Yrityslainsäädäntö
Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että lainsäädäntöä kehitetään niin, että se vastaa paremmin pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Vaikutamme siihen, että hyvän sääntelyn periaatteita noudatetaan myös käytännössä.
Yrityksille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia tulee pienentää 25 prosenttia nykyisestä tasosta vuoteen 2025 mennessä.
On otettava käyttöön yksi kahdesta -malli: jos uudella sääntelyllä aiheutetaan yrityksille yhden euron lisävelvoite, tulee toisaalta vähentää yritysten sääntelystä aiheutuvia kustannuksia kahdella eurolla. Pk-yritystesti tulisi ottaa osaksi kaikkea kansallista lainsäädäntövalmistelun ja EU-hankkeiden kansallista vaikutusarviointia. Pk-yritystestissä arvioidaan eri sääntelyvaihtoehtojen vaikutukset nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tarvittaessa mikroyritykset pitää jättää sääntelyn ulkopuolelle.
EU-sääntelyn merkitys yrityksille on tunnistettava ja lisättävä resursseja Suomen viralliseen vaikuttamiseen. EU-sääntelyllä on merkittävä vaikutus sekä pelkästään kotimaassa toimiville yrityksille (yli 50 prosenttia yrityksiin kohdistuvasta sääntelystä juontaa juurensa EU-lainsäädännöstä) että yrityksille, jotka ovat laajentaneet toimintaansa muualle sisämarkkinoilla (noin 25 prosenttia yrityksistä hyödyntää suoraan sisämarkkinoita).
Ei siis riitä, että huomiota kiinnitetään kotimaisen sääntelyn valmisteluun ja laatuun. Suomen virallinen EU-edunvalvonta ei ole kaikilta osin ammattimaista tai tasalaatuista. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan valtioneuvoston ohjausta sekä ministeriöiden osaamisen ja resurssien lisäämistä tai parempaa kohdentamista.
Mikroyritykset rajattava tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle. Maltaa lukuun ottamatta kaikilla EU:n jäsenmailla on korkeammat tilintarkastusrajat kuin Suomella. Mikäli alle kymmenen työntekijän mikroyritykset rajattaisiin tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle, noin 30 000 yritystä olisi tilintarkastusvelvollisuuden piirissä. Yritykset, jotka yhä pitävät tilintarkastusta tarpeellisena, voisivat jatkossakin valita tilintarkastajan, vaikka se ei olisi lakisääteistä.
Yrityssaatavien perintäkuluille enimmäismäärät. Perintäkulujen määrän tulisi olla kohtuullinen suhteessa saatavan suuruuteen. Saatavien perinnästä annettua lakia tuleekin muuttaa pysyvästi niin, että myös yrityssaatavien perintäkuluille säädetään enimmäismäärät. Lakimuutos säästäisi yritysten kustannuksia ja selkeyttäisi oikeustilaa. Selkeät säännöt palvelisivat myös velkojan oikeusturvaa.
Mahdollistetaan yrittäjän uusi alku ja poistetaan yrittämisen esteitä. Yrityksen perustaminen on Suomessa lähtökohtaisesti helppoa ja nopeaa. Jos yrittäjä on aikaisemmin epäonnistunut yritystoiminnassaan tai jatkamiskelpoinen yritys on tilapäisesti maksukyvytön tai vaarassa joutua maksukyvyttömäksi, on lainsäädännössämme ja järjestelmissämme useita esteitä perustaa uusi yritys tai jatkaa kannattavaa liiketoimintaa. Esteiden poistamisella tai lieventämisellä edesautetaan työpaikkojen säilymistä ja yrittäjän uudelleen työllistymistä sekä vähennetään yhteiskunnan kustannuksia. Esteet tulee kartoittaa laajasti ja poistaa.
Kuluttajaoikeudellisen sääntelyn tulee olla elinkeinonharjoittajan näkökulmasta tasapainoista. Sekä EU:ssa että kotimaassa on valmisteilla lainsäädäntöä kuluttajien oikeuksien turvaamiseksi. Hankkeet koskevat viranomaisten toimivaltuuksien laajentamista, sanktiojärjestelmien tiukentamista, joukkokannemahdollisuuden laajentamista sekä virhevastuusääntelyn harmonisointia. Uusi sääntely ei saa johtaa siihen, etteivät pienemmät yritykset pysty liiallisen taakan alla toimimaan kuluttajamarkkinoilla.
Yritysten välisten sopimusten tulee olla oikeuksien ja velvollisuuksien osalta tasapainossa. Pienellä yrityksellä ei ole aina mahdollisuutta neuvotella suuremman sopimuskumppaninsa (julkisomisteinen yksikkö tai suuryritys) kanssa sopimusehtojen sisällöistä, ja tämän vuoksi ehdot voivat olla esimerkiksi maksuaikojen osalta kohtuuttomia. Lainsäädännöllä tulee taata, että ehdot ovat kaikille osapuolille kohtuulliset.
Yrityksiin kohdistuvat huijaukset on saatava kuriin. Tätä varten tulee laatia yrityksiin kohdistuvien petosten tilannekuva ja tarkastella lainsäädäntöä uudelleen. Yrityksiin kohdistuvat huijaukset ja petosrikollisuus on lisääntynyt 2000-luvulla merkittävästi (muu omaisuusrikollisuus on vähentynyt). Yksinyrittäjistä 2/3 on vuoden aikana joutunut vähintään kerran huijauksen kohteeksi. Pelkästään hakemistopalveluhuijauksista aiheutuu vuositasolla yrityksille yli 20 miljoonan euron lasku.
Ympäristölakien on mahdollistettava kannattava liiketoiminta, uudet investoinnit ja kohtuuhintainen rakentaminen. Turhia lupia on karsittava ja siirryttävä ennakkovalvonnasta jälkivalvontaan. Luvat ja maankäyttöratkaisut tulee saada kohtuullisessa ja ennakoitavissa olevassa ajassa. Käytössä tulee olla yhden luukun malli, jonka kautta yritys saa kaikki hankkeensa toteuttamiseksi vaadittavat luvat ja ratkaisut.
Sääntelyn järkeistämistä tulee jatkaa edelleen. Turhaa byrokratiaa on karsittava. Lupa-asioiden viranomaiskäsittelyllä tulee säätää lailla käsittelyajat.
Harhaanjohtava markkinointi ja identiteettivarkaudet. Suomen Yrittäjät on verkostoitunut poliisin ja muiden valvovien viranomaisten kanssa, jotta voisimme tehokkaammin kitkeä epäasiallista toimintaa.
Näin Yrittäjät on vaikuttanut yrityslainsäädäntöön
Yrittäjät on vaikuttanut laajasti lainsäädäntöön, jotta yrittäjillä olisi paremmat mahdollisuudet yrittää ja menestyä. Tälle sivulle on koottu esimerkkejä yrityslainsäädännön muutoksista, joita Yrittäjät vaikuttamisellaan edisti. Varsinaiset päätökset lakien muuttamisesta tekee eduskunta hallituksen esityksestä.
Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite toteutui, kun 1. heinäkuuta 2019 alkaen osakeyhtiön alkupääomavaatimus poistui. Vähimmäispääomavaatimus ja siihen liittyvät hallinnolliset vaatimukset rajoittivat yritysten perustamista erityisesti palvelualoilla. Vähimmäispääoman poistamisella vapautettiin varoja muihin yritysten tarpeisiin.
Suomen Yrittäjien aloitteesta perintälakia muutettiin niin, että yrittäjä voi kieltää epäasialliset perintätoimet esimerkiksi huijaussopimuksista.
Myös trattaperinnän pelisääntöjä on selkiytetty siten, että vain selviä ja riidattomia saatavia saa periä tratalla. Yrittäjälle ei voi aiheutua huijauslaskuista maksuhäiriömerkintöjä.
Vanhentumislakia muutettiin vuonna 2015 siten, että sopimukseen perustuva velka vanhentuu lopullisesti 20 vuoden kuluttua erääntymisestä. Jos velkoja on luonnollinen henkilö, vanhentumisaika olisi 25 vuotta.
Aikaisemmin lakiin ei sisältynyt säännöstä saatavan lopullisesta vanhentumisesta tilanteessa, jossa velkoja ei ole hakenut saatavasta ulosottoperustetta.
Voimassa olevaa vanhentumislakia sovelletaan taannehtivasti siten, että vanhimmat saatavat vanhentuvat lopullisesti aikaisintaan 1.1.2020.
Ulosottokaarta muutettiin Suomen Yrittäjien aloitteesta vuonna 2018 siten, että pitkään työttömänä ollut henkilö voi saada ulosotossa vapaakuukausia tai helpotuksia suojaosuuden määrään, jos hän ryhtyy yrittäjäksi.
Vuoden 2015 alusta alkaen myös yrittäjä on voinut päästä velkajärjestelyyn. Velkaongelmiin joutuneen toiminimiyrittäjän yksityiset ja elinkeinotoiminnan velat voidaan järjestellä ja kannattava yritystoiminta voi jatkua. Muutos tehtiin Suomen Yrittäjien aloitteesta.
Lakia on muutettu siten, ettei yrittäjälle voida enää määrätä liiketoimintakieltoa sillä perusteella, että yrityksen julkiset maksut on jätetty maksamatta maksukyvyttömyyden vuoksi.
Suomen Yrittäjien aloitteesta toteutettiin vuonna 2014 uudistus, joka antaa kauppakeskuksien pienyrittäjille mahdollisuuden pitää liikkeensä suljettuna yhtenä päivänä viikossa, itse valitsemanaan viikonpäivänä.
Tämä yrittäjän turvaksi tehty säännös pidettiin voimassa myös, kun kauppojen aukioloajat kuluvalla hallituskaudella vapautettiin.
Vuoden 2020 syksystä lähtien yrittäjä voi asioida yhden viranomaisen kanssa, jos hänen on saatava vireille useita ympäristölupia. Enää yrittäjän ei tarvitse asioida kunkin valtiollisen tai kunnallisen viranomaisen kanssa erikseen. Erityisesti pienempien yritysten kustannukset vähenevät ja hankkeiden aikataulut nopeutuvat. Suomen Yrittäjät oli mukana hankkeessa.
Jätelakia on muutettu siten, että kunnallisilta toimijoilta siirtyy jätehuollon tehtäviä vapaille markkinoille. Lisäksi perustetaan sähköinen markkinapaikka, joka mahdollistaa toimialan aidon kilpailun. Muutos hyödyttää sekä jätehuollon yksityisiä yrityksiä että muita jätettä tuottavia yrityksiä. Kilpailun lisäännyttyä palveluiden odotetaan parantuvan ja hintojen määräytyvän markkinaehtoisesti.