Yrittäjät esittää hallitukselle Yrittäjäturvaa ja laajaa rahoitus- ja työlakipakettia 

– Tilanne on pk-yrityksissä erittäin vaikea. On suuri riski ja pelko, että näemme konkurssiaallon, Mikael Pentikäinen sanoo.

– Viime päivinä on tullut esille laaja kirjo erilaisia ongelmia. Yrittäjät ovat tiiviisti yhteydessä ja esittävät ratkaisuja. Olemme rakentaneet mielestämme hyvän kokonaisuuden hallitukselle päästä eteenpäin. Mitä vähemmän yrityksiä kriisin vuoksi kaatuu, sitä paremmin koko kansakunta ja talous toipuvat, kun kriisi joskus päättyy, Pentikäinen painottaa.

– Erityisen tärkeä on huolehtia pienimmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä, joilla on harvoin suuria puskureita olemassa. Heistä monen toimeentulo on uhattuna, hän muistuttaa.

Yrittäjäturva kaikille YEL-vakuutetuille

Vuoden 2018 alusta lähtien on työttömänä yritystoiminnan aloittanut voinut saada työttömyysetuutta neljä kuukautta ja toimia samalla yrittäjänä. Jos työnhakijalla on tuloa yritystoiminnasta, huomioidaan tulo maksettavan työttömyysetuuden määrässä.

– Esitämme, että vastaava säädös laajennetaan koskemaan kaikkia YEL-vakuutettuja yrittäjiä: he voisivat hakea ja saada etuutta ilman yritystoiminnan lopettamista, Pentikäinen avaa Yrittäjäturvaa.

Yrittäjät esittää, että säännös olisi voimassa määräaikaisena neljä kuukautta ja sitä voitaisiin jatkaa, jos tilanne edellyttää. Etuutena maksettaisiin Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Etuuteen tulisivat myös lapsikorotukset.

Jotta etuuden saa, ei tarvitsisi hakea työtä. Jos yrittäjällä on tuloa yritystoiminnasta, otettaisiin tulo huomioon maksettavan työttömyysetuuden määrässä työttömyysturvan nykyisten sovittelusäännösten mukaisesti.

Peruspäivärahan ja työmarkkinatuki ovat nyt 724 euroa kuukaudessa. YEL-vakuutettuja oli 2018 207 000. Muutoksen maksimikustannukset (kaikki YEL-vakuutetut hakevat ja eivät saa ansioita yritystoiminnasta yli työttömyysturvan suojaosan) olisivat valtiolle noin 600 miljoonaa euroa.

– On selvää, että vain osa yrittäjistä hakisi yrittäjäturvaa. Jos yritykset pysyisivät pystyssä ja yrittäjät aktiivisina, olisi kustannus pienempi ja merkitys valtiontoimintakyvylle huomattava. Jos yritykset ovat toimintakuntoisina, se helpottaa kriisin jälkeistä talouden tervehtymistä, Pentikäinen muistuttaa.

Yrittäjät toimitti hallitukselle ehdotuksia työpaikkojen pelastamiseksi

Yrittäjät toimitti keskiviikkona hallitukselle oman rahoitus- ja työelämäpaketin, joka sisältää useita ehdotuksia työlakeihin ja yritysten rahoituksen helpottamiseen.

Yrittäjät ehdottaa mm. työpaikkasopimisen lisäämistä, lomautusilmoitusajan lyhentämistä kolmeen päivään, määräaikaisten lomauttamisen mahdollistamista sekä työntekijän työttömyysetuuden omavastuuajan poistamista.

Listalla on myös yt-neuvotteluiden nopeuttaminen ja sen mahdollistaminen, että lomia voidaan määrätä pidettäväksi myös lomakauden ulkopuolella.

– Paketti olisi tehokas ja tasapainoinen. Se helpottaisi työnantajayrittäjien ja työntekijöiden ahdinkoa. Se voisi olla määräaikainen kriisin yli, Pentikäinen sanoo.

Vuokria alennettava, sähkönsiirtotaksoja laskettava

Yrittäjät ehdottaa myös useita toimia yritysten rahoituksen helpottamiseen.

Listalla on esimerkiksi ehdotus siitä, että valtio ja työeläkeyhtiöt ottavat kantaakseen yrittäjän ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksut määräajaksi. Työeläkemaksujen osalta voidaan hyödyntää niin sanottuja Emu-puskureita. Vaikutus olisi noin 1,5 miljardia kuukaudessa.

Veropuolelle esitetään alkuvuoden veromaksujen palautusta yrityksille, maksuperusteisen arvonlisäveron ja kotitalousvähennyksen laajentamista.

Yrittäjät myös ehdottaa, että pankit lisäävät henkilöresurssejaan yritysten auttamiseen. Eri puolilta maata tulee viestiä siitä, että pankkien ja Finnveran palvelukyky ei ole kriisitilanteessa riittävä.

– Esitämme myös, että julkiset vuokranantajat eli valtio, kunnat, niiden yhtiöt, Metsähallitus ja työeläkeyhtiöt alentavat vuokriaan määräajaksi. Myös suurten kiinteistöyhtiöiden pitää alentaa määräajaksi kauppakeskusten vuokratasoa sekä joustavoittaa aukioloehtoja, jotta yritykset eivät kaatuisi, Pentikäinen sanoo.

Lisäksi Yrittäjät esittää, että valtio edellyttää sähkösiirtoyhtiöitä alentamaan kriisiajaksi maksujaan ja että valtio ja kunnat toteuttavat julkisia hankintojaan etupainotteisesti. Se turvaisi monen yrityksen toimintaa ja pitäisi markkinan elävänä kriisin yli.

Lisätietoja:

Suomen Yrittäjien hallitukselle toimittama muistio (18.3.2020).

Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi
varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät, p. 0400 567 925, anssi.kujala@yrittajat.fi
työmarkkinajohtaja Janne Makkula, Suomen Yrittäjät, p. 040 581 2472, janne.makkula@yrittajat.fi