Pk-yritysbarometri 2/2010

7.9.2010

Esipuhe

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina.

Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Syksyn 2010 Pk-yritysbarometri perustuu 3900 pkyrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Barometrin kyky ennakoida talouden suhdannekäänteitä on ollut varsin hyvä.

Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitustilannetta, kasvuhakuisuutta sekä potentiaalisia omistajanvaihdoksia. Syksyn barometrissa on kysytty myös yritysten kehittämistarpeista ja kehittämisen esteistä.

Edelleen on ajankohtaista selvittää yritysten maksuvalmiustilannetta ja luottomarkkinoiden toimivuutta. Kuinka pk-yritykset ovat sopeuttaneet toimintaansa talouskriisissä ja ovatko tarpeet sopeuttamistoimille poistuneet? Kuinka korkealle ovat odotukset nousseetkaan syvän pudotuksen jälkeen?

Helsingissä 7.9.2010

Tiivistelmä

Suomalaiset pk-yritykset ovat kestäneet talouskriisin olosuhteisiin nähden hyvin. Lähiajan odotukset olivat toiveikkaat jo edellisessä, alkuvuoden barometrissa. Talouden tila on aivan viime kuukausina kohentunut, joten toiveikkuudelle oli katetta. Nyt odotukset ovat edelleen nousseet. Lähimmän 12 kuukauden suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on +40, jota korkeampia lukemia on barometrissa nähty vain 1990-luvun laman jälkeen. Lähes puolet pk-yrityksistä näkee suhdanteiden paranevan ja vain 7 prosenttia pelkää niiden heikkenevän.

Korkeaa saldolukua selittää talouden alkanut toipuminen sekä viime vuoden erittäin matala lähtötaso. Kansantalouden nousu etenee yritysten kokoluokittain siten, että toiveikkaimpia ovat suuret, vähintään 50 henkeä työllistävät pk-yritykset. Vain 2 prosenttia näistä yrityksistä näkee suhdanteiden heikkenevän.

Toimialoittain oleellisin muutos edelliseen kyselyyn nähden on se, että rakennusalalla odotukset ovat jääneet jälkeen muista aloista. Rakentaminen on kasvussa, mutta alan pienet yritykset kokevat kilpailutilanteen vaikeaksi. Erityisesti harmaa talous on vakava ongelma alan pk-yrityksille.

Enemmän liikevaihtoa, korjaantuvaa kannattavuutta

Yli puolet pk-yrityksistä odottaa liikevaihtonsa kasvavan lähimpien 12 kuukauden aikana. Liikevaihdon näkymiä kuvaava saldoluku nousi lukemaan +46, jota korkeampia noteerauksia on nähty vain nousukausien parhaina aikoina. Viime vuoden huiman pudotuksen jälkeen tarvitaan kuitenkin useita korkeita saldolukuja peräkkäin ennen kuin liikevaihdon taso euroissa on ehtinyt palautua hyväksi.

Mitä suuremmasta pk-yrityksestä on kyse sitä varmempi se on liikevaihtonsa kasvusta: vähintään 50 henkeä työllistävistä yrityksistä peräti 75 prosenttia arvioi liikevaihtonsa kasvavan seuraavien 12 kuukauden kuluessa.

Odotukset kannattavuuden kehityksestä palautuivat talouskriisiä edeltäneelle tasolle. Saldoluku kohosi 11 yksiköllä lukemaan +32. Tässäkin on syytä korostaa, että saldoluku kuvaa muutoksen suuntaa, ei kannattavuuden tasoa.

Kannattavuuden paranemista kuvaa sekin, että pk-yritykset arvioivat omien lopputuotteidensa hintojen nousevan palkkoja nopeammin. Vielä alkuvuonna hinta- ja palkkaodotusten keskinäinen järjestys oli päinvastainen.

Toimialoittaiset erot kannattavuusnäkymissä ovat jälleen kasvaneet. Teollisuus on muutoksen kärjessä, mutta rakennusala aiempaa selvemmin muiden toimialojen
alapuolella.

Investointeja harkitaan, henkilöstöä lisätään

Alkuvuoden barometrissa niukasti plussalle noussut investointiodotusten saldoluku koheni vielä hieman tasolle +7. Se kertoo silti edelleen varovaisista investointisuunnitelmista. Odotusten nousu tuli suurelta osin kaupan alalta.

Kaikilla toimialoilla yhteensä 22 prosenttia pk-yrityksistä arvioi investointiensa kasvavan lähimmän 12 kuukauden aikana. Osuus on täsmälleen sama kuin edellisessä barometrissa. Investointien kasvuodotusten tasaantuminen johtunee ainakin osittain yritys- ja osinkoverotuksen uudistamissuunnitelmista. Pelko yrittäjien verotuksen kiristymisestä pidättelee investointeja, vaikka yleinen talouden tila on parantunut, ja pk-yritysten omat odotukset sekä suhdanteista että liikevaihdon kasvusta ovat vahvat.

Positiiviset arviot liiketoiminnan kehityksestä heijastuvat myös henkilöstöodotuksiin, joiden saldoluku nousi edelleen 5 yksiköllä tasolle +17. Samalla toimialoittaiset erot kapenivat. Myönteistä on myös se että kaikilla toimialoilla henkilöstön määrän arvioi laskevan alle 10 prosenttia yrityksistä. Oleellisin muutos alkuvuodesta oli teollisuuden saldoluvun nousu toimialojen alimmasta (+4) korkeimmaksi (+20).

Vahvimmat henkilöstöodotukset ovat kaupan ja palvelualojen vähintään 50 hengen yrityksissä. Niistä lähes puolet aikoo lisätä työpaikkojensa määrää. Aivan pienimmissä yrityksissä odotukset ovat huomattavasti vaisummat. Työnantajayritysten lukumäärään ei tämän perusteella ole näkyvissä vieläkään kasvua.

Kasvuhakuisuus on palautunut

Melkein joka kymmenes pk-yritys katsoo olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja reilut 40 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksien mukaan. Talousnäkymien kirkastuessa kasvuhakuisuus on nyt palautunut kriisiä edeltäneelle tasolle.

Kaksi kolmasosaa kasvuhakuisista yrityksistä pitää tärkeimpänä kasvukeinona usein tuotteiden kehittämistä. Lähes yhtä oleellisena pidetään myyntiin ja markkinointiin panostamista. Tämä korostuu varsinkin Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri – syksy 2010 kaupan alalla. Sen sijaan palvelualoilla kasvua haetaan erityisesti yhteistyön ja verkottumisen kautta.

Kysynnän riittämättömyys on väistyvä kasvun este. Sitä vastoin korkeat työvoimakustannukset nimetään vuodentakaista tilannetta useammin kasvun esteeksi.

Keskeiseksi kasvukeinoksi nimetty myynnin ja markkinoinnin osaaminen on pk-yritysten näkökulmasta myös niiden suurin kehittämisalue. Toimialoittaiset ääripäät tässä suhteessa ovat kauppa ja rakentaminen.

Elinkaarensa alussa olevissa pk-yrityksissä koetaan, että taloushallinto ja rahoitus vaativat niiltä selvää kehittämistä. Pahin ja yleisin kehittämisen este pk-yrityksissä on kuitenkin edelleen epävarma suhdannetilanne, vaikka pahin vaihe onkin jo ohitettu.

Harkintaa rahoituksen hankinnassa

Pk-yritysten halukkuudessa hakea ulkoista rahoitusta ei ole tapahtunut mainittava muutosta kahteen edelliseen barometriin verrattuna. Joka neljäs pk-yritys suunnittele hakevansa ulkoista rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana. Harkinta rahoitussuunnitelmissa on linjassa melko varovaisten investointiodotusten kanssa. Myös valmisteilla oleva rahoitusmarkkinoiden kansainvälisen säätelyn tiukentaminen ja sen ennakoidut vaikutukset yritysluottojen hintaan sekä saatavuuteen voivat olla syynä siihen, ettei rahoituksen kysyntä näytä lähitulevaisuudessa
voimistuvan.

Käyttöpääoman tarve on edelleen yleisin peruste rahoituksen hakemiselle. Toiselle sijalle nousivat kone- ja laiteinvestoinnit – ja nimenomaan niiden laajennusinvestoinnit. Rahoituksen haku yrityksen kehityshankkeisiin putosi nyt kolmanneksi.

Pk-yrityksistä 30 prosenttia on ottanut ulkoista rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana. Pankkien rooli pk-yritysten rahoittajana on vieläkin hienokseltaan vahvistunut. Viimeisen 12 kuukauden aikana rahoitusta hakeneista 77 prosenttia on hakenut sitä pankista.

Finnveran tarjoaman rahoituksen kysyntä on barometrin tulosten mukaan hieman alentunut: 24 prosenttia rahoitusta ottaneista raportoi hakeneensa sitä Finnveralta. Kysynnän lasku on tullut suhdannetilanteeseen, talouskriisin syvyyteen ja siihen liittyvien rahoitusmarkkinaongelmiin nähden melko aikaisessa vaiheessa.

Lähitulevaisuudessa rahoitusta aiotaan hakea ensisijaisesti pankeista. Finnveran tarjoaman suhdannelainan ja -takauksen kysyntä näyttää hieman vähenevän. Selvimmin tämä näkyy rahoituksen hankintaa suunnittelevissa teollisuuden pk-yrityksissä, joista 32 prosenttia aikoo hakea suhdannelainaa tai -takausta. Osuus on 9 prosenttiyksikköä alempi kuin kevään barometrissa. Uutena trendinä on nähtävissä pk-yritysten hitaasti kasvava kiinnostus pääomasijoittajia ja rahoitusyhtiöitä kohtaan. Varsinkin kaikkein kasvuhakuisimpien pk-yritysten suunnitelmat hakea rahoitusta pääomasijoittajilta ovat yleistyneet.

Pk-yritysten ulkoisen rahoituksen yleisyydessä ei ole viime aikoina tapahtunut oleellisia muutoksia, vaikka rahoitusmarkkinoiden toimivuus on vaihdellut jyrkästi. Edelleen hieman yli joka toisella pk-yrityksellä on lainaa joltakin rahoituslaitokselta.

Sopeutuminen jatkuu, maksuvaikeudet painavat

Noin 40 prosenttia pk-yrityksistä on talouskriisin takia joutunut sopeuttamaan toimintaansa. Sopeuttaminen on ollut sitä yleisempää mitä suuremmista ja vanhemmista pk-yrityksistä on kyse.

Myönteistä sopeuttamisessa on se, että tarve lomautuksiin on alkuvuoden jälkeen selvästi vähentynyt. Myös irtisanomiset ovat hieman aiempaa vähäisempiä. Entistä selvästi yleisemmäksi sopeutumiskeinoksi on noussut keskittyminen oman liiketoiminnan ydinalueisiin. Sopeutustoimiin ryhtyneistä 30 prosenttia on tehnyt näin. Liiketoiminnan rönsyt on karsittu.

Sopeutumiseen ja pk-sektorin rakennemuutokseen liittyvät myös sukupolven- ja omistajanvaihdokset. Nousun jälkeen niiden osuus on parin vuoden ajan pysynyt ennallaan: 27 prosentissa pk-yrityksissä odotetaan sukupolven- tai omistajanvaihdosta seuraavien 5 vuoden kuluessa. Omistajanvaihdos tulee ajankohtaiseksi erityisesti pienissä teollisuuden pk-yrityksissä.

Talouskriisin pitkä varjo näkyy selvimmin maksuvaikeuksien määrässä. Vaikka suhdanne- ja liiketoimintanäkymät ovat selvästi kohentuneet, eivät pk-yritysten kokemat maksuvaikeudet ole vähentyneet. Viimeisten 3 kuukauden aikana maksuvaikeuksia kokeneiden osuus jopa nousi kevään barometrista yhdellä prosenttiyksiköllä 19 prosenttiin. Normaaleissa talouden oloissa osuus on muutamia prosentteja. Teollisuudessa tilanne on alkuvuoden jälkeen vakaantunut, mutta rakennusalalla maksuvaikeudet ovat yleistyneet.

Asiakkaiden ja liikekumppanien maksuvaikeuksiin on törmännyt runsaat puolet pk-yrityksistä. Muutos vuodentakaiseen tilanteeseen nähden on kuitenkin positiivinen: kasvavia maksuvaikeuksia kokeneiden osuudet ovat laskeneet kaikilla toimialoilla ja kaikenkokoisissa yrityksissä.

>> Pk-yritysbarometri 2/2010

>> Valtakunnallinen kalvosarja

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Seutukuntien kalvosarjat
» Muut raportit ja kalvot
» Sammanfattning på svenska