Arvonlisävero
Arvonlisävero on vero, jonka yrittäjänä sisällytät myyntihintoihisi ja tilität valtiolle. Vero kohdistuu lähes kaikkiin tavaroihin ja palveluihin. Arvonlisävero on välillinen vero, jonka tavaroiden tai palveluiden loppukäyttäjät eli usein kuluttajat maksavat.
Vero kannetaan jokaisesta tuotanto- ja jakeluketjussa tapahtuneesta myynnistä, mutta jokainen porras suorittaa valtiolle veroa vain siinä portaassa syntyneestä arvonlisästä. Lopulliseen kuluttajahintaan sisältyy näistä arvonlisistä maksettu vero yhteensä.
Veron kertaantuminen on käytännössä estetty vähennysoikeuden avulla eli tuotantopanosostoihin sisältyneen veron saa vähentää myynnistä suoritettavasta verosta. Esimerkiksi kosmetologiyrittäjä saa vähentää myymäänsä palveluun sisältyvästä verosta ostamiensa tarvikkeisiin sisältyneen vähennyskelpoisen veron ja tilittää valtiolle erotuksen.
Arvonlisäverovelvollisten rekisteri on Verohallinnon rekisteri. Siihen on koottu tiedot yrityksistä, jotka ovat arvonlisäverovelvollisia.
Kaikkien alv-velvollisten pitää ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Joissakin tapauksissa rekisteriin voi hakeutua myös vapaaehtoisesti. Vapaaehtoinen hakeutuminen tuleekin usein kyseeseen esimerkiksi liikevaihdoltaan pienissä yrityksissä tai kiinteistön vuokraustoimintaa harjoittavilla toimijoilla.
Liikevaihdoltaan pienet yritykset voivat saada helpotuksia alv-asioihin. Jos yrityksesi tilikausi on alkanut 1.1.2021 tai sen jälkeen ja liikevaihto on enintään 15 000 euroa (12 kk:ssa), sinun ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Jos yrityksesi tilikausi on alkanut ennen vuotta 2021, liikevaihto voi olla enintään 10 000 euroa.
Edellä mainituissakin tilanteissa on mahdollista hakeutua vapaaehtoisesti alv-rekisteriin, ja sen kannattavuutta tulee omalla kohdalla arvioida. On syytä huomata, että jos rekisteriin ei ole hakeutunut vapaaehtoisesti, mutta liikevaihto ylittääkin tilikauden aikana em. eurorajan, alv-velvollisuus seuraa taannehtivasti tilikauden alusta lähtien.
Lue lisää: Näin rekisteröidyt alv-rekisteriin – vero.fi
Arvonlisäveron alarajahuojennus on verohelpotus niille yrittäjille ja yrityksille, jotka kuuluvat alv-rekisteriin ja joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto on alle 30 000 euroa. Jos yrityksen liikevaihto jää enintään 15 000 euroon (10 000 euroon vuonna 2020), yritys saa huojennukseen oikeuttavan arvonlisäveron kokonaan takaisin.
Jos liikevaihto on yli 15 000 euroa (10 000 euroa vuonna 2020) mutta alle 30 000 euroa, yritys saa huojennuksena osan arvonlisäverosta takaisin.
Alarajahuojennusta koskevat tiedot tulee itse ilmoittaa arvonlisäveroilmoituksella. Yritysmuoto ei vaikuta alarajahuojennuksen saamiseen.
Huomaathan, että alarajahuojennus on tuloverotuksessa veronalaista tuloa.
Lue lisää: Alarajahuojennus – vero.fi
Arvonlisävero tilitetään valtiolle kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain. Aikataulu määräytyy sen mukaan, minkä mittainen yrityksesi verokausi on.
Yleensä arvonlisäverotuksessa verokausi on kalenterikuukausi. Yritys voi hakeutua pidempään verokauteen liikevaihdosta riippuen. Jos liikevaihto on alle 100 000 euroa, voi verokausi olla neljännesvuosi. Jos liikevaihto on alle 30 000 euroa, verokausi voi olla neljännesvuosi tai vuosi.
Jos verokausi on kalenterikuukausi, ilmoitus- ja maksupäivä on verokauden päättymistä seuraavan toisen kuukauden 12. päivä. Esimerkiksi maaliskuun arvonlisävero ilmoitetaan viimeistään 12. toukokuuta. Jos määräpäivä on lauantai tai pyhäpäivä, määräpäivä siirtyy seuraavaksi arkipäiväksi.
Neljännesvuosittain ilmoittavien määräpäivä verokauden päättymistä seuraavan toisen kuukauden 12. päivä. Vuosi-ilmoittajilla määräpäivä on kuitenkin seuraavan vuoden helmikuun viimeinen päivä.
Alv-ilmoituksen antamiseen ei voi saada lisäaikaa. Jos ilmoitat arvonlisäveron tiedot myöhässä, joudut maksamaan myöhästymismaksua.
Useimmiten yritykset tilittävät arvonlisäveron suoriteperusteen mukaisesti. Suoriteperuste tarkoittaa sitä, että yritys tilittää arvonlisäveroa, kun myyty tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu. Arvonlisävero voidaan tilittää myös maksuperusteisesti tai laskutusperusteisesti.
Lue lisää: Arvonlisäveron ilmoitus- ja maksuohjeet – vero.fi
Lue lisää: Maksuperusteinen alv – vero.fi
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa sitä, että ostaja on verovelvollinen palvelun myynnissä. Myyjän on siten varmistettava, milloin pääsäännöstä poiketen ostaja on arvonlisäverovelvollinen. Vaikka ostaja on velvollinen suorittamaan ja ilmoittamaan myynnin veron, myyjällä on aina laskunantovelvollisuus.
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus koskee esimerkiksi rakentamispalvelujen myyntiä. Menettelyn tarkoituksena on estää rakennusalan pitkissä aliurakointiketjuissa esiintyvää harmaata taloutta ja vähentää valtion verotulojen menetyksiä.
Arvonlisäverotuksen ulkopuolella on joitakin aloja. Näitä ovat esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalihuolto, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, korkeakouluopetus, tekijänoikeudet, rahoitus- ja vakuutuspalvelut sekä kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti ja vuokraus.
Tällaisia myyntejä ei voi laskuttaa arvonlisäverollisina, eikä niihin kohdistuvien hankintojen arvonlisäveroa voi vähentää.
On syytä huomata, että arvonlisäveroton toiminta tarkoittaa eri asiaa kuin ns. nollaverokannan alainen toiminta. Nollaverokannan piiriin kuuluvassa toiminnassa myynnit ovat arvonlisäverottomia, mutta niihin kohdistuvien kulujen arvonlisäveron saa vähentää. Tällaista palautukseen oikeuttavaa toimintaa ovat esimerkiksi kansainvälistä kauppaa koskevien säännösten nojalla veroton toiminta sekä eräiden vesialusten myynti, vuokraus ja rahtaus sekä tällaisiin vesialuksiin kohdistuvat työsuoritukset.
Lue lisää: Arvonlisäveroton liiketoiminta – vero.fi
Arvonlisäverokannat Suomessa
Arvonlisäverokannat eli alv-prosentit määrittävät, paljonko kunkin tavaran tai palvelun arvonlisävero on. Yleinen alv-verokanta Suomessa on 24 prosenttia. Tämä on useimpien tavaroiden ja palveluiden verokanta. Muita verokantoja Suomessa ovat 14 %, 10 % ja 0 % eli nollaverokanta.
Alennettu 14 % arvonlisäverokanta
Alennettu 14 prosentin verokanta on elintarvikkeilla, ravintola- ja ateriapalveluilla sekä rehuilla. Se ei kuitenkaan koske alkoholijuomien tai tupakkatuotteiden myyntiä tai tarjoilua.
Alennettu 10 % arvonlisäverokanta
Alennettu 10 prosentin verokanta on muun muassa kirjoilla, sanoma- ja aikakauslehdillä, lääkkeillä, liikuntapalveluilla, henkilökuljetuksilla, majoituspalveluilla, elokuvanäytöksillä sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksuissa.
Määräaikaiset poikkeukset
Sähkön myyntiin sovellettavaa arvonlisäverokantaa on alennettu määräaikaisesti 24 prosentista 10 prosenttiin. Alennettua verokantaa sovelletaan 1.12.2022 – 30.4.2023 tapahtuvaan sähkön myyntiin. Verokannan alentaminen ei koske sähkön siirtoa.
Suomessa tapahtuvat henkilökuljetuspalvelut vapautetaan väliaikaisesti arvonlisäverosta. Vapautus koskee 1.1. – 30.4.2023 suoritettuja palveluja. Kyse on ns. nollaverokannasta: arvonlisäverorekisteröity palvelun myyjä saa vähentää palvelujen tuottamiseen sisältyneen arvonlisäveron.
Arvonlisäverolaskuri
Arvonlisäverolaskurilla voi laskea verottoman ja verollisen hinnan. Alv-laskurin avulla näet veron osuuden eri arvonlisäveroprosenttien mukaan.
Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen
Arvonlisäveroa maksetaan arvonlisäverollisen liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroiden ja palveluiden myynnistä sekä maahantuonnista.
Arvonlisäverovelvollisten rekisteri on Verohallinnon rekisteri, johon on koottu tiedot arvonlisäverovelvollisista yrityksistä. Kaikkien alv-velvollisten pitää ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Joissakin tapauksessa rekisteriin voi hakeutua myös vapaaehtoisesti. Alv-rekisteriin voi ilmoittautua tai hakeutua jo siitä lähtien arvonlisäverollista toimintaa varten ryhdytään tekemään hankintoja.
Arvonlisäveroa maksetaan liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroiden ja palveluiden myynnistä sekä maahantuonnista. Verovelvollisuus on laaja, sillä kaikki tavaroiden ja palveluiden myynti on verollista, ellei arvonlisäverolaissa ole nimenomaisesti säädetty poikkeusta.
Arvonlisäverotonta toimintaa on muun muassa:
- terveyden- ja sairaanhoito
- sosiaalihuolto
- yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, korkeakouluopetus ja taiteen perusopetus
- rahoitus- ja vakuutuspalvelut
- tietyt esiintymispalkkiot
- tekijänoikeudet
Verottoman toiminnan piiriin kuuluvia myyntejä ei voi laskuttaa arvonlisäverollisina, eikä niihin kohdistuvien hankintojen arvonlisäveroa voi vähentää. Lisäksi on olemassa niin sanottua nollaverokannan alaista toimintaa, jossa myynneistä ei tarvitse tilittää veroa, mutta palautukseen oikeuttavan toiminnan harjoittajalla on oikeus saada liiketoimintaa varten suoritettuihin hankintoihin sisältyvä vero palautuksena. Nollaverokannan alainen toiminta on eri asia kuin arvonlisäveroton toiminta. Tällaista on esimerkiksi toiminta, joka on verotonta kansainvälistä kauppaa koskevien säännösten nojalla.
Pienillä yrityksillä on alv-helpotuksia. Vähäisen toiminnan harjoittajan ei tarvitse rekisteröityä alv-rekisteriin, mutta vapaaehtoinen hakeutuminen rekisteriin on mahdollista. Hakeutuminen voi kannattaa esimerkiksi silloin, jos yritys ostaa arvonlisäverollista liiketoimintaa varten paljon arvonlisäverollisia tuotteita tai palveluja. Kun yritys on alv-rekisterissä, näiden ostojen arvonlisäveron saa yleensä vähentää.
Vähäisen toiminnan harjoittajana pidetään yritystä, jonka arvonlisäverolaissa tarkoitettu liikevaihto 12 kuukauden tilikautena on enintään 15 000 euroa. Verottoman toiminnan euromääräistä rajaa on korotettu vuoden 2021 alusta, ja sitä sovelletaan verovelvollisiin, joiden tilikausi on alkanut 1.1.2021 tai sen jälkeen. Aiempi vähäisen toiminnan raja oli 10 000 euroa (tilikausi alkanut ennen vuotta 2021). Vähäisen liiketoiminnan alarajaa ei sovelleta ulkomaiseen yritykseen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.
On hyvä huomata, että jos yrityksesi vähäisen toiminnan raja ylittyy kesken tilikautta, yritys tulee verovelvolliseksi taannehtivasti koko tilikauden myynneistä. Yrityksen perustamisvaiheessa kannattaa siis huolellisesti arvioida, täyttyykö rekisteröitymisvelvoite tai onko muutoin tarkoituksenmukaista hakeutua rekisteriin.
Pienet alv-rekisterissä olevat yritykset voivat saada alarajahuojennuksen ja hakeutua tavallista pidempään arvonlisäveron verokauteen.
Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen yritysten tulee huolehtia asianmukaisista laskumerkinnöistä. Arvonlisäverotuksen laskutusvaatimuksista on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa.
Ulkomaankaupan arvonlisäverotus
Jos harjoitat ulkomaankauppaa, sinun on selvitettävä, miten myynti ja osto käsitellään arvonlisäverotuksessa. Selvitä esimerkiksi, aiheuttaako ulkomaankauppasi arvonlisäverovelvoitteita ulkomailla. Yrityksellä voi olla velvollisuus rekisteröityä alv-velvolliseksi myös muualla kuin Suomessa.
Lähtökohta on, että jokainen valtio voi verottaa vain sen omalla alueella tehtäviä liiketapahtumia. Suomen arvonlisäverolaissa todetaankin, että arvonlisäveroa suoritetaan Suomessa tapahtuvasta tavaran tai palvelun myynnistä, yhteisöhankinnasta tai maahantuonnista. Jos myyntimaa on Suomi, myyntiin sovelletaan Suomen arvonlisäverolakia ja myynnistä tilitetään Suomen vero.
Yhteisökauppa EU-maiden välillä
EU-maiden välillä tapahtuvaa alv-velvollisten välistä tavaroiden myyntiä ja ostoa kutsutaan yhteisömyynniksi ja yhteisöhankinnaksi. Tavaran myynti toiselle yritykselle on yhteisökaupassa yleensä verotonta. Verottomuuden edellytyksenä on, että tavara kuljetetaan Suomesta toiseen EU-maahan ja ostaja on arvonlisäverovelvollinen muussa EU-maassa kuin Suomessa.
Yhteisömyynnin ja -hankinnan tiedot on ilmoitettava arvonlisäveroilmoituksella. Yhteisömyynnin tiedot on lisäksi ilmoitettava arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksella, jolla on Suomen alv-ilmoitusta tiukemmat määräajat.
EU:n ulkopuolelle tapahtuva vienti ja maahantuonti
Arvonlisäverotuksessa viennillä tarkoitetaan tavaroiden myyntiä EU:n arvonlisäveroalueelta sen ulkopuolelle. Maahantuonnilla tarkoitetaan vastaavasti tavaroiden tuontia EU:n ulkopuolelta EU:n alueelle.
Tavaroiden vienti on verotonta, jos tavara kuljetetaan suoraan EU:n alueen ulkopuolelle. Edellytyksenä on, että tavaran kuljetuksen tekee joko myyjä tai ulkopuolinen kuljetusliike myyjän tai ostajan toimeksiannosta. Jos kuljetuksen tekee ostaja omalla kuljetuskalustollaan, vienti on verotonta vain, jos ostajana on ulkomainen elinkeinonharjoittaja, joka ei ole Suomessa verovelvollinen.
Myynti EU:n ulkopuolelta olevalle, Suomessa ostoksia tekevälle yksityishenkilölle on verotonta. Kyse on matkailijamyynnistä eli ns. tax free -myynnistä.
Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty myyjä ilmoittaa ja maksaa maahantuonnin arvonlisäveron Verohallinnolle. Jos maahantuoja ei ole arvonlisäverovelvollinen, maahantuonnin arvonlisäverotuksesta vastaa Tulli.
Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus
Palvelujen myyntimaasäännökset määräävät, millä maalla on verotusoikeus ja minkä maan arvonlisäverolainsäädäntöä myyntiin sovelletaan. Palvelukaupassa myyntimaa määräytyy myydyn palvelun luonteen mukaan ja lisäksi sen mukaan, myydäänkö palvelu kuluttajalle vai elinkeinonharjoittajalle. Myyntimaan määräytymiseen vaikuttaa usein myös se, missä myyjän tai ostajan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka sijaitsee.
Kun myynti tapahtuu Suomessa, myynnistä on maksettava Suomen arvonlisävero, ellei myyntiä ole erikseen säädetty arvonlisäverottomaksi. Veron suorittaa yleensä myyjä, jollei myyntiin sovelleta käännettyä verovelvollisuutta.
Kuluttajakauppa EU:ssa – One Stop Shop
Arvonlisäveron erityisjärjestelmä eli Mini One Stop Shop on laajentunut One Stop Shop -järjestelmäksi 1.7.2021. Jatkossa erityisjärjestelmät kattavat kaikki kuluttajille EU:ssa myydyt palvelut sekä tavaroiden etämyynnin EU:ssa sijaitseville kuluttajille.
Yritys voi käyttää arvonlisäveron erityisjärjestelmiä kansainvälisessä kuluttajakaupassa. Kun hoidat yrityksesi arvonlisäverovelvoitteet keskitetysti yhdessä EU-maassa erityisjärjestelmän kautta, sinun ei tarvitse ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveroa jokaisen ostajan maahan erikseen.
Erityisjärjestelmät kattavat kaikki kuluttajille EU:ssa myydyt palvelut sekä tavaroiden etämyynnin EU:ssa sijaitseville kuluttajille. Myytävät palvelut voivat olla esimerkiksi henkilökuljetuspalveluja, tilaisuuksien pääsylippujen myyntiä tai ravintola- ja ateriapalveluja.