Näin vaikutimme yrittäjien puolesta vuonna 2023

Yrittäjien vaikuttamistyön tärkein kohde vuonna 2023 oli hallitusohjelma. Siihen vaikutetaan luonnollisesti keskeisesti vaalien kautta. Kun yrittäjyyttä ymmärtävät puolueet menestyvät, hallitusohjelma voi olla yrittäjien kannalta hyvä.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma on yrittäjien näkökulmasta varsin hyvä. Hallituksen tavoite on käynnistää julkisen talouden tervehdyttäminen ja uudistaa Suomen työmarkkinat. Asiat liittyvät yhteen, koska julkisen talouden tervehdyttäminen on lähes mahdotonta ilman työllisyysasteen nostamista. Siksi tarvitsemme työmarkkinauudistuksia.

Hallitus aikoo toteuttaa työmarkkinauudistuksia, jotka auttavat sekä pieniä että isoja yrityksiä. Tavoite on alentaa työllistämisen kynnystä ja keventää pienen työnantajayrittäjän harteille vuosien varrella laskettua ylisuurta kuormaa, jonka vuoksi työantajayrittäjyys on viime vuosina laskenut. Joissakin asioissa – kuten paikallisen sopimisen edistämisessä – esitykset jäävät puolitiehen odottamaan seuraavia hallituksia.

Hallituksen työmarkkinauudistukset ovat kansainvälisessä vertailussa varsin maltillisia ja jäävät toimista, joilla esimerkiksi Tanskassa työttömyys on laskenut kolmeen prosenttiin. Meillä työttömyys huitelee seitsemän prosentin tietämissä.

Hallitusohjelma sisältää hyviä kirjauksia myös mm. kilpailun lisäämisestä, inhouse-yhtiöiden toiminnan kiristämisestä, yrityslainsäädännön, luvituksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen kehittämisestä.

Pelkkä hallitusohjelma ei kuitenkaan riitä. Ohjelman kirjaukset pitää saada lainsäädännöksi, jotta niillä on vaikutusta. Siksi työ jatkuu läpi hallituskauden. Pyrimme vaikuttamaan niin, että uudistukset laitetaan toimeksi tavalla, joka helpottaa yrittäjyyden olosuhteita Suomessa.

On hyvä muistaa, että yrittäjyyden edistäminen ei ole tärkeää vain yrittäjille, vaan se on tärkeää kaikille Suomessa asuville, sillä yrittäjyyden ja yritysten kautta syntyy hyvinvointi ja edellytykset huolehtia kaikista. Siksi yrittäjyyden edistäminen on kaikkien suomalaisten etu.

Yrittäjäjärjestö on olemassa edistääkseen yrittäjyyttä paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja Euroopan kentillä. Kaikki vaikuttamisen alueet ovat tärkeitä, koska jokaisella tasolla vaikutetaan siihen, miten Suomessa voi yrittää. Yrittäjien ääni kuuluu sitä vahvemmin, mitä enemmän meitä on mukana. Kiitos, että olet mukana Yrittäjien vaikuttamistyössä!

Lainsäädännöllä parannuksia yrittäjien arkeen

Yksi hallitusohjelmatavoitteistamme oli, että yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä puretaan ja järkeistetään. Tavoitteidemme mukaisesti hallitus on sitoutunut purkamaan yrityksiä haittaavaa sääntelyä ja byrokratiaa sekä helpottamaan yritystoimintaa ja yrittämisen edellytyksiä. Hallitus on sitoutunut siihen, että yritysten hallinnollinen taakka ei hallituskauden aikana kasva. Hallitus sitoutuu koko valtioneuvoston tasolla ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteeseen, jolla huolehditaan, että uutta sääntelyä esitettäessä velvoitteita kevennetään muualta. Kauden aikana puretaan ainakin 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia.

Yrityksiin kohdistuvasta sääntelystä vähintään 50 prosenttia perustuu EU-sääntelyyn. Olemme huolissamme EU-sääntelymäärän valtavasta lisääntymisestä. EU-sääntelyn päälle ei tule rakentaa enää yrityksiin kohdistuvia kansallisia lisävelvoitteita. Tavoitteidemme mukaisesti hallitus on sitoutunut siihen, että Suomessa toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön ”Suomi-lisä”-kartoitus. Lisäksi puretaan EU-sääntelyn päälle lisättyä kansallista sääntelytaakkaa, joka haittaa yritysten kilpailukykyä.

Lainsäätäjällä mahdollisuus käyttää mikroyrityspoikkeusta

Lähtökohtaisesti lainsäätäjän tulisi luoda vain sellaista yrityslainsäädäntöä, joka on järkevästi toteutettavissa myös yksinyrittäjän ja mikroyrityksen osalta. Tavoitteidemme mukaisesti valtioneuvosto on laatinut lainsäätäjän avuksi pk-yritystestin, jossa vaikutusarviointiohjeiden lisäksi ohjataan mikropoikkeuksen tekemiseen, jos sääntely ei sovellu pienyrittäjälle.

Lupaprosesseihin ja investointeihin saadaan vauhtia

Suomessa seisovat useiden miljardien investoinnit osin sen vuoksi, että hankkeita koskevat kaava- ja lupaprosessit ovat hitaita tai jo tehdyistä päätöksistä on valitettu hallinto-oikeuksiin. Hallitus on sitoutunut tavoitteidemme mukaisesti lyhentämään ja sujuvoittamaan lupa- ja kaavapäätöksiä sekä suitsimaan turhien valitusten määrää.

Yritysturvallisuutta parannetaan

Järjestyshäiriöt ja näpistykset rasittavat erityisesti suomalaisia kaupan ja palveluiden yrityksiä. Tavoitteidemme mukaisesti hallitus aikoo ottaa käyttöön yrityslähestymiskiellon yritys- ja työturvallisuuden parantamiseksi. Uudistuksella parannetaan yritys- ja työturvallisuutta ja ehkäistään häiriökäyttäytymistä yritysten toimitiloissa.

Vahvasti mukana Yrittäjän talousapu -palvelun toteuttamisessa ja kehittämisessä

Haimme työ- ja elinkeinoministeriöltä valtionavustusta, joka suunnattiin muun muassa yrittäjien alueelliseen talousneuvontaan. Palvelu on maksuton ja suunnattu pk-yrityksille. Neuvonnan kautta on autettu satoja pienyrityksiä talousasioissa.

Autoimme huijausten uhreja

Lähes puolet pk-yrityksistä on joutunut huijausten tai huijausyritysten kohteeksi. Tyypillisesti yrityksiin kohdistuvat huijaukset tapahtuvat puhelimitse tai netin välityksellä. Autamme huijausten kohteeksi joutuneita yrittäjiä neuvomalla, miten asian suhteen tulisi menetellä. Samalla tiedotamme huijauksista ja ohjeistamme, miten yrittäjä voi niitä välttää.

Autamme jätehuoltotoimialan yrityksiä

Viime vuosina pienillä jätehuollon kuljetusyrityksillä on ollut vaikeuksia pärjätä kilpailussa suurempien yritysten ja kuntaomisteisten yhtiöiden kanssa. Orpon hallitus on sitoutunut tavoitteidemme mukaisesti siihen, että pk-yrityksilläkin on mahdollista toimia markkinoilla. Olemme auttaneet yrittäjiä myös erilaisiin jätekuljetusurakoiden kilpailutuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Pk-yritysten asema huomioidaan kuluttajansuojasääntelyssä

Vuoden 2023 aikana on Euroopan unionissa annettu useita kuluttajansuojaa vahvistavia lainsäädäntöehdotuksia koskien esimerkiksi tavaroiden korjausoikeutta, kuluttajien vihreää siirtymää, viherväittämiä sekä tuotevastuuta. Olemme vaikuttaneet vahvasti sekä Suomen kantoihin sekä suoraan EU:hun yhteistyössä SMEunitedin kanssa, jotta pk-yritysten asema ja kyky vastata ehdotetun lainsäädännön vaatimuksiin huomioidaan valmistelutyössä.

Pk-yritysten asema huomioidaan pakkotyöllä tuotettujen tuotteiden kiellossa EU:n alueella

Komissio antoi syksyllä 2022 direktiiviehdotuksen pakkotyöllä tuotettujen tuotteiden kieltämisestä unionin markkinoilla. Vuoden 2023 aikana olemme vahvasti vaikuttaneet sekä Suomen kantaan että suoraan Euroopan unioniin yhdessä SMEunitedin kanssa, että pk-yritysten rajalliset mahdollisuudet valvoa pitkiä toimitusketjuja ja kolmansiin maihin sijoittautuneiden tuottajien toimintaa otetaan sääntelyssä ja sen sanktioissa huomioon ja että pk-yritykset saavat tarvitsemansa ohjeistuksen, neuvonnan ja tuen mahdollisen pakkotyön havaitsemiseksi toimitusketjuissaan.

Varmistimme, ettei kansallista yritysvastuusääntelyä luoda

Tavoitteidemme mukaisesti saimme hallituksen sitoutumaan siihen, että se kehittää ohjelmassaan yritysvastuulainsäädäntöä EU:n ja OECD:n tasolla. Suomessa ei siten ryhdytä vain suomalaisia yrityksiä koskevan kansallisen ja päällekkäisen yritysvastuulainsäädännön valmisteluun, joka vaarantaisi yritysten tasapuolisen kilpailuasetelman Euroopan unionissa.

Poikkeustilanteiden (kuten pandemian) lainsäädäntöä uudistetaan elinkeinoelämän tarpeet huomioiden

Vaikutimme siihen, että hallitus on sitoutunut toteuttamaan kaikilla hallinnonaloilla häiriö- ja kriisitilanteiden sääntelyn kokonaistarkastelun. Vaikutimme myös siihen, että elinkeinoelämän näkökulmat ja tarpeet tulevat huomioiduiksi tartuntatautilainsäädännön ja valmiuslain uudistamisessa.

Mahdollisuutta kilpailuviranomaisen ennakkoratkaisuun selvitetään

Yritykset eivät voi saada kilpailuviranomaisen sitovaa näkemystä siitä, että niiden suunnittelema toiminta on kilpailusääntelyn mukaista. Tämä on ongelmallista yritysten oikeusvarmuuden kannalta. Vaikutimme vahvasti siihen, että hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut selvittämään mahdollisuutta kilpailuviranomaisen ennakkoratkaisuun.

Huolehdimme pk-yritysten asemasta yhtenäispatenttijärjestelmässä

EU:n yhtenäispatenttijärjestelmä tuli voimaan 1.6.2023 ja samalla yhdistetty patenttituomioistuin aloitti toimintansa. Suomen Yrittäjät varmisti, että pk-yritykset saavat yhdistetyn patenttituomioistuimen maksuista alennetun maksun.

Varmistimme sen, että yrittäjän ja työntekijän välinen rajanveto säilyy ennallaan

Teimme töitä, jotta Suomen työ- ja sosiaalivakuutuslainsäädännössä vakiintunut selkeä jaottelu työsopimussuhteiseen työhön ja yrittäjätyöhön pysyy voimassa nykyisenkaltaisena, ja että työsopimuslain työsuhteen vakiintuneita edellytyksiä ei muuteta. Lainsäädäntöön ei tehdä sellaisia muutoksia, jotka johtaisivat siihen, että henkilöt, jotka tällä hetkellä toimivat itsenäisessä asemassa yrittäjinä, luokiteltaisiin jatkossa työsuhteisiksi.

Torppasimme perhevapaakorvauksen pienentämisen

Hallitusohjelmassa on merkintä vanhemmuuden kustannusten tasaisemmasta jakautumisesta molempien vanhempien työnantajien kesken. Hallitusohjelman Taulukko taloudellisista päätöksistä -liitteen mukaan naispuolisen työntekijän työnantajalle maksettavaa kertakorvausta oli tarkoitus alentaa 1 500 euron tasolle. Kyseistä leikkausta ryhdyttiin valmistelemaan syksyllä 2023. Suomen Yrittäjien vaikuttamistyön tuloksena valmistelu kuitenkin lopetettiin. Esityksen tavoitteena oli tuoda säästöjä julkiselle sektorille. Yrittäjät osoitti, että muutoksen vaikutus voisikin itseasiassa olla päinvastainen.

Vaadimme tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta ilmastotoimiin

Haluamme, että päästövähennystoimet ovat mahdollisimman tehokkaita ja samalla sekä kansantalouden että yritysten kilpailukykyä parantavia. Olemme tuoneet esiin yrittäjien ääntä kansallisen ilmastopolitiikan valmistelussa ja toimeenpanossa. Vaikutimme esimerkiksi hiilirajamekanismin kansallisen toimeenpanoon työryhmässä, pääministerin johtamassa kestävän kehityksen toimikunnassa ja eduskunnan valiokuntien asiantuntijakuulemisissa. Korostimme lakien valmistelun yhteydessä yritysten investointi- ja toimintaympäristön ennakoitavuutta edellytyksenä oikeudenmukaisen vihreän siirtymän toteutumiselle. Hallitus on tavoitteidemme mukaisesti sitoutunut ohjelmassaan lupaprosessien sujuvoittamiseen ilmasto- ja kiertotalousinvestointien vauhdittamiseksi.

Autoimme tuhansia yrittäjiä neuvontapalvelun kautta

Suomen Yrittäjien lakineuvonta on arvostettu jäsenetu ja merkittävä syy liittyä yrittäjäjärjestöön. Myönteisen kehityksen turvaamiseksi sekä erityisesti neuvonnan asiakaskokemuksen parantamiseksi neuvontapalvelua on pyritty vuoden aikana saadun palautteen pohjalta kehittämään entistä paremmaksi ja toimivammaksi. Lisäksi laajensimme vuoden aikana käytössä olevan jäsenten käytössä olevan asiakirjapankin mallipohjavalikoimaa.

Neuvontapalveluun on otettu yhteyttä vuoden 2023 aikana lähes 30 000 kertaa ja neuvontapalvelun käyttäjiltä kerätyn palautteen NPS on vuonna 2023 ollut 81/100.

Yrittäjien ja yritysten verotusta ei kiristetä

Suomen kasvu ja hyvinvointi riippuvat yrityksistä ja yrittäjistä, jotka harjoittavat liiketoimintaa ja työllistävät ihmisiä. Suomen Yrittäjille on tärkeää, että yrittäjyyteen liittyvät riskit huomioidaan yritysten ja yrittäjien verotuksessa. Pidämme tärkeänä, että yrittämiselle ja investoinneille vakaa toimintaympäristö säilytetään kasvuun kannustavalla ja ennakoitavalla verotuksella. Suomen Yrittäjät on vaikuttanut vahvasti siihen, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei kiristetä.

Ansiotuloverotusta kevennetään

Ansiotuloverotusta kevennetään vuodelle 2024 korottamalla työtulovähennyksen enimmäismäärää ja poistumaprosenttien tulorajoja. Suomen Yrittäjien tavoitteen mukaisesti ansiotuloverotusta keventämällä otettiin oikeasuuntainen askel kohti kannustavampaa työn verotusta. Pidämme tärkeänä, että hallitus jatkaa toimia kotitalouksien ostovoiman ja työn vastaanottamisen kannustumien parantamiseksi työn verotusta keventämällä.

Osakesäästötilin talletusraja korotetaan 100 000 euroon

Sijoittamisen tuoma vaurastumisen mahdollisuus kuuluu kaikille, ja osakesäästötili on tärkeä väline tukemaan kansalaisten sijoittamista ja pitkäaikaista säästämistä. Suomen Yrittäjät on vaikuttanut siihen, että osakesäästötilin talletusraja tuplataan: osakesäästötilin talletusraja nousee 50 000 eurosta 100 000 euroon vuoden 2024 alusta lukien.

Perintöveron maksuaikaa pidennetään ja maksuajalta perittävää korkoa alennetaan

Perintöveron maksuaikaa pidennetään kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen. Muutoksen myötä maksamatonta perintöveroa ei peritä ulosottoteitse, ei haeta verovelvollista konkurssiin eikä tietoa siitä merkitä verovelkarekisteriin ennen kuin veron ensimmäisestä eräpäivästä on kulunut 10 vuotta. Maksuajan pidentämisen tavoitteena on lieventää perintöveron välittömään maksuvelvollisuuteen liittyviä rahoitusvaikeuksia. Pidennetyltä maksuajalta esitettiin alun perin perittäväksi normaali viivästyskorko eli viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Suomen Yrittäjät vaikutti vahvasti siihen, että pidennetyltä maksuajalta perittävää viivästyskorkoa alennettiin 3,5 prosenttiyksiköllä.

Varainsiirtoveroprosentit laskevat

Suomen Yrittäjät on vaatinut varainsiirtoverotuksen alentamista erityisesti hyytyneen asuntokaupan elvyttämiseksi. Asuntokaupan liikkeelle saaminen auttaa rakennusalan ahdingossa ja asuntomarkkinoiden toipumisessa sekä edistää työvoiman liikkuvuutta.  Kaikkien varainsiirtoveroprosenttien laskua koskeva lakimuutos tulee voimaan vuodenvaihteessa, mutta sitä sovelletaan taannehtivasti 12.10.2023 alkaen.

Oma-aloitteisen verotuksen myöhästymismaksu jätetään määräämättä myös kohtuusperusteella

Oma-aloitteista verotusta (esim. arvonlisäverotus, työnantajasuoritukset) koskeva epäkohta on ollut, että myöhästymismaksua ei ole voinut jättää määräämättä kohtuusperusteella, vaan vain internetin toimimattomuuden tai Verohallinnon sähköisen asiointipalvelun toimintahäiriön perusteella. Käytännössä siis vain poikkeuksellisesti. Suomen Yrittäjät on vaatinut tähän muutosta pitkään. Tänä vuonna hyväksytyn ja vuoden 2024 alusta voimaan tulevan lakimuutoksen nojalla myöhästymismaksu jätetään jatkossa määräämättä myös silloin, kun ilmoitus on viivästynyt verovelvollisesta riippumattomasta syystä tai laiminlyönnille on pätevä syy tai muu erityinen syy.

Työnantajan maksamat työstä johtuvat rikosprosessikulut säädettävä työntekijälle verovapaiksi

Korkeimman hallinto-oikeuden joulukuussa julkaiseman päätöksen perusteella työnantajan suoritettua toimittajaa koskevassa rikosasiassa neuvonanto- ja oikeudenkäyntikuluja, toimittajalle muodostui työnantajan maksamista kuluista veronalaista palkkaa. Toimittajaa vastaan oli nostettu rikossyyte lehdessä julkaistun artikkelin takia. Päätös soveltuu kaikille toimialoille ja kiristää nykykäytäntöä. Tilanne on kohtuuton työntekijöille ja rasittaa myös erityisesti tiettyjen toimialojen yrityksiä. Suomen Yrittäjät on ollut aloitteellinen lakimuutosaloitteen laatimisessa ja esittänyt yhdessä eräiden muiden järjestöjen kanssa säädösmuutosta.

Vahvaa EU-vaikuttamista Brysselissä

Vaikutimme siihen, että pk-yritykset nostettiin EU:n korkeimman johdon prioriteettilistaukseen ja työohjelmaan vuodelle 2023. Euroopan komissio on julkaissut pk-yrityksiä tukevan aloitepaketin syyskuussa 2023 (SME Relief Package).

EU ehdottaa kansallisten valvontaviranomaisten perustamista maksuaikoja valvomaan

Tavoitteemme toteutui, kun EU-komissio antoi ehdotuksen uudistetuista säännöistä maksuaikoihin liittyen osana syyskuussa julkaistua pk-yritysten helpotuspakettia. Säädöksen uudistamisella pyritään parantamaan lakisääteisten maksuaikojen noudattamista ja noudattamisen valvontaa, jotta pk-yritykset eivät joutuisi maksuvaikeuksiin, kun niiden sopimuskumppanit eivät maksa laskujaan ajallaan. Onnistuimme maksuviivästysdirektiiviä koskevassa tavoitteessamme saada Komission ehdotukseen mukaan oman ehdotuksemme kansallisista maksuaikoja valvovista viranomaisista.

EU-sääntelytaakkaa kevennetään raportointivelvoitteita purkamalla

Työskentelimme myös vuonna 2023 vahvasti sen eteen, että EU-sääntelystä pk-yrityksille aiheutuvaa taakkaa arvioitaisiin paremmin ja pyrittäisiin keventämään. Komissio käynnisti kuluvana vuonna raportointitaakan keventämishankkeen, jolla pyritään purkamaan ja keventämään yrityksille EU-sääntelystä aiheutuvaa raportointitaakkaa. Olemme toimittaneet hankkeeseen näkemyksiä pk-yritysten näkökulmasta.

Pk-yritysten omistajanvaihdoksia koskeva työ EU-instituutioissa jatkuu

Vaikutimme siihen, että keskustelua pk-yritysten omistajanvaihdoksista jatkettiin myös vuonna 2023 EU-instituutioissa. Olimme vuonna 2022 laatimassa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausuntoa omistajanvaihdoksista, joka ehdottaa useita suosituksia siitä, kuinka omistajanvaihdoksia voidaan edistää jäsenmaissa ja EU-tasolla. Komissio on ottanut pyyntömme omistajanvaihdostyön käynnistämisestä EU-tasolla mukaan pk-yritysten tukipakettiin (SME Relief package) ja laatii jatkotoimenpiteenä selvityksen omistajanvaihdoksista yhdessä EU:n pk-yrityslähettiläiden verkoston kanssa.

Suomalaisen yrittäjyyden ääni kuuluu vahvana eurooppalaisissa päätöksentekopöydissä

Puheenjohtajamme Petri Salminen on toiminut eurooppalaisia pk-yritysjärjestöjä edustavan SMEunitedin puheenjohtaja, ja sen kautta pääsimme muokkaamaan pk-yrityksiä koskevaa EU-politiikkaa korkean tason vuoropuheluiden, paneelikeskusteluiden ja puheenvuorojen myötä. Pääsimme tuomaan suomalaisen pk-yrittäjyyden näkökulmaa mukaan keskeisiin EU-päätöksentekopöytiin.  Kampanjoimme onnistuneesti puheenjohtaja Petri Salmisen jatkokautta SMEunitedissa vuosille 2024–2025: Salmisen puheenjohtajuuden jatkokausi vahvistettiin joulukuussa SMEunitedin hallituksen kokouksessa.

Lisäksi olemme vahvistaneet ääntämme myös Euroopan Talous- ja Sosiaalikomiteassa, jossa edustajamme on valittu toimimaan puheenjohtajana pk-yritysasioita käsittelevässä elimessä (SME Category) kauden 2023–2025 ajan.

Yrittäjien edunvalvontaa uusilla hyvinvointialueilla ja elinvoimakunnissa

Otimme aktiivisesti kantaa TE2024-uudistukseen, jossa työvoimapalvelut siirretään valtiolta kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta. Uudistus ei saa merkitä työvoimapolitiikan korostumista elinkeinopolitiikan kustannuksella. Myöskään kehitysyhtiöt eivät saa jäädä uudistuksessa sivuosaan. Samoin yksityisten työvoimapalvelujen rooli osana uudistusta on tärkeä huomioida. Vuoden 2023 aikana toteutimme keskustelutilaisuuksia teemasta ei puolilla Suomea. Jatkamme vaikuttamista, jotta uudistus toteutuu pk-yritysten näkökulmasta mahdollisimman suotuisasti.

Otimme aktiivisen roolin yrittäjyyden periaateohjelman tekemisessä

Valtioneuvosto julkisti keväällä 2022 yrittäjyyden periaateohjelman. Olimme mukana vaikuttamassa ohjelman sisältöön ja korostimme jo ohjelman valmisteluvaiheessa, että kiristyvä kansainvälinen kilpailu edellyttää yrityksiltä lisää ketteryyttä ja lainsäädännöltä sen mahdollistamista. Viestimme ohjelmaan oli, että esimerkiksi työpaikkasopimisen mahdollisuuksia on lisättävä, yrittäjän uusi alku on turvattava, yrityksiä koskevia sääntelyjä on sujuvoitettava ja hallinto on saatava vielä asiakaslähtöisemmäksi. Lisäksi viestitimme, että valtion on panostettava työperäiseen maahanmuuttoon ja yrityksiä on kannustettava osaamisen kehittämiseen.

Pyysimme Kilpailu- ja Kuluttajavirastoa tutkimaan inhouse-yhtiöillä kikkailua

Teimme yhdessä Elinkeinoelämänkeskusliiton, Keskuskauppakamarin ja Perheyritysten liiton kanssa selvityspyynnön KKV:lle marraskuussa 2022 siitä, rikkovatko julkisen sektorin toimijat hankintalakia ostaessaan palveluita omistamistaan inhouse-yhtiöistä ilman kilpailutusta. Toimenpidepyynnön seurauksena KKV päätti alkaa selvittämään toiminnan laillisuutta ja päätti toukokuussa 2023 siirtää asian käsittelyn markkinaoikeuteen. Seuraamme tilannetta aktiivisesti ja olemme jatkaneet tiivistä yhteistyötä KKV:n kanssa.

Olimme mukana perustamassa eduskuntaan kansanedustajien yrittäjyysryhmää

Joulukuussa 2022 perustimme yrittäjäjärjestön ja kansanedustajien aloitteesta eduskuntaan kansanedustajien yrittäjyysryhmän. Ryhmässä on mukana noin 80 kansanedustajaa. Viemme ryhmään yrittäjyyden asiantuntemusta, viestiä ja tarpeita.

Jokaiselle kansanedustajalle oma nimikkoyrittäjä

Kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen aloitettiin tiivis yhteistyö uusien kansanedustajien kanssa. Yksi tärkeimmistä edunvalvonnan tavoista on nimittää jokaiselle kansanedustajalle oma nimikkoyrittäjä. Nimikkoyrittäjien valinnassa tehtiin tiivistä yhteistyötä alue- ja toimialajärjestöjen kanssa. Vuoden aikana Yrittäjät järjesti useita koulutustilaisuuksia nimikkoyrittäjille. Koulutustilaisuuksissa haastateltiin myös uusia kansanedustajia.

Paransimme yrittäjien varautumisosaamista Tilanne päällä -valmiusharjoituksen avulla

Uutena tapahtumana järjestimme elokuussa Tilanne päällä -valmiusharjoituksen yhdessä Reserviupseerikoulun kanssa. Kaksipäiväisessä tilaisuudessa käsiteltiin yritysten varautumista ja kykyä toimia myös poikkeustilanteissa.

Tehostimme yhteistyötä kuntajohtajien kanssa järjestämällä Kuntajohtajien Yrittäjät Akatemiaa

Jatkoimme vuonna 2022 perustettua Kuntajohtajien Yrittäjät Akatemiaa vuoden 2023 aikana. Jokaiselle kurssille osallistuu 10–12 kuntajohtajaa eri kokoisista kunnista, ja Akatemia koostuu kolmesta moduulista, joista yksi pidetään Brysselissä. Kurssi numero 2 saatiin loppuun kevään 2023 aikana ja uusi kurssi alkoi syksyllä 2023.

Lähdemme toteuttamaan kasvu- ja kansainvälistymispilottia yhdessä VTT:n kanssa

Päätimme lähteä yhdessä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n kanssa tukemaan pk-yritysten kansainvälistymistä. Ensimmäinen pilotti projektissa on lähdössä liikkeelle Pohjois-Karjalassa, jossa kerätään kansainvälistymiseen pyrkivä yritysryhmä metsäkoneklusterin ympärille.

Elinvoimabarometri kokosi yli 4800 vastausta

Järjestö lanseerasi uuden maakuntien elinvoimaa mittaavan kyselyn, Yrittäjien Elinvoimabarometrin. Kyselyyn vastasi 4800 yrittäjää eri puolilta Suomea keväällä 2023. Barometria hyödynnetään elinkeinopolitiikan työkaluna ja sen perusteella seurataan maakuntien elinvoimaisuutta.

Edistimme yrittäjäyhteistyöelinten perustamista hyvinvointialueille

Vaikutimme siihen, että hyvinvointialueilla otetiin käyttöön yhteistyöfoorumeita yrittäjien ja hyvinvointialueiden kesken. Toimielimessä alue, yritykset ja järjestöt voivat käydä avointa keskustelua muun muassa hyvinvointialueemme palvelutuotannosta ja siihen kohdistuvista haasteista, tulevaisuuden tarpeista, palvelutuotannon kehittämisestä, palveluhankinnoista sekä palveluseteleiden käyttöönotosta.

Vaikutimme siihen, että saimme palvelusetelien tasot vastaamaan oikeaa kustannusrakennetta. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointialue tarkisti oman tilanteensa, kun Yrittäjät nosti asian esiin.

Otimme aktiivisesti kantaa hankintalain uudistamiseen

Otimme aktiivisesti kantaa hankintalain uudistamiseen ja uuteen hallitusohjelmaan. Muotoilimme oman esityksemme siitä, miten lakia tulisi päivittää. Veimme viestiä kaikille eduskuntaryhmille, ja esimerkiksi kokoomus otti useamman kirjauksen mukaansa omaan ohjelmatyöhönsä.

Vaikutimme siihen, että valtakunnallinen kustannuslaskentamalli otettaisiin käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa hyvinvointialueilla

Vaikutimme siihen, että hallitusohjelmassa otettaisiin kantaa valtakunnallisen kustannuslaskentamallin toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kirjaus saatiin hallitusohjelmaan ja valtiovarainministeriössä alkaa vuoden 2024 alussa hanke tämän toteuttamiseksi.

Vaikutimme, jotta myös pk-yritykset voisivat tuottaa sote-palveluita

Olemme vaikuttaneet voimallisesti siihen, että myös pk-yrityksillä olisi mahdollisuudet tuottaa sote-palveluita hyvinvointialueilla. Olemme edistäneet asiaa valtakunnan tasolla, hyvinvointialuevaikuttamisessa, sekä myös Kela-korvausten leikkaamiseen liittyvässä keskustelussa.

Ajoimme palveluseteleiden lisäämistä hoitojonojen lyhentämiseksi

Vuonna 2021 julkistimme palveluseteliselvityksen ja vuosien 2022 ja 2023 aikana olemme vieneet palvelusetelien sanomaa eteenpäin hallitukselle erilaisissa lausuntopyynnöissä. Lisäksi olemme vaikuttaneet palvelusetelien käytön lisäämiseen hyvinvointialueiden strategiakirjauksissa.

Vauhditimme yritysvaikutusten arviointia kunnissa

Julkaisimme yritysvaikutusten arviointia koskevan käsikirjan tammikuussa 2022. Vuonna 2023 kirjasta otettiin uusintapainos ja ruotsinkielinen käännös. Kirja valmisteltiin yhteistyössä aluejärjestöjen ja kuntien kanssa. Käsikirjan julkaisemisen jälkeen yritysvaikutusten arviointi on lisääntynyt monissa kunnissa.

Tarjosimme hankintaneuvontaa yrityksille

Jatkoimme hankintaneuvonta-toimintaamme myös vuonna 2023. Hankintaneuvonnan avulla opastettiin hankintayksiköitä toteuttamaan hankintoja siten, että myös pk-yritykset voivat osallistua niihin. Lisäksi jaoimme pk-yrityksille tietoa julkisista hankinnoista ja kannustimme osallistumaan tarjouspyyntöihin.

Tarjoamme rahanarvoisia jäsenetuja jäsenillemme

Tarjoamme jäsenyrittäjillemme rahanarvoisia jäsenetuja, joita kehitetään jatkuvasti. Yrittäjien jäseneduista suosituin on jäsenyrittäjille maksuton lakineuvonta.

Apua talousvaikeuksiin tarjotaan varhemmin

Yrittäjän talousapu -palvelu kattaa nykyään koko maan. Se auttaa yrittäjää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa selviämään talousvaikeuksistaan. Palvelulla tuhannet yritykset saavat apua vuodessa. Olemme olleet hankkeessa mukana yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja ely-keskuksen kanssa.

Esitimme 130 norminpurkuehdotusta maan hallitukselle

Pyysimme jäseniltämme ehdotuksia yrityksiä ja yrittäjiä haittaavista turhista normeista. Esitimme 130 ehdotusta purettaviksi normeiksi, jolla autoimme Petteri Orpon hallitusta tavoitteessaan purkaa 300 normia. Luovutimme ehdotukset pääministeri Orpolle ja valtiovarainministeri Riikka Purralle. Jatkamme normien keräämistä.

Viestintämme auttaa yrittäjiä pysymään ajan tasalla

Yrittäjien uutiskirje kolahtaa jäsenten sähköpostiin kerran viikossa. Se kertoo jäsenyrittäjälle ajankohtaiset lakimuutokset, uutiset ja liiketoimintaa tehostavat vinkit.

Jäsenyrittäjänä pysyt kärryillä myös muista yritystoimintaan vaikuttavista uudistuksista seuraamalla Yrittäjien muuta viestintää: Yrittäjät.fi:n uutisia, Yrittäjän podcastia, jäsenlehti Yrittäjää ja sosiaalisen median kanavia. Lisäksi yrittäjille tehdään upeaa tilattavaa Yrittäjä Plus -lehteä.

Tilaa Yrittäjä Plus -lehti tästä >>

Turvaamme peruspankkipalvelujen saatavuutta

Vaatimukseemme turvata yrityksille oikeus peruspankkipalveluihin on vihdoin vastattu ja valtiovarainministeriö käynnisti keväällä 2023 selvityshankkeen siitä, saavatko yritykset ja järjestöt riittävän hyvin pankkipalveluita. Samalla ministeriö arvioi, ovatko palvelut hinnoittelultaan kohtuullisia asiakkaan näkökulmasta. Työ on osa hanketta, jossa arvioidaan tarpeita muuttaa luottolaitoslainsäädäntöä.

Hankkeen lopputuloksena syntyy kuluvan vuoden loppuun mennessä arviomuistio, joka perustuu valtiovarainministeriön asiantuntijanäkemykseen. Tämän jälkeen ministeriössä tehdään päätökset mahdollisten lainsäädäntömuutosten tarpeesta.

Vahvistamme pk-yritysten asemaa Ukrainan jälleenrakentamisessa

Vaikka sota on vielä käynnissä, suunnittelemme yhdessä suomalaisten viranomaisten ja muiden elinkeinoelämän toimijoiden kanssa sitä, kuinka voimme auttaa Ukrainan uudelleen rakentamisessa. Pyrimme varmistamaan sen, että pk-yritykset voivat osallistua täysivaltaisesti tulevaan jälleenrakennukseen ja hakea sekä suomalaista että kansainvälistä rahoitusta jälleenrakentamishankkeille siitä huolimatta, että jälleenrakennushankkeet ovat suuria ja edellyttävät kokemusta kansainvälisistä markkinoista.

Tuemme pk-yrityksiä kestävän rahoituksen saannissa

Rahoittajat uudelleenkohdentavat pääomia kestäviin investointeihin. Tämä vaikuttaa suoraan pk-yritysten rahoituksen saatavuuteen ja hinnoitteluun. Sijoittajat ja rahoittajat tarvitsevat tietoa yritysten kestävästä kehityksestä tehdäkseen tietoisia arvioita ja rahoituspäätöksiä. Taksonomian mukaisista kestävyyskriteereistä on tullut päätöksentekijöille yhtä tärkeitä kuin taloudellisista kriteereistä, ja ne edellyttävät yrityksiltä uutta lähestymistapaa pääoman saatavuuden varmistamiseksi. Osallistumme uusien pk-yritysten resurssit huomioon ottavien raportointikehyksien laadintaan ja kehittämiseen EU-tasolla ja kansallisesti.

Tarjosimme tietoa tutkimuksilla

Teemme vuosittain lukuisia kyselytutkimuksia. Vuonna 2023 kyselyissä korostuivat Venäjän hyökkäyssodan ja nopeasti kohonneen inflaation ja korkojen nousun vaikutukset, joita seurattiin säännöllisesti Yrittäjägallupilla. Myös perinteinen Pk-yritysbarometri kartoitti kriisien vaikutuksia ja yritysten näkymiä.

Lisäksi teimme tutkimuksellista yhteistyötä tarpeesta lisäsääntelylle velkaongelmien torjumiseksi pienyritysten rahoitukseen liittyvään markkinaan ja käytänteisiin.

Vuonna 2023 toteuttamamme Elinvoimabarometri kartoittaa suomalaisten yrittäjien näkemyksiä oman maakuntansa elinvoimaisuudesta. Tutkimus julkaistiin erillisen sivuston kautta. Ratkaisu mahdollistaa tulosten tarkastelemisen ja vertailun eri maakuntien ja eri kysymysten osalta.

Herättelimme omistajanvaihdoksiin ja tarjosimme käytännönläheistä tukea

Toteutimme toista kertaa omistajanvaihdosviikon, joka tarjosi tapahtumia ja tietoa ostajille, myyjille, jatkajille ja asiantuntijoille ympäri Suomen. Viikon aikana oli tarjolla 24 eri tapahtumaa kymmenellä eri paikkakunnalla ja etänä verkossa. Tapahtumissa vieraili yhteensä lähes kaksi tuhatta osallistujaa. Omistajanvaihdosviikon sosiaalisen median ja digitaalisen markkinoinnin avulla tavoitimme satoja tuhansia katsojia.

Olimme mukana Maaseutuyritysten omistajanvaihdospalvelut -hankkeessa. Hankkeessa toteutettiin mm. omistajanvaihdospalvelut.fi-hakupalvelu, jonka avulla yrittäjä löytää listan omistajanvaihdospalveluita tuottavista palveluntarjoajista (MOP-hanke – Yritysten omistajanvaihdospalvelut – OV-Foorumi). Olimme mukana myös Kasvua Puutuotealalle Omistajanvaihdoksilla -hankkeessa, jossa on tavoitettu satoja puutuotealan yrittäjiä ympäri Suomen. Lisäksi olimme mukana maakunnallisten omistajanvaihdoshankkeiden ohjausryhmissä tukemassa ja ohjaamassa hankkeiden etenemistä.

Vahvistimme digitaalista näkyvyyttä omistajanvaihdosten suhteen yrittäjät.fi-sekä ov-foorumi.fi-verkkosivujen tarjontaa lisäämällä.

Nuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan kasvanut

Vahvistimme yrittäjyyskasvatuksen merkitystä kaikilla koulutusasteilla ja päättäjien keskuudessa. Nuorten tulevaisuusraportin 2023 mukaan 40 % yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoista voisi toimia yrittäjinä. Ysimittari-tutkimuksen mukaan 44 %:lle yhdeksäsluokkalaisista yrittäjyys on mahdollista tulevaisuudessa. Järjestimme opettajille yrittäjyysopetusta tukevaa täydennyskoulutusta, jonka mahdollisti Yksityisyrittäjäin säätiö.

Valtakunnallinen yrittäjyyskasvatusfoorumi järjesti 6.2.2023 Pikkuparlamentissa keskustelutilaisuuden kansanedustajien ja yrittäjien kanssa yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi. Tilaisuuteen osallistui edustajia lähes jokaisesta eduskuntapuolueesta.

Oppisopimuskoulutuksen edistäminen saatiin hallitusohjelmaan

Suomen Yrittäjien oppisopimuskoulutusta koskevat ehdotukset etenivät hallitusohjelmaan kirjauksina koulutussopimuksen ja oppisopimuskoulutuksen käytön edistämisestä.

Tuloksellisuuden painoarvo kasvaa ammatillisen koulutuksen rahoituksessa

Suomen Yrittäjien ehdotus tuloksellisuuden ja erityisesti työllistymisen painoarvon lisäämisestä ammatillisen koulutuksen rahoitusmalleissa eteni hallitusohjelmaan. Näin palataan ammattikoulureformin yhteydessä sovittuun rahoitusrakenteeseen.

Vaikutimme korkeakoulujen rahoitusmallin yritysyhteistyöhön

Olimme mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön johtamassa korkeakoulujen ohjauksen ja valtionrahoituksen uudistamisen työryhmässä, jossa vaikutimme korkeakoulujen rahoitusmallin yksityiskohtiin. Vaikutimme muun muassa ensikertalaisten opiskelijoiden ja tutkintojen tavoitteellisen suoritusajan painoarvon kasvattamiseen. Pidimme erityisen tärkeänä, että korkeakoulujen yritysyhteistyön merkitys kasvaa ja näin myös tapahtui – uudessa rahoitusmallissa vahvistetaan kansainvälisen kilpaillun T&K-rahoituksen ja yritysrahoituksen painoarvoa. Näin ollen myös eduskuntavaalitavoitteemme pk-yritysyhteistyön palkitsevuudesta täyttyi. Suomen Yrittäjät oli myös tyytyväinen, että tutkinnon suorittaneiden työllistymisseuranta säilyi rahoituskriteerinä.

TKI-rahoitustavoite on hallitusohjelmassa

Suomen Yrittäjien eduskuntavaaliohjelman tavoite, että TKI-rahoituslain mukaisesti julkiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostukset kasvavat vähintään 200 miljoonalla eurolla vuodessa, toteutui Orpon hallitusohjelmassa ja hallituksen budjettiriihen päätöksissä. Yrittäjien näkökulmasta oli erityisen hyvä päätös, että Business Finlandin T&K-toimintaa päätettiin rahoittaa 92 miljoonalla eurolla vuodessa, jotta yrityksien T&K-menoihin tulee lisää kannusteita. Lisäksi olemme mukana työryhmässä, joka on luotu valmistelemaan ehdotus kehyskautta pidemmästä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitussuunnitelmasta.

Pk-yritysten digitalisaatio ja digitalous

Suomen Yrittäjät oli jälleen osaltaan vaikuttamassa yritysten digitalouden kehittämiseen Yrityksen digitalous -hankkeen ohjausryhmässä. Olimme mukana varmistamassa, että Suomen siirtymällä kohti reaaliaikataloutta, myös pk-yritykset saavat tarvitsemansa tuen ja ohjauksen. Hanke eteni vuodessa suurin harppauksin ja saapuu päätökseensä vuonna 2024. Lukuisat Suomen Yrittäjien eduskuntavaaliohjelman digitavoitteet päätyivät myös Orpo I:n hallitusohjelmaan.

Yrittäjien osaamisen kehittäminen

Perustehtävämme on yrittäjien osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen. Tämä toteutuu laadukkaiden tapahtumien ja koulutusten kautta.

Keskeisinä osaamisen kehittämisen välineinä toimivat Valtakunnalliset yrittäjäpäivät, Yksinyrittäjäpäivä, Kunnallisjohdon seminaari, webinaarit sekä verkkokurssit.

Digitaaliset oppimisratkaisut

Yrittäjät-akatemian verkkokurssien tarjonta kasvoi kymmeneen kurssiin. Uusina sisältöinä mm. myynnin kurssit sekä käytännön juridiikkaan liittyvät materiaalit. Webinaaritarjonta pysyi laajana ja loppuvuodesta toteutetut tekoälyyn liittyvät koulutukset osoittautuivat erittäin suosituiksi.

Kokosimme yhteen lähes 10 000 yrittäjää

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät toi Poriin 1200 yrittäjää ja yrittäjyydestä kiinnostunutta. Tapahtuma saavutti kiitosta erinomaisesta seminaariohjelmasta sekä mahdollisuudesta verkostoitua yrittäjäkollegojen kanssa.

Valtakunnallisten yrittäjäpalkintojen arvostuksesta kertoi myös Tasavallan Presidentin kutsu palkituille Presidentinlinnaan itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

Suomen suurimpiin kuuluva kunta-, alue- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajatapaaminen pidettiin Lahdessa toukokuussa. Tapahtumaan osallistui noin 1100 henkilöä eri puolilta Suomea. Seminaarissa julkaistiin uusi Yrittäjien elinvoimabarometri.

Kaikkiaan Suomen Yrittäjien tarjoamassa osaamisen kehittämisen ympäristössä kohtasi noin 10 000 yrittäjää ja yhteiskunnallista vaikuttajaa.