Tarvitaan mittava rahoitus- ja työlakipaketti, jotta yritykset ja työpaikat säilyvät 

Koronavirus aiheuttaa mittavia taloudellisia ongelmia monille yrittäjille ja työntekijöille. Tilanne on monelle yritykselle ja niiden työntekijöille kova shokki, kun liiketoiminta vähenee tai hiljenee kokonaan. Samaan aikaan kustannukset kuitenkin juoksevat.

– Todistamme ennenkokematonta kriisiä. Kukaan ei voi varmuudella sanoa, mitä on luvassa. Pitää varautua pahimpaan. Monen yrityksen elämänlanka uhkaa katketa. Tarvitaan vahvoja ja nopeita toimia turvaamaan yritysten rahoitus ja työpaikat, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Yrittäjät esittää laajaa rahoitus- ja työlakipakettia. Jotkut rahoitusta koskevat esitykset julkistettiin torstaina, osa ehdotuksista on uusia. Yrittäjät odottaa, että hallitus linjaa yrityksiä tukevia päätöksiä jo alkavalla viikolla. Tarvitaan seuraavia toimenpiteitä:

1. Finnvera valjastetaan vahvasti rahoittamaan koronakriisin horjuttamia yrityksiä. Finnveran pitää tarjota vakuudettomia takauksia ja koronakriisilainoja, joita on helppo hakea sekä nopea myöntää ja jotka kantavat kriisin yli. Finnvera ilmoitti lauantaina 14.3. muuttaneensa ohjeitaan. Muutos on tärkeä, mutta niiden riittävyys on epävarma.
2. Hallitus/verohallinto ilmoittaa, että arvonlisäveron, työnantajasuoritusten ja muiden maksamatta olevien verojen maksatuksia lykätään ilman lisäkorkoja vähintään puolella vuodella.
3. Mahdollistetaan, että työnantajan eläkemaksuja (YEL ja TyEL) voidaan lykätä pahimman yli. Työeläkeyhtiöiden pitää suhtautua joustavasti maksuvaikeuksiin joutuvien yritysten saatavien perintään.
4. Annetaan ohjeistus pankeille, että ne tulevat yrittäjien avuksi markkinaehtoisilla tuotteilla, suhtautuvat myönteisesti lainojen lykkäyksiin eivätkä peri sanktiomaksuja, jos lainaohjelmaa ei pystytä noudattamaan.
5. Työelämäosapuolet etsivät nopeasti ratkaisuja siihen, miten työehtoihin saadaan väljyyttä ja työpaikkasopimiseen välineitä, joilla voidaan yhdessä turvata työpaikat.
6. Lyhennetään lomautusilmoitusaikaa 14 päivästä kolmeen päivään. Lomautusten nopea toimeenpano on monelle yritykselle välttämätöntä, jotta toiminta ja työpaikat pelastuvat. Lisäksi on mahdollistettava, että poikkeuksellisessa tilanteessa myös määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa, vaikka hän ei työskentele vakituisen työntekijän sijaisena.
7. Muutetaan työttömyysturvalainsäädäntöä poistamalla lomautustilanteissa työntekijän viiden päivän omavastuuaika. Lisäksi varmistetaan, että jos työnantaja ja työntekijä ovat työsopimuslain mukaisesti sopineet lomautuksesta, työntekijälle ei aiheudu sopimuksen seurauksena karenssia työttömyysetuuden saamiseksi.
8. Lyhennetään olennaisesti sairauspäivärahan omavastuuaikaa tai poistetaan se, jotta työnantaja saa nopeammin kompensaatiota Kelalta, kun hän maksaa sairausajan palkkaa. Tällä hetkellä työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä ilman, että saa itse mitään korvausta.
9. Kompensoidaan työnantajalle aiheutuvia palkkakustannuksia siitä, että työntekijä jää kotiin hoitamaan sairasta lastaan. Pandemiatilanteessa on kohtuutonta, että sairauspoissaolojen kustannukset kaatuvat yksittäisille työnantajille. Vastuuta on jaettava koko yhteiskunnalle.
10. Jos viranomainen päätyy sulkemaan kouluja ja päiväkoteja, vanhemmat jäävät kotiin hoitamaan lapsiaan. Työnantajalla ei etätyötä lukuun ottamatta ole tällaisen poissaolon ajalta palkanmaksuvelvoitetta, eikä kotiin jäävällä ole oikeutta lakisääteiseen toimeentuloetuuteen. Tulee varmistaa, että kotiin jäävien lapsen huoltajien toimeentulo turvataan valtion varoista.

Määräaikaiset lakimuutokset tehtävä heti

Yrittäjät esittää, että työlakipaketin valmistelu on tehtävä heti, ja muutokset olisivat voimassa määräaikaisina.

– Muutokset on rahoitettava valtion varoista niin, että työnantajille ja työntekijöille ei aiheudu suoraan lisäkustannuksia, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Yrittäjistä vaatii.

Tärkeää hakea ratkaisuja yhdessä

Yrittäjät muistuttaa yhteistoimintalain säännöksestä (60 §), joka antaa mahdollisuuden poiketa neuvotteluvelvoitteesta ja neuvotteluajoista, jos yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta.

– Nyt jos koskaan voi yrityksissä olla tällainen tilanne. Vaikka yt-neuvottelujen käyminen on selvä pääsääntö, on tärkeää, että myös ammattiyhdistysliike suhtautuu joustavasti tilanteisiin, joissa yritystoimintaa ja työpaikkoja yritetään pelastaa nopeilla toimenpiteillä, Makkula sanoo.

Yrittäjien mukaan keskeistä on se, että työpaikoilla haetaan nyt yhdessä yrittäjän ja työntekijöiden kanssa ratkaisuja, joilla vaikeasta tilanteesta päästään yli.

– On ehdottoman tärkeää, että ay-liike on valmis joustaviin ratkaisuihin, vaikka se tarkoittaisi poikkeamista lainsäädännön normaalisti noudatettavista malleista, Makkula sanoo.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen @ yrittajat.fi
työmarkkinajohtaja Janne Makkula, Suomen Yrittäjät, p. 040 581 2472, janne.makkula @ yrittajat.fi