Pk-yritysbarometrin ennakkotiedot: Suurin osa yrityksistä tyytyväisiä koronatilanteen yritystukiin mutta lisäjoustoille on tarvetta

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö seuraavat yrittäjien suhdanneodotuksia kahdesti vuodessa tehtävällä Pk-yritysbarometrilla. Koska tämä vuosi on koronakriisin vuoksi yrityksille hyvin erikoinen, nyt kysyttiin yritysten kokemuksia kriisistä ja yritysten auttamiseksi tehdyistä uudistuksista. Ne julkaistaan nyt ennakkoon, irrallaan koko Pk-yritysbarometrista. Kyselyyn vastasi 4700 pienen ja keskisuuren yrityksen edustajat.

– Pk-yritysbarometrin ennakkotiedoista käy ilmi, että koronatilanne on vaikuttanut yrityksiin hyvin eri tavoin. Osa on kyennyt uudistumaan kriisin seurauksena, osalla taas liiketoiminta oli pysähdyksissä. Tämä kertoo myös politiikanteon vaikeudesta. Hallitus reagoi tilanteeseen kuitenkin nopeasti, ja suurin osa yrityksistä kokee hyötyneensä koronatilanteen yritystuista, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Mahdollisuus lomauttaa nopeasti auttoi yrityksiä säilyttämään työpaikkoja

Liiketoiminta oli koronan ensimmäisen aallon aikana pysähdyksissä lähes joka neljännellä pk-yrityksellä.

Lomautusilmoitusajan lyhentäminen oli pk-yrityksille tärkein keino toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi. Sen valitsi 27 prosenttia vastaajista. Keskeistä toiminnan jatkumiselle oli myös mahdollisuus ennakkoverojen muutoksiin (18 %). Mahdollisuus purkaa työsuhteita koeaikana tuotannollisella ja taloudellisella perusteella oli myös tärkeä keino selviytyä (16 %).

– Suorien yritystukien ja lainojen lisäksi hallitus lisäsi koronan ensimmäisessä aallossa joustoja yritysten toimintaan, kuten lomautusaikoihin ja verojen maksuun. On hyvä uutinen, että yritykset ovat olleet näihin monipuolisiin keinoihin tyytyväisiä, ministeri Lintilä toteaa.

Reilusti yli puolet yrityksistä tarvitsi tukea – lainaa uskalsi hakea vain harvaKriisituista käytetyimmät ovat olleet Business Finlandin ja ELY-keskusten kehittämiseen liittyvät tuet sekä yksinyrittäjätuki ja yrittäjän väliaikainen työttömyysturva. Peräti 42 prosenttia pk-yrityksistä on taistellut kevään ilman turvautumista tarjolla olleisiin kriisitukiin.

Tukien moninaisuus ja järjestelmän muutokset ovat olleet haasteellisia monelle pk-yritykselle. Tästä huolimatta yli 75 prosenttia yrityksistä kokee, että tuet vastasivat ainakin jossain määrin yrityksen tarpeisiin.

– Yritysten epävarmoista tulevaisuudennäkymistä kertonee se, että vain harva pk-yritys on uskaltautunut hakemaan lainaa ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Työaikajoustot ja määräaikainen palkkatuki olisivat tärkeä apu lyhyellä aikavälillä

Työaikajoustojen laajentaminen edistäisi eniten yritysten selviytymistä koronakriisistä eteenpäin. Sen vaihtoehdon valitsi 29 prosenttia vastaajista. Myös määräaikainen palkkatuki lomautettujen työntekijöiden palattua töihin tai muu suora tuki (22 %) sekä lomautusilmoitusajan lyhentäminen pysyvästi (19 %) auttaisivat yrityksiä elpymään.

– Koronakriisi muuttanee maailmaa – ja myös yritysten toimintaympäristöä – pysyvästi ainakin jonkin verran. Paikallisen sopimisen laajentaminen olisi tärkein keino vahvistaa pk-yritysten toimintaedellytyksiä muuttuneessa toimintaympäristössä, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä avaa tulosta.

Yritykset näkevät lisäksi selkeää tarvetta uudistaa yritystukijärjestelmää. Lisäksi työ- ja työaikalainsäädännön joustavoittaminen parantaisi vastaajien mielestä yritysten toimintaedellytyksiä.

Koko Pk-yritysbarometri julkistetaan 9.9.2020.

Lisätietoja:

Tutustu Pk-yritysbarometrin koronakyselyn tuloksiin.

alivaltiosihteeri Petri Peltonen, TEM, p. 029 506 3662, petri.peltonen@tem.fi

kehittämispäällikkö Katri Lehtonen, TEM, p. 029 506 4926, katri.lehtonen@tem.fi

pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät, p. 0503560705, mika.kuismanen@yrittajat.fi

ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät, p. 050 434 5952, petri.malinen@yrittajat.fi