Työterveys ja työturvallisuus
Työterveys
Työnantaja on velvollinen järjestämään työsuhteessa oleville työntekijöilleen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon. Työnantaja voi lisäksi halutessaan järjestää työntekijöille työterveyshuollon yhteydessä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon palveluita, sekä muita sairaanhoito- ja terveydenhuoltopalveluita.
Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus koskee Suomessa tehtävää työtä, johon sovelletaan työturvallisuuslakia.
Työterveyshuollolla tarkoitetaan toimintaa, jolla edistetään työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä.
Työnantajalla on oltava työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa laadittu kirjallinen sopimus, sekä toimintasuunnitelma työterveyshuollon järjestämisestä. Työnantaja voi järjestää työterveyspalvelut itse tai ostaa ne yksityiseltä palvelujen tuottajalta yhdessä toisten työnantajien kanssa. Kunnan terveyskeskuksen on järjestettävä työterveyshuollon palvelut niitä haluaville työnantajille.
Yrittäjä voi halutessaan järjestää työterveyshuollon myös itselleen.
Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain nojalla. Työterveyshuolto on työntekijöille maksutonta.
Lue lisää työterveyshuollon järjestämisestä Työterveyslaitoksen sivuilta
Työterveyslaitoksen sivuilla on kattava tietopaketti työterveyshuollon järjestämisestä ja monipuolista materiaalia, kuten yrittäjän työterveyshuollon tarkistuslista ja opas pientyöpaikoille.
Lisätietoa Kelan maksamista työterveyshuollon korvauksista sivuilta:
Työturvallisuus ja työsuojelu
Työsuojelu parantaa työntekijän turvallisuutta, terveyttä ja työkykyä. Tavoitteena on parempi työturvallisuus eli ehkäistä työtapaturmia, terveyshaittoja, sairauksia ja vammoja. Työturvallisuuslaki määrittelee työnantajan, muiden työturvallisuuteen vaikuttavien henkilöiden ja työntekijöiden velvollisuudet.
Työturvallisuuslain perusteella työnantajalla on laaja huolehtimisvelvollisuus. Työnantajan oletetaan alansa asiantuntijana olevan selvillä toimialalle ja työpaikalle ominaisista vaara- ja haittatekijöistä sekä niiden torjunnasta. Jos työnantajalla ei ole tätä asiantuntemusta, se on hankittava ulkopuolisilta asiantuntijoilta.
Vastuu työpaikan työturvallisuudesta on ensisijaisesti työnantajalla. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan velvollisuus on huolehtia tarpeellisilla toimenpiteillä työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön sekä työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on huomioitava myös, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Tällaisia edellytyksiä voivat olla muun muassa työntekijä ikä, toimintakyvyn rajoite tai osaamiseen liittyvät seikat. Työnantajan huolehtimisvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa.
Työnantajan on pyrittävä ensisijaisesti parantamaan työturvallisuutta estämällä tai poistamalla vaarat ja haittatekijät
Jos tämä ei ole mahdollista, niiden aiheuttama riski on pyrittävä minimoimaan. Työnantajan on myös jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta sekä työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä.
Työturvallisuuslakia sovelletaan myös alle 18-vuotiaan tekemään työhön mutta nuoria työntekijöitä koskee myös erityislainsäädäntö, johon kuuluvia keskeisiä instrumentteja ovat ainakin laki nuorista työntekijöistä ja valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä. Nuorelle ei saa asettaa kohtuuttoman suurta vastuuta työssä. Kyse voi fyysisen ponnistuksen lisäksi olla henkisestä rasituksesta tai vastuusta taloudellisista asioista taikka turvallisuudesta.
Työn vaarat on selvitettävä ja arvioitava
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa on selvittämään ja arvioimaan työpaikan työturvallisuusriskit. Arvioinnin tarkoitus on auttaa ennakoimaan ja ennalta ehkäisemään vahinkoja ja työtapaturmia. Vaarojen selvittäminen ja arviointi on tehtävä kirjallisesti. Arviointia on täydennettävä tai se on tehtävä uudelleen, kun työpaikalla tapahtuu muutoksia.
Vaarojen selvittämisen ja arvioinnin lähtökohtana on työpaikalla tehtävä riskien kartoitus. Työturvallisuusriskit on pyrittävä tunnistamaan. Tunnistamisessa on otettava huomioon työpaikan säännöllisen toiminnan lisäksi myös erilaiset poikkeustilanteet, kuten loma-ajat tai ruuhkahuiput. Tunnistetut vaarat voidaan jaotella esimerkiksi fysikaalisiin, kemiallisiin tai biologisiin vaaroihin sekä fyysisiin ja psykososiaalisiin kuormitustekijöihin.
Kun vaarat ja riskit on tunnistettu, on arvioitava, millainen merkitys niillä on ja kuinka todennäköisesti riski voi toteutua. Tämän jälkeen voidaan toteuttaa työsuojelutoimenpiteitä riskien hallintaan. Jos riski on merkittävä ja se voisi toteutuessaan aiheuttaa vakavia seurauksia, riskin poistamiseksi on ryhdyttävä välittömiin toimiin.
Työnantajalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma
Työsuojelun toimintaohjelma laaditaan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. Ohjelman on katettava työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelmassa on myös huomioitava esimerkiksi teknologian, työn organisoinnin ja sosiaalisten suhteiden vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Toimintaohjelma perustuu kunkin yksittäisen työpaikan riskien arviointiin.
Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut
Työnantajan on nimettävä työpaikan työsuojelun yhteistoimintaa varten työsuojelupäällikkö, ellei työnantaja itse toimi tässä tehtävässä. Työntekijät voivat valita työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua omiksi edustajikseen työnantajaan ja työsuojeluviranomaisiin päin. Työsuojeluvaltuutettu on valittava, jos työpaikalla on vähintään 10 työntekijää. Jos työpaikalla on vähintään 20 työntekijää, työpaikalle tulee valita työnantajan ja työntekijöiden edustajista työsuojelutoimikunta, jonka tehtävänä on työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen.
Työnantajan vastuulla myös työn suunnittelu, perehdytys ja ohjaus
Yleisen huolehtimisvelvollisuuden lisäksi työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa useilla erillisillä tavoilla, jotka koskevat mm. työympäristön ja työn suunnittelua, riittävää perehdyttämistä työhön, työntekijöille annettavaa opetusta ja ohjausta työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä, ergonomiaa, yksintyöskentelyä ja taukoja. Lisäksi eri toimialoilla on usein alakohtaisia työturvallisuuteen liittyviä säännöksiä.
Työntekijälle annettavaan opetukseen ja ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisten työntekijöiden kohdalla, joilla on vain vähän työkokemusta tai joilla ei ole erityistä koulutusta tiettyihin ammattitehtäviin. Myös työntekijän muut henkilökohtaiset edellytykset on otettava huomioon. Näitä voivat olla esimerkiksi työntekijän nuori ikä tai ikääntyminen. Myös työntekijän kielitaito sekä osatyökykyisen työntekijän yksilölliset rajoitteet tai tarpeet voi olla tarpeen huomioida opetuksessa ja ohjauksessa.
Työturvallisuuden laiminlyönnistä voi olla seurauksena työnantajalle tai tämän edustajalle myös rikosoikeudellinen vastuu.
Työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijää
Työnantajan ohella myös työntekijällä on velvollisuus noudattaa työnantajan antamia määräyksiä. Työntekijän on noudatettava työturvallisuuslakia ja työnantajan antamia määräyksiä niin kuin häntä on opastettu ja ohjeistettu. Häntä velvoittavat myös turvallisuus- ja suojeluohjeet, jotta työstä ei aiheudu vaaraa itselle eikä muille työntekijöille. Niistäkin työntekijää on ohjeistettava ja opastettava.