Yksinyrittäjäkysely 2022

Yksinyrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa on noussut yksinyrittäjäjoukon kasvaessa. OECD:n mukaan yksinyrittäjien osuus työllisyydestä on Suomessa Pohjoismaiden korkein. Vuonna 2020 yksinyrittäjien osuus työllisyydestä oli Suomessa 13,4 prosenttia, Ruotsissa 9,9 prosenttia, Tanskassa 8,5 prosenttia ja Norjassa 6,5 prosenttia.

Arvokasta on työllistää itsensä. Tämän lisäksi yksinyrittäjien merkitys korostuu välillisesti. Yksinyrittäjien toimintaan liittyy vahvasti verkostomainen toimintatapa. Hankintoja ja ostoja tehdään muilta yrittäjiltä, toimitaan alihankkijana toimintaketjuissa tai tehdään yhteistyötä esimerkiksi yhteisissä toimitiloissa.

Tiivistelmä

Suomen Yrittäjät tekee Yksinyrittäjäkyselyn kolmen vuoden välein. Tähän kyselyyn vastanneita yksinyrittäjiä on yhteensä 2 290, joka on 416 enemmän kuin edellisessä vuoden 2019 kyselyssä.

Vastaajat jakautuvat sukupuolten osalta tasaisesti, sillä vastaajista 50,2 prosenttia on naisia ja 49,1 prosenttia miehiä. Yrittäjät ikääntyvät, mistä kertoo myös se, että vastaajista yli 55-vuotiaita on 45 prosenttia. Määrä on kasvanut edellisestä kyselystä 10 prosenttiyksikköä ja vuoden 2016 kyselystä 18 prosenttiyksikköä. Korkeakoulututkinto (AMK / yliopisto) on yli puolella vastanneista (52 %). Palvelusektori on yksinyrittäjille selkeästi yleisin toimiala, vastanneista noin kolme neljästä (74 %) toimii palveluiden piirissä. Osakeyhtiöiden osuus yksinyrittäjien yhtiömuotona on kasvanut ja se on kyselyssä ensimmäistä kertaa yleisempi kuin toiminimi. Tämän kyselyn vastanneista 84 prosenttia toimii yksinyrittäjänä päätoimisesti ja 16 prosenttia osa-aikaisesti, palkkatyön tai eläkkeen rinnalla.

Yksinyrittäjien kasvuhalukkuus on säilynyt korkealla, mutta on laskenut edelliseen kyselyyn verrattuna. Maltillista tai voimakasta kasvua tavoittelee vastaajista 56 prosenttia. Edellisessä vuoden 2019 kyselyssä kasvua tavoitteli 11 prosenttiyksikköä suurempi joukko. Takana on pitkä ja vaikea koronakriisi, jonka vaikutus näkyy myös kasvuhalukkuudessa. Toimialojen välillä on eroja kasvuhalukkuudessa. Kovinta kasvuhalukkuus on kaupan toimialalla, matalinta rakentamisen toimialalla. Kasvuhalukkuus laskee iän noustessa.

Tärkeimpinä kasvun keinoina yksinyrittäjät nimeävät: 1. uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen, 2. verkostoituminen kumppaneiden kanssa ja 3. työntekijän palkkaaminen. Edelliseen kyselyyn verrattuna uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen on noussut. Tässä näkynee korona-aika, jolloin moni yksinyrittäjä joutui vaikeassa tilanteessa kehittämään uusia palveluita tai tuotteita. Kasvun esteinä yksinyrittäjät arvioivat: 1. yrityksen toiminta henkilöityy yrittäjään, jolloin työntekijän rekrytointi ei onnistu, 2. työllistämiseen liittyvä riski ja 3. työllistämisen kalleus.

Kolmannes (33 %) kyselyn vastanneista kertoi palkanneensa työntekijän jossakin yrityksen toiminnan vaiheessa. Niille yksinyrittäjille, jotka vastasivat, etteivät ole palkanneet missään vaiheessa esitettiin jatkokysymys, miksi ei ole palkannut. Vastauksissa korostui se, että iso osa yksinyrittäjistä on tehnyt tietoisen päätöksen työllistää vain itsensä. Lisäksi tyypillistä on, että asiakkaat haluavat juuri yrittäjän itsensä tuottamia palveluja, töitä ei ole riittävästi ja palkkakustannuksia ei saa katettua.

Maaliskuussa 2022 on käynnistynyt yksinyrittäjille suunnattu rekrytointitukikokeilu. Kyselyyn vastanneista 45 prosenttia ilmoitti, että mahdollisesti palkkaisivat työntekijän, mikäli saisivat kokeilun mukaisen tuen.

Yksinyrittäjien tulotaso on edelleen matala, mutta kehittynyt hieman parempaan suuntaan. Kaikista vastanneista 44 prosenttia ilmoitti tienaavansa kuukaudessa alle 2 000 euroa. Vuoden 2019 kyselyssä vastaava osuus oli 48 prosenttia ja vuonna 2016 51 prosenttia. Päätoimisista yksinyrittäjistä alle 2000 euroa bruttona tienaa 36 prosenttia (41 % v. 2019, 45 % v. 2016). Tulotason kehitys on ollut tasaisesti kohti parempaa kautta linjan.

Lähes puolet vastanneista (49 %) ilmoittaa YEL-työtulonsa olevan alle 13 000 euroa. Vain 31 prosenttia vastanneista kertoi maksavansa riittävästi YEL-maksua. Yrittäjyyden jälkeiseen elämään varautumisessa 48 prosenttia ilmoitti turvautuvansa sijoitustoimintaan. Osuus on kasvanut edellisestä kyselystä 11 prosenttiyksiköllä.

Tässä kyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa yksinyrittäjien kiinnostusta oman yrityksensä myyntiin. Kaikista vastanneista 41 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostunut myymään yrityksensä. Tämä osoittaa, että tulevien lähivuosien aikana on edessä merkittävä määrä yksinyrittäjien yrityskauppoja.         

Yksinyrittäjien toimintatapa on verkostomainen. Yleisintä on toimia 2-3 samaa toimialaa edustavan tai omaa toimintaansa täydentävän yrittäjän kanssa. Vain 15 prosenttia kertoi toimivansa ilman verkostoa.

Yksinyrittäjät tekevät pitkää työviikkoa, sillä vastanneista lähes puolet (46 %) ilmoittaa työskentelevänsä yli 40 tuntia viikossa. Positiivista on, että edelliseen kyselyyn verrattuna yksinyrittäjät pitävät hieman aiempaa paremmin lomia, vaikka edelleenkin määrä on vähän. Enintään viikon verran vuodessa ilmoitti pitävänsä noin joka viides vastanneista.

Sairastuminen on yksinyrittäjille yksi suuremmista riskeistä, sillä sijaista on vaikeaa saada. Noin kolme neljästä kyselyyn vastanneista kertoi, ettei tiedossa ole henkilöä, joka voisi sijaistaa poissaolojen aikana yritystoimintaa.

Jaksamisen osalta yksinyrittäjät jakaantuvat kahteen ryhmään. Kyselyyn vastanneista 46 prosenttia vastasi, ettei ole kokenut jaksamisen haasteita missään vaiheessa. Hieman yli puolet kertoi, että jaksamisen haasteita on ollut. Tästä joukosta puolestaan 27 prosenttia vastasi, ettei ole hakenut apua jaksamisen haasteisiin. Tyypillisiä syitä tälle ovat ”En tiedä miten ja mistä voisin apua hakea” ja ”Ei ole aikaa.”

Työterveyshuolto on edelleen käytössä vain pienellä osalla yksinyrittäjistä, sillä 68 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ole järjestänyt itselleen työterveyshuoltoa. Erityisesti naisista vain 21 prosenttia ilmoitti hankkineensa työterveyshuollon, kun vastaava osuus miehillä oli 34 prosenttia. Yksityinen sairauskuluvakuutus on yli puolella vastanneista.

Perhe-elämän ja yrittäjyyden yhteen sovittamisen haaste on erityisen suurta yksinyrittäjillä. Kaikista vastaajista kolmannes (33 %) ilmoitti, että ei ole pitänyt perhevapaita lainkaan. Tilanne on mennyt hieman parempaan suuntaan, sillä vuoden 2019 kyselyssä osuus oli 38 prosenttia. Miehistä puolet vastasi, ettei pitänyt lainkaan perhevapaita. Naisista kymmenen prosenttia ilmoitti, ettei pitänyt lainkaan perhevapaita, kun edellisessä kyselyssä osuus oli 20 prosenttia. Mielenkiintoista on, että yrittäjä-äidit pitävät aiempaa paremmin perhevapaita, mutta isillä tilanne ei ole kohentunut.

Pitkittynyt koronakriisi vaikutti laajasti yksinyrittäjien yritystoimintaan. Kaikista vastanneista lähes puolet (47 %) kertoi, että korona heikensi yrityksen toimintaa hyvin merkittävästi tai jonkin verran. Joka neljännellä yksinyrittäjällä korona ei vaikuttanut yrityksen toimintaan juurikaan. Joka viides (20 %) vastanneista ilmoitti, että yrityksen toiminta on kehittynyt erittäin hyvin tai suhteellisen hyvin koronasta huolimatta. Seitsemän prosenttia vastanneista kertoi perustaneensa yrityksen korona-aikana, joten koronan vaikutusta on vaikea arvioida yritystoimintaan.

Kysyimme myös sitä, miten vastaajat ennakoivat Ukrainan sodan vaikuttavan yritystoimintaan. Kyselyn vastausaikana Ukrainan sota oli ollut käynnissä noin kaksi kuukautta, joten tämä kannattaa huomioida vastauksia arvioitaessa. Kaikista vastaajista neljännes (25 %) kertoi, että sodalla ei ole vaikusta yritystoimintaan. 65 prosenttia vastaajista ilmoitti, että vaikutuksia yritystoimintaan on jonkin verran, melko paljon tai erittäin paljon. Vaikutus on hyvin riippuvainen yksinyrittäjän toimialasta.