Patentti ja hyödyllisyysmalli

Patentti on keino suojata teknisiä keksintöjä. Yleisesti voidaan sanoa, että patenteilla suojataan tuotteeseen, laitteeseen, aineeseen tai yhdisteeseen tai valmistus- tai käyttömenetelmään liittyviä uusia ja keksinnöllisiä, konkreettisia ja toistettavissa olevia ratkaisuja.

Patentti on yksinoikeus tietyn keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen tiettynä aikana. Hyödyntämisellä tarkoitetaan esimerkiksi keksinnön mukaisen tuotteen valmistusta, myyntiä ja vuokrausta tai tietyn valmistusmenetelmän käyttämistä.

Patentista huolimatta keksinnön mukaisen tuotteen saa kuka tahansa valmistaa omaan käyttöönsä, mikäli ei käytä tuotetta kaupallisesti tai ammattimaisesti.

Keksintö voidaan patentoida Suomessa Patentti- ja rekisterihallituksen myöntämällä patentilla. Patenttia voidaan hakea myös Euroopan patenttivirastosta (EPO), joka myöntää niin sanotun eurooppapatentin. Perinteinen eurooppapatentti on saatettava erikseen voimaan niissä valtioissa, joihin suoja halutaan. Vaihtoehtoisesti eurooppapatentille voidaan rekisteröidä yhtenäinen vaikutus, jolloin kyse on niin sanotusta yhtenäispatentista. Yhtenäispatentti on yhdellä rekisteröinnillä voimassa kaikissa niissä maissa, jotka ovat mukana yhtenäispatenttijärjestelmässä.

Patentoinnissa uutuus on ehdoton edellytys. Keksintö on julkinen, jos tuote tai idea on siten esitetty, että kuka tahansa on voinut saada siitä tietoa. Esimerkiksi esittelyt, painetut esitteet tai internetissä ja lehdissä kirjoitetut jutut tuotteesta kumoavat uutuuden, eikä patenttia voida enää myöntää. Ennen patenttihakemuksen jättämistä keksintöä tai uutuustuotetta ei siis tule julkistaa.

Keksinnön uutuutta voidaan tutkia alustavasti verkossa esimerkiksi Espacenet-palvelussa. Uutuutta voi tutkia myös Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tai kaupallisten palveluntarjoajien (erityisesti patenttiasiamiehet) avulla. Myös alueelliset kehittämisyhtiöt tarjoavat palveluja innovaatioiden suojaamiseen.

Patenttihakemuksen muoto ja kieli ovat maallikolle vaikeita ymmärtää. Sen vuoksi asiantuntijan eli patenttiasiamiehen käyttö on suositeltavaa.

Kotimainen patenttihakemus asiamiehen tekemänä maksaa useita tuhansia euroja. Myönnetty patentti pidetään voimassa maksamalla vuosimaksu. Kustannukset nousevat kymmeniintuhansiin euroihin, jos aikoo patentoida tuotteen vientimarkkinoille.

Pienemmät keksinnöt voi suojata hyödyllisyysmallilla eli ns. pikkupatentilla. Hyödyllisyysmallin tuottama suoja on rajatumpi, mutta sen maksut ovat pienemmät.

Patentointi kannattaa jättää tekemättä, jos keksinnön arvioitu elinikä on lyhyt. Tällöin saattaa olla parempi keskittyä viemään tuote markkinoille ennen kilpailijoita, eikä käyttää aikaa ja rahaa patentointiin. Joskus keksinnön liiketaloudellinen arvo on pieni verrattuna patentointikustannuksiin.

Mikään viranomainen ei valvo, että patenttioikeuksia kunnioitetaan, vaan se on tehtävä itse. Patentinomistajan on oltava patenttirikkomuksista yhteydessä rikkojaan. Tarvittaessa hänen on huolehdittava eduistaan oikeusteitse. Patenttioikeusriidat ovat yleensä kalliita, pitkäkestoisia ja lopputulos on epävarma.

Lisensointi on keino saada hyötyä keksinnöstä. Se tarkoittaa, että annat yhden tai useamman yrityksen käyttää immateriaaliomaisuuttasi maksua vastaan. Tästä on syytä tehdä aina lisenssisopimus.

Patentti on vahvimpia immateriaalioikeuksia, joten sillä suojattu keksintö voi saada toiset yritykset kiinnostumaan lisenssin hankkimisesta yritykseltäsi.

Patentti kuuluu keksinnön tekijälle eli keksijälle. Keksijä kuitenkin voi siirtää oikeutensa myös toiselle. Jos keksijä on työsuhteessa yritykseen, työnantajalle voi syntyä oikeus keksinnön hyödyntämiseen työsuhdekeksintölain nojalla.

Työnantajan oikeus keksintöön voi syntyä, kun työntekijä tekee työssään Suomessa patentilla suojattavissa olevan keksinnön, joka nimenomaisesti kuuluu työnantajan toimialaan tai jos keksintö syntyy tehtävässä, joka on nimenomaisesti työntekijälle annettu. Työnantajalla on tällaisissa tilanteissa oikeus päättää ottaako hän oikeuden hakea patenttia Suomessa tai jossain muualla vai onko riittävää, että työnantaja saa esimerkiksi tietyn käyttöoikeuden kyseiseen keksintöön. Kuitenkin on huomattava, että tilanteissa, joissa työnantaja lainsäädännön tai sopimuksen perusteella saa oikeuden työntekijän tekemään keksintöön, on työntekijällä oikeus saada tästä kohtuullinen korvaus.