Pk-yritysbarometri 1/2020

11.2.2020

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2020 Pk-yritysbarometri perustuu 4 600 pk-yrityksen vasta­uksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimin­taympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, työvoiman saatavuutta sekä investointeja ja rahoitustilan­netta. Tällä kertaa tarkastellaan myös ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä toimia pk-yrityksissä. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Val­takunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös pää­toimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Aluerapor­teissa kehitystä verrataan kyseisen alueen yritysten ja lähialueiden sekä koko maan välillä.

Helsingissä 11.2.2020

---

TIIVISTELMÄ

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat säilyneet lähes viime syksyn tasolla. Muutos pk-yritysten suhdanneodotuksissa on syksyn 2019 barometriin verrattuna pieni, mutta negatiivinen. Kansantalouden kasvun hidastuessa suhdannenäkymien saldoluku laski edelleen lievästi ja sai arvon yhdeksän. Laskua edellisestä barometrista on yksi yksikkö ja vuoden takaisesta viisi yksikköä.

Odotusten heikkeneminen vastaa pitkälle yleistä käsitystä talouden kehityksestä. Talouskasvu on hidastunut Suomessa. Kehitys on ollut samansuuntainen myös kaikilla keskeisillä markkina-alueillamme. Tällä hetkellä Suomen talouskasvu on lähinnä yksityisen kulutuksen varassa.

Pk-yrityksistä 26 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 17 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Toimialoittain tarkasteltuna suurin muutos tapahtui kaupassa ja teollisuudessa. Myös rakentamisessa tapahtui lievä negatiivinen muutos. Positiivisimmat suhdanneodotukset ovat palveluissa. Vaimeinta kehitys on kaupan alalla, jossa tilannetta kuvaava saldoluku on muita päätoimialoja heikompi ja laski ainoana toimialana negatiiviseksi.

Liikevaihdon kasvu hiipuu eivätkä yritykset investoi

Pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia. Odotukset ovat laskeneet lievästi samaan aikaan kun yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet. Saldoluku laski hieman syksyn barometrissa, ja sai arvon 22. Tämä on selvästi alle hyvän talouskehityksen pitkäaikaisen keskiarvon.

Kannattavuusodotukset pk-yrityksissä ovat heikentyneet lievästi samaan aikaan kun talouskasvu on hidastunut. Saldoluku laski syksystä yhdellä yksiköllä ja on nyt kymmenen. Odotukset kannattavuudesta ovat selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon ja kaukana hyvien taloudellisten olojen tasosta, joka on 30 yksikön luokkaa.

Arviot pk-yritysten investointien lähiajan kehityksestä pysyivät negatiivisina. Talouskehityksen hidastumisen seurauksena kaikkien toimialojen investointien saldoluku painui negatiiviseksi. Rakentamisessa ja kaupassa odotukset investointien lähiajan kehityksestä ovat heikoimmat. Muutos syksystä on kuitenkin kahtiajakoinen: samaan aikaan kun teollisuuden investointiodotukset laskivat selvästi, kaupassa tilanne hieman koheni. Investointien kehitys kertonee pk-yritysten heikosta uskosta talouden pidemmän aikavälin kehitykseen.

Pk-yrityksiin syntyy uutta työtä aiempaa hitaammin

Parin vuoden takainen taloudellisten olojen paraneminen ei näkynyt välittömästi yhtä suurena muutoksena pk-yritysten henkilöstöodotuksissa, koska yritykset olivat sinnitelleet heikon taloustilanteen yli pitäen kiinni henkilöstöstään. Nyt talouskasvun hidastuminen ja epävarmuus tulevasta kehityksestä heikentävät odotuksia henkilökunnan määrän kehityksestä. Positiivista tilanteessa on kuitenkin se, että barometrin tulos henkilökunnan määrän kehityksestä ei ole enää negatiivisempi kuin odotukset yleisestä talouskehityksestä.

Odotusten saldoluku yhdeksän on selvästi alle normaalin pitkän aikavälin tason. Saldoluku säilyi kuitenkin syksyn tasolla. Edelleenkin suuri enemmistö, eli 73 prosenttia pk-yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä.

Kasvua innovaatioyhteistyöstä ja kansainvälistymisestä

Kansantalous tarvitsee innovatiivisia yrityksiä. Ilman näitä yrityksiä teknologian levittäytyminen hidastuu ja sitä kautta pidemmän aikavälin kasvu jää alhaisemmaksi. Innovatiivisilla yrityksillä on positiivisia ulkoisvaikutuksia koko kansantaloudelle.

Myönteistä on se, että vaikka kasvunäkymät ovat heikentyneet, voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on pysynyt kohtalaisen vakiona. Huolestuttavaa on se, että ilman kasvutavoitetta olevien yritysten määrä on edelleen suuri. Tässä barometrissa niiden osuus on 23 prosenttia, kun esimerkiksi kolme vuotta sitten niiden osuus oli 16 prosenttia.

Yritykset hakevat menestystä ja kilpailuetua useasta lähteestä. Noin neljännes yrityksistä on ottanut käyttöön uutta teknologiaa. Positiivista on se, että miltei 60 prosenttia yrityksistä on kouluttanut henkilöstöään. Osaava henkilöstö on avainasemassa yritysten menestyksen kannalta varsinkin tilanteissa, joissa vaaditaan nopeaa reagointia ja oppimista. Uudistumishalukkuus ilmenee myös siinä, että noin kolmannes yrityksistä on tuonut markkinoille uusia tuotteita tai palveluita.

Kansainvälisyys on yhä useammalle pk-yritykselle arkipäivää ja kasvua sekä menestystä haetaan ulkomaankaupasta. Yhteensä 24 prosentilla pk-yrityksistä on liiketoimintaa ulkomailla. Osuus vaihtelee toimialojen välillä. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisimmin laskua vastaan ilman luottovakuutusta. Näin oli tehnyt 57 prosenttia pk-yrityksistä. Määrä on aivan liian suuri ottaen huomioon siihen liittyvät riskit. Tasan kymmenen prosenttia on vienyt laskua vastaan luottovakuutuksella. Käteisremburssia ja maksuajallista remburssia on käyttänyt yhdeksän prosenttia yrityksistä.

Pikaluotot täyttävät entistä useammin pk-yritysten rahoituksen pullonkauloja

Pankkitoiminnan tiukka sääntely ja siitä osittain seurannut yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisessa rahoituksessa. Barometrin mukaan harvemmalla kuin joka toisella yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Ulkoisen rahoituksen käyttö on kuitenkin hieman lisääntynyt suhteessa edelliseen barometriin.

Lähes joka kymmenes pk-yritys kertoi, että ei ole hakenut rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Luku on suuri verrattuna siihen, että rahoitusta hakeneista yrityksistä ainoastaan kolme prosenttia kertoi saaneensa kielteisen rahoituspäätöksen. Vaikuttaa siltä, että iso osa rahoitusta tarvitsevista pk-yrityksistä jättää hakematta sitä.

Pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana saman verran kuin edellisen barometrin aikaan. Rahoituksen hakuaikomusten taustalla näkyy talouskasvun voimakkaimman vaiheen ohitus ja siitä seuraava investointiaktiviteetin vaimeus. Nyt 21 prosenttia vastaajista aikoo hakea rahoitusta.

Yritysrahoituksen rakenne muuttuu hyvin hitaasti. Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä. Rahoitusmarkkinoiden toiminnan voidaan olettaa hieman parantuneen, sillä Finnveran rooli pankkilainojen tärkeimpänä täydentäjänä on laskenut hieman aiemmasta. Vajaa neljännes rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen. Huolestuttavaa sen sijaan on pikaluottojen käytön nopea yleistyminen. Ne tarjoavat rahoitusta hyvin vaihtelevin ehdoin, ja osassa pikaluottoja korot ovat erittäin korkeat.

Suhdannetilanne vaatii sopeutusta samaan aikaan kun työvoimasta on pulaa

Talouden kasvun hidastuminen lisää yritysten tarpeita sopeuttaa. Pk-yrityksistä 16 prosenttia on siinä tilanteessa, että ne suunnittelevat sopeuttamistoimia. Erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa sopeuttamistarve on kasvanut.

Sopeuttamistoimista lomautukset ja erilaiset työaikajärjestelyt ovat ensisijaisia keinoja. Lomautukset ovat käytetyimpiä sopeuttamistoimia teollisuudessa ja rakentamisessa. Työaikajärjestelyjä käytetään taas enemmän palveluissa ja kaupassa.

Työvoiman heikko saatavuus on samaan aikaan yksi keskeisimpiä tekijöitä, joka estää yrityksiä palkkaamasta lisää henkilökuntaa. Erityisesti voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset törmäävät ongelmaan työvoiman saatavuudesta. Tilanteen laaja-alaisuudesta kertoo se, että reilusti yli puolet kaikista pk-yrityksistä kokee osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan ainakin jossain määrin yrityksen kasvua.

Yritykset turvaavat osaavan työvoiman saantia muun muassa panostamalla henkilöstön osaamiseen sekä hyödyntämällä alihankinta- ja toimittajaverkostoja. Lisäksi uusia työntekijöitä etsitään muun muassa koulutussopimusta ja työkokeiluja hyödyntämällä.

Pk-yrityksillä on iso rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat haasteet ympäristölle, taloudelle ja hyvinvoinnille ovat nousseet laajasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yrityksillä on iso rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, etenkin puhtaiden ratkaisujen ja teknologioiden kehittäjinä sekä vähähiilisten ja energiatehokkaiden toimintatapojen toteuttajina.

Pk-yritykset näkevät ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien tuovan tasavertaisesti mahdollisuuksia ja haasteita. Yhteensä 24 prosenttia näkee päästövähennystoimien tuovan liiketoimintaan lisää mahdollisuuksia. Vastaava määrä kokee hillitsemistoimet haasteena. Voimakkaasti kasvuhakuisista pk-yrityksistä jopa 42 prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan kasvavista 31 prosenttia kokee ilmastotoimissa mahdollisuuksia.

Yrityksistä vain viidennes on kartoittanut liiketoiminnan ilmastovaikutuksia. Viimeisen vuoden aikana kuitenkin lähes 70 prosenttia on toteuttanut lisätoimia, joilla vähennetään oman toiminnan päästöjä. Keskeisimmät ajurit ilmastopäästöjä vähentäviin toimiin ryhtymisessä ovat yrityksen arvot ja strategia.

Lue tiedote/Läs nyhetsinfo:

» Neljännes pk-yrityksistä näkee ilmastonmuutoksen torjunnan tarjoavan uusia liiketoimintamahdollisuuksia
» Vart fjärde SMF-företag anser att kampen mot klimatförändringen erbjuder nya affärsmöjligheter

---

» Pk-yritysbarometri kevät 2020 -raportti

» Valtakunnallinen kalvosarja (pdf)

» Pk-yritysbarometri kevät 2020 Suomen Yrittäjät/pääekonomisti Mika Kuismanen (pdf)
» Pk-yritysbarometri kevät 2020 FINNVERA/pääekonomisti Timo Lindholm (pdf)

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Seutukuntien kalvosarjat
» Muut raportit ja kalvot
» Sammanfattning

» Aluekalvot ym. kalvot PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)