Kuntien palvelutuotanto yrittäjien ja kunnanjohtajien näkemyksiä

15.5.2014

KUNTIEN PALVELUTUOTANTO

YRITTÄJIEN JA KUNNANJOHTAJIEN NÄKEMYKSIÄ

Monituottajamalli on yhteinen etu

Suomessa on käyty pitkään keskustelua palvelutuotannon uudistamistarpeista. Julkisen sektorin itsensä tuottamien hyvinvointipalveluiden volyymi lähti kasvuun viimeistään vuonna 1972 voimaan tulleesta kansanterveyslaista, jonka konkreettisin ilmentymä oli jokaiseen kuntaan tullut terveyskeskus.

Tuosta lähtien on kuitenkin pohdittu myös tuottamistapoja — järjestämisen ja tuottamisen erottamista toisistaan. Keskustelu on kiihtynyt tasaisesti viimeisen 20 vuoden aikana, mutta se ei ole johtanut konkreettisiin linjavalintoihin.

Tutkimusten mukaan suomalaisille ei ole merkitystä sillä, kuka hyvinvointipalvelut tuottaa. Tärkeämpiä kriteerejä ovat palvelun laatu, saatavuus ja palveluntuottajan kokemus. Jopa 90 prosenttia väestöstä haluaisi valita palveluntuottajansa itse.

Nyt on aika erottaa järjestäminen ja tuottaminen toisistaan

Keväällä 2014 ratkaistun sote-uudistuksen tavoitteena on edistää suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä, taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille, varmistaa toimivat hoito- ja palveluketjut sekä turvata palvelujen rahoitus. Uusi perusratkaisu tarjoaa mahdollisuuden rakentaa yhteistyöhön pohjautuva monituottajamalli, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori tuottavat palveluita. Kaikkien tuottajien pitää toimia samoilla säännöillä. Säästöjä syntyy, kun tuotantotapoja uudistetaan ja tietojärjestelmiä yhtenäistetään ja sovelletaan palvelutuotantoon.

Valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa ratkaistaan kansalaisten palvelut, kuntien elinvoima ja samalla monien palveluntuottajien toimintaedellytykset. Järjestämislain uudistuksessa tärkeintä on erottaa palveluiden järjestäminen ja tuottaminen toisistaan. Sote-alueen tulee olla vahva julkinen järjestäjä, joka tilaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita erilaisilta tuottajilta: julkiselta sektorilta, kunnilta, järjestöiltä ja erikokoisilta yrityksiltä.

Sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimii jo nyt paljon pk-yrityksiä. Yrityksillä on suuri vaikutus kuntien elinvoimaisuuteen. Menestyvä yritys tuo verotuloja ja työpaikkoja.

Palvelutuotantoa tarpeen mukaan

Tutkimusten mukaan 10 prosenttia väestöstä kerryttää 80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Sosiaalipalveluissa 10 prosenttia käyttää lähes 100 prosenttia palveluista. Suurin osa väestöstä käyttää sosiaali- ja terveyspalveluita vain satunnaisesti, 1–2 kertaa vuodessa. Yksinkertaisin tapa kehittää palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta on järjestää palvelutuotanto tarpeen mukaan.

Kuntien käyttömenoista sosiaali- ja terveyspalvelut muodostivat vuonna 2012 peräti 23 miljardia euroa, joka on 52 prosenttia kaikista menoista. Kasvua edelliseen vuoteen oli peräti 5 % eli 1,4 miljardia euroa.Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä olivat yhteenlaskettuina vain 2,43 miljardia euroa (10 %) vuonna 2012. Kasvua edelliseen vuoteen oli 0,1 miljardia euroa. Samaan aikaan soten kokonaismenot kasvoivat 1,4 miljardia euroa (5 %).

Tutkimusten mukaan 10 % väestöstä kerryttää 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Sosiaalipalveluissa 10 % käyttää lähes 100 % palveluista. Suurin osa väestöstä käyttää sosiaali- ja terveyspalveluita vain satunnaisesti, 1–2 kertaa vuodessa. Yksinkertaisin tapa kehittää palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta on järjestää palvelutuotanto tarpeen mukaan.

Suomen Yrittäjien mielestä Suomessa pitää siirtyä hoitamaan massojen sijasta yksilöitä ja tuottaa palvelut tarpeen mukaan.

» Kuntien palvelutuotanto yrittäjien ja kunnanjohtajien näkemyksiä

» Lue tiedote: Kolmasosa kunnista ei ole päättänyt, mitä palveluita se tuottaa itse ja mitä ostaa