM, puh. 295 064 926, sposti: katri.lehtonen(at)tem.fi