Yrityksen talousvaikeudet

Yrityksen maksuvaikeuksiin on olemassa laissa määriteltyjä menettelyjä, jotka on hyvä tietää tarpeen tullen. Vaihtoehtoja ovat yrityssaneeraus, konkurssi ja yksityishenkilön velkajärjestely. Apua kannattaa aina hakea pikemminkin liian aikaisin kuin liian myöhään. Esimerkiksi yrityssaneerauksen voi aloittaa jo silloin, kun maksukyvyttömyys vasta uhkaa, mutta ei ole vielä toteutunut.

Yrityssaneeraus

Yrityssaneerauksen tarkoituksena on aikaansaada velkajärjestely (esim. velan määrää leikataan) sekä tervehdyttää elinkelpoinen yritystoiminta. Saneeraushakemuksen voi tehdä velkoja tai velallinen.

Esittelemme yrityssaneerausmenettelyn pääpiirteittäin sekä velallisen että velkojan näkökulmasta. Huomattava on, että menettely on kokonaisuus, joten selkeätä jakoa näiden kahden näkökulman välillä on vaikea tehdä.

Haet itse yritystäsi saneeraukseen

Yrityssaneerauksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että hakeudut menettelyyn riittävän ajoissa. Yrityksesi ei tarvitse olla maksukyvytön päästäkseen saneerausmenettelyyn.

Saneerausmenettelyn vaiheet ovat pääpiirteissään:

• saneeraushakemus lähetetään käräjäoikeuteen
• saneerausmenettely aloitetaan tai hakemuksesi hylätään
• prosessin jatkuessa laaditaan saneerausohjelmaehdotus
• käräjäoikeus vahvistaa saneerausohjelman

Sinun ei tarvitse selvittää yrityksesi saneerauskelpoisuutta, jos velkojat puoltavat hakemusta tai jos haet saneerausta yhdessä velkojiesi kanssa.
Jos saneerauskelpoisuudesta on epävarmuutta, sinulta vaaditaan jo hakemusvaiheessa selvitystä keinoista, joilla liiketoiminta voidaan saada kannattavaksi.

Käräjäoikeus voi vahvistaa saneerausohjelman niin sanotussa yksinkertaistetussa menettelyssä, jos velkojien enemmistö sitä kannattaa. Tällöin käräjäoikeus pääsee ratkaisemaan asian nopeasti.

Saneerausohjelmaa vahvistettaessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että yrityksesi kykenee jatkamaan toimintaansa ja maksamaan velkansa saneerausohjelman mukaisesti. Sinun on hyvä varautua esittämään selvitys siitä, että ohjelma on realistinen.

Kun saneerausohjelma on vahvistettu, on sitä noudettava kaikilta osin. Ota huomioon, että jos käräjäoikeuden päätökseen haetaan muutosta, on ohjelmaa noudatettava siitä huolimatta, ellei hovioikeus määrää toisin.

Jos saneerausmenettelyn aikana ilmenee, ettei yrityksesi toimintaa pystytä tervehdyttämään, voidaan yritys asettaa konkurssiin.

Haet velkojana toista yritystä saneeraukseen

Saneerausveloiksi luetaan vain ne velat, jotka ovat syntyneet ennen kuin saneeraushakemus on jätetty käräjäoikeuteen. Toisin sanoen vain ennen saneeraushakemuksen jättämistä syntyneet velat voidaan huomioida velkajärjestelyssä. Hakemuksen jättämisen jälkeen mahdollisesti syntyneet uudet velat velallisen on maksettava yrityksellesi sitä mukaa kun ne erääntyvät.

Yrityssaneerausmenettelyn alkaminen ei myöskään pääsääntöisesti vaikuta velallisen aiemmin tekemiin sopimuksiin ja sitoumuksiin. Saneerausmenettelyn alkaminen ei estä sinua velkojana perimästä saneerausvelkaa takaajalta taikka kolmannen henkilön asettaman vakuuden arvosta.

Saneerausmenettelyn alettua velallinen ei pääsääntöisesti saa maksaa sinulle saneerausvelkaa eikä asettaa siitä vakuutta. Et voi myöskään kohdistaa velalliseen toimenpiteitä tällaisen velan perimiseksi tai sen suorittamisen turvaamiseksi.

Jo ennen saneerausmenettelyn alkua velallisen on mahdollista hakea ns. väliaikaista kieltoa, jolloin käräjäoikeus voi määrätä, ettei perintätoimenpiteitä saa kohdistaa velalliseen ennen menettelyn alkamista.

Jos velallista on yrityssaneeraushakemuksen lisäksi haettu myös konkurssiin, ratkaistaan yrityssaneeraukseen pääsy aina ennen konkurssihakemuksen ratkaisua. Jos yrityssaneeraushakemus hyväksytään ja saneerausmenettely aloitetaan, voidaan velallinen asettaa konkurssiin menettelyn aikana ainoastaan poikkeustapauksessa.

Siinä tapauksessa, että saneeraushakemus hylätään, voidaan yritys pääsääntöisesti asettaa konkurssiin, vaikka päätökseen olisi haettu muutosta. Konkurssihakemusta käsittelevä tuomioistuin voi kuitenkin lykätä velallisen asettamista konkurssiin, kunnes kysymys saneerausmenettelyn aloittamisesta on ratkaistu hovioikeudessa. Jos velallisen konkurssiin asettamista ei lykätä, tuomioistuin voi velallisen vaatimuksesta rajoittaa omaisuuden realisointia, kunnes saneerausmenettelyä koskeva päätös on lainvoimainen.

Jos velallinen on asetettu konkurssiin ennen kuin asia on ratkaistu hovioikeudessa ja hovioikeus sittemmin päättää saneerausmenettelyn aloittamisesta, konkurssi raukeaa ja yrityssaneerausmenettely alkaa.

Konkurssi

Konkurssiin asettamista voi hakea joko yritys itse tai velkoja ja siitä päättää aina tuomioistuin. Hakemus tehdään velallisen yrityksen kotipaikan käräjäoikeuteen. Yhtiön kohdalla tämä tarkoittaa sitä käräjäoikeutta, jonka tuomiopiirissä yhtiön hallintoa Suomessa pääasiassa hoidetaan.

Alla on selostettu pääpiirteittäin konkurssimenettelyn kulku sekä velallisen että velkojan näkökulmasta. Menettely on kokonaisuus, joten selkeätä jakoa näiden kahden näkökulman välillä ei voida todellisuudessa tehdä.

Yrityksesi hakeutuu konkurssiin itse

Jos yrityksesi tekee itse konkurssihakemuksen, voi käräjäoikeus asettaa sen suoraan konkurssiin. Osakeyhtiössä edellytetään hallituksen enemmistön päätöstä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty tiukemmista edellytyksistä. Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä yksikin vastuunalainen yhtiömies voi hakea konkurssia. Elinkeinoharjoittaja hakee konkurssia omalla päätöksellään.

Näin konkurssi etenee, jos haet sitä itse:

1. Yrityksesi asetetaan konkurssiin ja se menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta. Käräjäoikeus määrää pesänhoitajan, joka ottaa haltuunsa yrityksesi omaisuuden ja alkaa selvittää velkoja. Pesänhoitaja laatii pesäluettelon ja kirjallisen selvityksen yrityksesi harjoittamasta liiketoiminnasta ja konkurssin syistä. Tämä tapahtuu pääsääntöisesti noin kahden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta.
2. Velkojat ilmoittavat saatavansa. Jos yrityksesi konkurssipesässä on varoja niin paljon, että niistä riittää velkojille jako-osuuksia, pesänhoitaja määrää päivän, johon mennessä velkojien on ilmoitettava saatavansa niin sanotussa konkurssivalvonnassa. Pesänhoitajan tehtävänä on selvittää saatavissa olevat mahdolliset epäselvyydet ja riitaisuudet. Tarvittaessa riitaisuudet voidaan ratkaista myös tuomioistuimessa.
3. Pesänhoitaja laatii valvotuista saatavista jakoluetteloehdotuksen, jonka käräjäoikeus tarkastaa ja vahvistaa.
4. Kun yrityksesi konkurssipesä on selvitetty, siihen kuuluva omaisuus muutetaan rahaksi ja pesänhoitaja laatii lopputilityksen, joka sisältää selvityksen konkurssipesän hallinnosta ja velkojien jako-osuuksista. Konkurssi päättyy, kun lopputilitys on hyväksytty velkojainkokouksessa.

Konkurssin raukeaminen tai julkisselvitys varojen puutteen vuoksi

Siinä tapauksessa, että yrityksesi konkurssipesän varat eivät riitä menettelystä aiheutuvien kustannusten maksamiseen tai velkojille tulevat jako-osuudet jäisivät hyvin pieniksi, käräjäoikeus voi määrätä konkurssin raukeamaan. Konkurssin rauetessa konkurssin oikeusvaikutukset lakkaavat. Jos yrityksesi on osakeyhtiö, se poistetaan tällöin kaupparekisteristä.

Vaihtoehtona raukeamiselle, tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen esityksestä määrätä konkurssin jatkumaan julkisselvityksenä, jos pesässä on vain vähän varoja tai on erityinen syy jatkaa yrityksesi toimien selvittelyä. Julkisselvityksen hoitaa konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä.

Haet velkojana toista yritystä konkurssiin

Mikäli yrityksesi hakee toista yritystä konkurssiin, tässä tärkeimmät näkökohdat

1. Hakemuksen perusteena on oltava lainvoimainen tuomio tai muutoin selvä saatava. Velalliselta yritykseltä pyydetään kirjallista lausumaa, vastustaako se tekemääsi hakemusta. Velallinen voi välttää konkurssin esittämällä näyttöä, että saatava on konkurssilain vastainen tai maksamalla velan.
2. Velkojana sinun on valvottava oma saatavasi ja ilmoitettava siitä pesänhoitajalle annetussa määräajassa tai muutoin menetät oikeuden jako-osuuteen. Valvontaa voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin täydentää jälkikäteen ns. jälkivalvontana.
3. Asianosaisena voit riitauttaa pesänhoitajan tekemän jakoluetteloehdotuksen jälkeen muiden saatavia tai etuoikeuksia kuukauden kuluessa jakoluetteloehdotuksen valmistumispäivästä. Riitautus on yksilöitävä ja perusteltava. Riitautetut saatavat voidaan vahvistaa, kun tuomioistuin hyväksyy jakoluettelon tai ne voidaan siirtää erilliseen käsittelyyn. Päätökseen voit hakea erikseen muutosta.
4. Isoimmat asiat käsitellään velkojainkokouksessa, jonne pesänhoitaja tuo isoimmat asiat sinun ja muiden velkojien käsiteltäväksi. Kokouksessa velkojat äänestävät päätöksistä yksikertaisella enemmistöllä saataviensa suhteessa. Käytännössä siis suurimmat velkojat päättävät pesän asioista. On hyvä tiedostaa, että pesän omaisuuden selvittäminen voi kestää isoimmissa tapauksissa useita vuosia. Selvittämiseen kuuluvat mahdolliset oikeudenkäynnit.
5. Kun konkurssipesä on selvitetty ja pesään kuuluva omaisuus on muutettu rahaksi, jäljellä olevat varat jaetaan sinun ja muiden velkojien kesken ja lopulliset jako-osuudet maksetaan viivytyksettä lopputilityksen jälkeen.

Konkurssin peruuntuminen

Tuomioistuin voi myös määrätä konkurssin peruuntumaan. Tämä edellyttää että:

• omasta hakemuksestaan konkurssiin asetettu yritys hakee peruuntumista
• yritys ja konkurssihakemuksen tehnyt velkoja hakevat yhdessä peruuntumista
• hakemus tehdään kahdeksan päivän kuluessa siitä, kun yritys on asetettu konkurssiin
• peruuntumiselle on pätevä syy.

Lataa tietopaketti konkurssista

Tietopaketti antaa perustiedot konkurssista ja korona-ajan erityispiirteistä sekä velkojalle että velalliselle. Konkurssimenettelyä ei käsitellä kokonaisuutena, vaan keskitytään erityisesti väliaikaisen sääntelyn selostamiseen ja sen vaikutuksiin.

Tietopaketti yrittäjälle konkurssista

Yksityishenkilön velkajärjestely

Yksityishenkilön velkajärjestely on tarkoitettu ratkaisuksi yksityistalouden ongelmiin, mutta myös yrittäjän on mahdollista hakea sitä elinkeinotoiminnan velkoihin. Voit hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä yrittäjänä, jos

• yritystoimintasi on pienimuotoista, yrityksesi on toiminimi eikä talouden tasapainottaminen vaadi yrityssaneerausta
• yritystoiminta on pääasiallinen tulonlähteesi
• yritystoimintasi on päättynyt.

Apua ja tukea on saatavilla

Yrittäjän talousapu

Yrittäjän talousapu on maksuton yrittäjille suunnattu palvelu, joka tarjoaa matalan kynnyksen luottamuksellista ja asiantuntevaa neuvontaa yrityksen talous- ja maksuvaikeuksissa. Tarjolla on valtakunnallinen puhelinpalvelu ja henkilökohtaista tukea läheltä asuinpaikkaasi.

Suomen Yrittäjät aluejärjestöineen yhteistyössä mm. Suomen Yrityskummien kanssa vastaa palvelun alueellisesta toteutuksesta. Palvelua kehitetään tiiviissä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen kanssa.