Nuoret ja opiskelijat

Nuoret työntekijät

Erityissäännökset nuorten työntekijöiden suojelemisesta ovat nuorista työntekijöistä annetussa laissa. Lakia sovelletaan työhön, jota alle 18-vuotias henkilö tekee työ- tai virkasuhteessa. Lain säännöksiä työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä sovelletaan palvelusuhteiden lisäksi mm. alle 18-vuotiaiden koululaisten työharjoitteluun tai koulussa tehtäviin harjoitustöihin.

Lain tarkoituksena on suojella nuoria liialliselta, yksilön kehitystä haittaavalta työperäiseltä rasitukselta. Nuorilla saadaan teettää ainoastaan sellaisia töitä, jotka eivät ole vahingollisia heidän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselleen. Työ ei myöskään saa vaatia suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin nuoren ikään ja voimiin nähden on kohtuullista.

Laissa on säännökset

• Nuorten työhön pääsyn edellytyksistä
• Nuorten työntekijöiden säännöllisestä työajasta
• Enimmäistyöajasta
• Työajan sijoittelusta
• Nuorille annettavista lepoajoista sekä työn turvallisuudesta
• Työnantajan ohjaus- ja opastusvelvollisuudesta
• Erityisiä suojelutoimia koskevista eritysvelvollisuuksista
• Terveystarkastusten järjestämistä.

Työt voidaan jakaa kiellettyihin, vaarallisiin ja niihin töihin, joista ei ole erikseen säädetty, sekä nuorille sopiviin kevyisiin töihin. Nuorille sopivista kevyistä töistä on laadittu esimerkkiluettelo sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (25.4.2012/189). Lisäksi valtioneuvoston asetuksessa (15.6.2006/475) on säädetty nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä.

Nuorten työsuhteissa tulevat niin ikään sovellettaviksi yleiset työoikeudelliset lait, ellei edellä mainitussa erityislaissa tai –asetuksessa ole nimenomaisesti poikettu yleissäännöksistä. Nuoriin, jotka tekevät työtä suomalaisessa aluksessa, sovelletaan merimieslain ja merityöaikalain nuoria työntekijöitä koskevia säännöksiä.

Nuorten työntekijöiden työaikaa koskeva säännökset NuorL:n mukaan

	13–14-vuotiaat	15–17-vuotiaat
Säännöllinen työaika	Enintään 7 t/vrk Enintään 35 t/vko	Enintään 8 t/vrk Enintään 40 t/vko
Vuorokautinen ja viikottainen ylityö	Kielletty	Enintään 80 t/kalenterivuosi ja 40 t poikkeusluvalla
Työajan sijoittaminen	Klo 8.00–20.00 Klo 6.00–20.00 (7.3 § painavat syyt)	Klo 6.00–22.00 Ammattikoulutukseen liittyvässä kaksivuorotyössä klo 6.00–24.00
Päivittänen lepoaika/ruokatauko	30 min, jos työaika yli 4 t 30 min/vrk	30 min, jos työaika yli 4 t 30 min/vrk
Vuorokausilepo	14 t	12 t
Viikottainen vapaa-aika	38 t	38 t

Työpaikalla oppiminen

Uudistunut ammatillinen koulutus mahdollistaa yrityksille ja yrittäjille yhteistyömuotoja, joista keskeisimpiä ovat koulutussopimukseen perustuva koulutus ja entistä joustavampi oppisopimuskoulutus. 

Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa.  

Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta, jota täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla osaamisen hankkimisella. Oppisopimuskoulutus perustuu kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen.  Oppisopimuskoulutuksen aikana voidaan suorittaa kokonaisia tutkintoja, tutkinnon osia tai tutkinnon osia pienempiä kokonaisuuksia, jolloin oppisopimuksen kesto voi vaihdella yksilöllisesti ja joustavasti tarpeen mukaan.  

Ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen opintoihin kuuluu työharjoittelua. Sen kesto voi vaihdella, mutta esimerkiksi ammattikorkeakoulujen työharjoittelu on vähintään puolen vuoden mittainen. Työpaikoilla voi olla myös muun muassa erilaisten työvoimakoulutuksen tai ammattitutkintoihin aikuiskoulutuksessa valmistautuvien kurssien työharjoittelijoita. Työharjoittelu voi olla palkallinen tai palkaton. Joissain työehtosopimuksissa on mainintoja harjoittelijoiden palkasta. Harjoittelua varten tehdään työ- tai harjoittelusopimus.

Työelämään tutustuminen (TET) on tarkoitettu peruskoululaisille ja lukiolaisille. Yläasteen TET -jakso on tavallisesti kaksi viikkoa. Lukiossa tutustumisjaksot kestävät yleensä vain muutamia päiviä. Tutustujalle ei makseta palkkaa, ja opintososiaalisista eduista vastaa oppilaitos. Jaksosta tehdään kirjallinen tai suullinen sopimus, joka ei kuitenkaan ole työsopimuksen luonteinen.