Pk-yritysbarometri 1/2016

16.2.2016

Esipuhe

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2016 Pk-yritysbarometri perustuu 6 000 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä sekä sopeutumista ja rahoitustilannetta.

Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Helsingissä 16.2.2016

---

Tiivistelmä

Pk-yritysten näkemys lähiajan suhdannekehityksestä on vahvistunut. Jo edellisessä barometrissä näkynyt toiveikkuus on voimistunut ja konkretisoitunut. Talouden aallonpohja näyttäisi olevan ohitettu ja talouskasvun vähittäinen liikkeellelähtö näyttäisi olevan tapahtunut.

Pk-yritysbarometrin suhdannenäkymien saldoluku nousi syksystä seitsemällä yksiköllä. Kasvu näyttäisi tulevan monista pienistä lähteistä. Näkymiin vaikuttavat tiedot euroalueen talouden elpymisestä ja siihen liittyvät odotukset vientikysynnän virkoamisesta. Toisaalta myös kotimarkkinoiden tilanne vaikuttaa muuttuneen aikaisempaa positiivisemmaksi.

Pk-yrityksistä 32 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevat seuraavien 12 kuukauden aikana ja 16 prosenttia pelkää niiden edelleen heikkenevän. Edellisessä barometrissa oli parempia suhdanteita ennakoivia pk-yrityksiä neljä prosenttiyksikköä vähemmän.

Investoinnin antavat vielä odottaa itseään, mutta kannattavuus on jo kohenemassa

Pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä paranivat hieman edellisestä barometristä. Nyt jo vuoden jatkunut positiivinen kehitys ei kuitenkaan riitä muuttamaan yleiskuvaa, vaan investointien osalta trendi jatkuu edelleen. Kaikilla päätoimialoilla on ainakin jossain määrin enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä suhteessa niihin, joissa investoinnit kasvavat.

Positiivista investointiodotuksissa on se, että voimakkaasti kasvuhakuisissa pk-yrityksissä investointien kehitystä peilaava saldoluku on edelleen kohentunut edellisestä barometristä.

Pk-yritysten kannattavuusodotukset vastaavat yleisten talousnäkymien muutosta ja ovat kohonneet samaan aikaan, kun odotukset talouskasvun kiihtymisestä ovat lisääntyneet. Taso on kuitenkin edelleen vaatimaton verrattuna hyvien taloudellisten olojen tasoon.

Odotukset ovat kehittyneet erilailla eri toimialoilla. Samaan aikaan kun rakentamisessa ja erityisesti kaupassa kannattavuuden oletetaan kohentuvan, palveluissa ja teollisuudessa näkymät ovat selvästi tasaisemmat. Kaupassa voimakasta nousua selittää osaltaan se, että alan odotukset ovat olleet muita heikommat. Edelleenkin kaupan alan odotukset ovat kuitenkin alhaisemmat kuin muilla toimialoilla.

Henkilöstöstä pidetään kiinni haasteista huolimatta

Pk-yritykset sinnittelevät heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni henkilöstöstään. Talouden elpyminen ei vielä ole konkretisoitunut voimakkaaksi työpaikkojen kasvuksi. Palvelualojen työllisyysnäkymät ovat edelleen hieman paremmat kuin muilla toimialoilla.

Taloustilanteen paranemisesta kertoo kuitenkin se, että kaikilla toimialoilla uskotaan jälleen siihen, että työvoiman määrää voidaan hieman jopa lisätä. Kaupassa näkymät ovat edelleen heikommat kuin muilla toimialoilla, mutta kuitenkin positiiviset. Alalla ei enää ole paineita sopeuttaa henkilöstön määrää.

Vaikeaksi nykytilanteen tekee se, että tuotantokustannusten nousuarviot ovat aivan samaa tasoa kuin viime vuosikymmenen puolivälissä vahvan talouskehityksen oloissa. Nyt samankaltaiseen kustannusnousuun joudutaan sopeutumaan lievästä talouden kasvusta huolimatta huomattavasti vaisumman kysynnän ja kannattavuuden oloissa.

Kasvua haetaan kansainvälistymisestä ja uusiutumisesta

Innovatiiviset, kasvavat yritykset ovat tärkeitä lähteitä kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle. Yritysten kasvu on tärkeää paitsi työpaikkojen, myös paremman kannattavuuden ja kilpailuaseman saavuttamiseksi. Taloustilanteen helpottuminen näkyy yritysten kasvuhakuisuudessa. Yhdeksän prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja 36 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Talouden käännepisteen saavuttaminen on lisännyt pk-yritysten uskoa tulevaan. Luottamus tulevaan näkyy pk-yritysten kasvuhalukkuudessa. Kasvuhakuisuus on hieman noussut ja hieman aiempaa useampi yritys pyrkii kasvamaan voimakkaasti. Toistaiseksi vielä ei ole suurta muutosta nähtävissä yritysten kasvuhalukkuudessa taloustilanteen parantumisesta huolimatta, mutta suunta on selvä.

Kansainvälistyminen on keskeinen kasvun väylä. Pk-yritykset ovat sisäistäneet tämän näkökulman kohtuullisesti. Kaikkiaan vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla harjoittavia pk-yrityksiä on 20 prosenttia barometrin vastaajista. Suora vienti oli yleisin kansainvälistymisen muoto ja sitä harjoitti kolme viidesosaa kaikista vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla harjoittavista pk-yrityksistä.

Uusien markkinoiden etsimisen ohella on tärkeä huolehtia reaalisesta kilpailukyvystä. Yritysten toimintaedellytykset muuttuvat kiihtyvällä tahdilla yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Tämä tarkoittaa, että myös pk-yritysten on menestyäkseen ja kilpailussa pärjätäkseen kehityttävä.

Nopea teknologinen kehitys korostaa innovaatiovalmiuksien merkitystä. Nykyisin uudet ideat ja innovaatiot syntyvät erilaisissa verkostoissa. Keskiössä on digitaalisiin toimintaympäristöihin liittyvä osaaminen.

Rahoituksen haasteita on vähitellen selätetty

Tiukentunut pankkitoiminnan sääntely, normaalia vähäisempi luottojen kysyntä sekä yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisessa rahoituksessa. Barometrin mukaan harvemmalla kuin joka toisella yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Suuria muutoksia rahoituksen käytössä ei ole suhteessa edelliseen barometriin tapahtunut.

Pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana saman verran kuin edellisen barometriin aikaan. Nyt 22 prosenttia vastaajista aikoo hakea rahoitusta, kun alkuvuonna 2015 osuus oli yhden prosenttiyksikön pienempi. Nousu tulee lähinnä kaupasta ja palveluista. Teollisuuden ja rakentamisen aikomukset hakea rahoitusta ovat hieman vähentyneet vuoden takaisesta.

Rahoituksen hakuaikomusten taustalla näkyy hienoinen odotus talouden noususta, ja investointiaktiviteetin voidaan olettaa olevan kasvussa. Näiltä osin näkymät ovat hieman parantuneet edellisestä barometristä. Parantuneista näkymistä huolimatta rahoitusta aiotaan hakea edelleen eniten käyttöpääomaksi.

Positiivista kuitenkin on se, että yritysten kansainvälistyminen näyttää rahoituksen näkökulmasta etenevän aikaisempaa hieman rivakammin. Yritysten suunnitelmat kansainvälistymisrahoituksen hakemiseen ovat nousseet syksystä kaikilla toimialoilla.

Positiivinen yllätys on se, että luottopolitiikan suurimmat muutokset olisivat ohi. Tästä huolimatta lähes puolet barometrin vastaajista raportoi, että luottopolitiikka on muuttunut ainakin jonkin verran ja että rahoitusmarkkinoiden ongelmat ovat heijastuneet yritysten rahoitusehtoihin.

Marginaalien nousu ja aiempaa kovemmat vakuusvaatimukset on nimetty yleisimmiksi muutoksiksi. Merkittävää on myös se, että yrityksiltä vaaditaan aiempaa suurempaa omarahoitusosuutta.

Rahoituksen ehdoilla ja saatavuudella on suora vaikutus siihen, miten yrityksen kykenevät toteuttamaan erilaisia hankkeita. Tilanne on tämän osalta parantunut selvästi. Enää vajaa viidennes yritysten suunnittelemista hankkeista jää toteutumatta tai toteutuu suunnitellusta poiketen rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin liittyneiden vaikeuksien vuoksi.

Talouden kasvuun lähtö ei vielä helpota työllistämistä

Talouden piristyminen ei vielä näy niiden pk-yritysten määrässä, joilla ei ole tarvetta työllistää. Pkyrityksistä 15 prosentilla ei ole tarvetta työllistää. Yleisimmät työllistämisen esteet ovat kysynnän epävarmuus ja työn sivukulut. Lisäksi työvoiman saatavuusongelma on hieman pahenemaan päin, samoin kuin irtisanomiseen liittyvä riski.

Talouskasvun alkaminen on johtanut siihen, että aikaisempaa hieman harvempi yritys joutuu sopeuttamaan toimintaansa. Tilanteen muutosta positiivisempaan kuvaa se, että enää vajaa kolmannes pk-yrityksistä on joutunut tekemään sopeuttamistoimia suhdannetilanteen vuoksi. Samoin niiden yritysten, jotka ovat suunnittelemassa sopeuttamistoimia suhdannetilanteen takia, määrä on laskenut. Yhteensä reilu kolmannes pk-yrityksistä on siinä tilanteessa, että ne joko ovat toteuttaneet tai suunnittelevat sopeuttamistoimia. Sopeuttamistoimia tehneiden osuus on laskenut vuodessa 5 prosenttiyksikköä ja sopeuttamistoimia suunnittelevien osuus on laskenut 31 prosenttiyksikköä ollen 10 prosenttia.

Onnistuneella kotouttamisella vahvistetaan hyvinvointiyhteiskuntaa

Suomen nykyisen ikärakenteen negatiiviset vaikutukset talouskasvulle ja työmarkkinoiden kehitykselle ovat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kannalta huomattavia. Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia, jotta työikäisten määrä ei vähenisi entisestään.

Onnistunut kotouttaminen tarjoaa maahanmuuttajalle työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavia valmiuksia. Osalle maahanmuuttajista myös yrittäjyys voi olla sopiva vaihtoehto. Työllistyminen tavalla tai toisella on keskeistä kotouttamisen onnistumiseksi.

Lue tiedote: Talouden aallonpohja ohitettu — luvassa lisää työpaikkoja
Läs nyhetsinfo: Ekonomin har passerat vågdalen — nya arbetsplatser kan väntas
TEM: Voimakkaasti kasvuhakuisista pk-yrityksistä 73 % odottaa suhdanteiden kohentuvan
ANM: Av de starkt tillväxtorienterade SMF-företagen väntar sig 73 % en konjunkturförbättring
Finnvera: Kansainvälistyminen avain kasvuun — pk-yritysten odotukset viennin kehityksestä korkealla

---

» Pk-yritysbarometri kevät 2016 -raportti

» Valtakunnallinen kalvosarja (PDF-tiedosto)
» Valtakunnallinen kalvosarja (PP-tiedosto)
» Pk-yritysbarometri kevät 2016 Finnvera kalvosarja (PDF-tiedosto)
» TEM-raportti: Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset (PDF-tiedosto)
» Pk-yritysbarometri kevät 2016 TEM kalvosarja (PDF-tiedosto)

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Seutukuntien kalvosarjat
» Muut raportit ja kalvot

» Aluekalvot ym. kalvot PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)