100-vuotiaan Kosmoksen jokainen sukupolvi on kohdannut omat vaikeutensa – ”Menestyksen salaisuus on perheenomaisuus”

Legendaarinen ravintola Kosmos täytti elokuussa 100 vuotta. Yrjö Lindfors perusti Kosmoksen ruokasalit -ravintolan vuonna 1924 Helsingin Kalevankadulle, silloiselle Vladimirinkadulle. Ravintola on koko olemassaolonsa ajan ollut samalla paikalla, vaikka nimet ovat vaihtuneet. 

Irina ja Kiira Hepolampi ovat äiti ja tytär, jotka omistavat ja johtavat ravintolaa kolmannessa ja neljännessä polvessa. Nyt Irina on päivittäisestä työstä jo eläkkeellä ja toimii hallituksen puheenjohtajana, ja Kosmosta johtaa Kiira. 

– Isoisä Yrjö oli käynyt kiertokoulun, isoäiti Aino oli ylioppilas ja tätini Katri oli iänikuinen koululintsari, joka oli käynyt ainoastaan tällaisen flambeerauskurssin Perhossa. Minä olen opiskellut farmaseutiksi ja Kiira geologiksi. Meillä on hirveän vahva ammattitaito, mutta ei ravintola-alalta. Olisiko se niin, että katsomme asioita kauempaa? Ainakaan alan ammattitaito ei ole menestyksemme salaisuus, Irina arvioi Kosmoksen menestyksen taustatekijöitä. 

Kiira taas arvioi, että pitkän menestyksen salaisuus saattaa piillä Kosmoksen koko yhteisössä. 

– Kyllä se varmasti on jonkinlainen perheenomaisuus. Henkilökunta on kuin omaa perhettä ja asiakkaat ovat käyneet sukupolvien ajan Kosmoksessa, niin että ovat kuin omaa perhettä jo, Kiira sanoo. 

Hänen mielestään menestyksen takana on ennemminkin sitoutumista puolin ja toisin kuin tiukkaa bisnesajattelua. 

– En usko, että meitä voi määritellä bisnesihmisiksi, vaikka bisnes onkin kannattavaa, hän sanoo. 

”Yksi Kosmos riittää” 

Kosmoksessa vietettiin 100-vuotisjuhlaa koko elokuun ajan. Samppanjaa juotiin, ja kanta-asiakkaita pitkältä ajalta kävi syömässä. Irina kertoo, että monet asiakkaat arvostavat Kosmoksen omaperäistä olemusta.  

– Monet onnittelivat siitä, että emme tee asioita minkään konseptin mukaan, vaan olemme itsenäisiä.    

Kosmoksessa ei olekaan koskaan edes harkittu mihinkään ravintolaketjuun liittymistä. 

– Luulen, että sitten se loppuisi siihen ja laittaisimme ravintolan kiinni, Irina sanoo.  

Toista Kosmosta ei myöskään avata. 

– Meiltä on usein kysytty, että miksi emme perusta toista Kosmosta, koska tämä on niin ihana. Emme ole halunneet koskaan perustaa toista. Olemme olleet sitä mieltä, että yksi riittää. 

Ravintola-alan osaaminen on kertynyt sukuun sadan vuoden aikana. Innostus yrittämiseen on ollut siellä alusta lähtien.  

– Yrjö ajatteli, että täytyy vaan yrittää. Se, että jättää tekemättä, sillä ei mitään voita. Hän oli hyvin optimistinen persoona. Näki, että aina täytyy yrittää, Irina sanoo kirjassa Kosmos – ravintola ja perhe (Siltala, 2024).  

Kosmoksen historian on kirjoittanut historiantutkija ja professori Laura Kolbe. 

”Kosmoksen matriarkat” 

Perustaja Yrjö Lindforsin jälkeen Kosmos on aina ollut naisten johtama, ja Kosmoksen naisjohto on myös aina kiinnostanut julkisuutta. Ravintola ja perhe -kirjan mukaan on puhuttu jopa ”Kosmoksen matriarkoista”: ensin oli Katri Hepolammen äiti Aino, sitten Katri ja nyt Katrin veljentytär Irina ja sittemmin Irinan tytär Kiira.   

Jokaisella Kosmoksen sukupolvella on ollut omat haasteensa. 

– Isoäiti Ainolla oli sota. Isoisä jätti Kosmoksen hänen hoidettavakseen vuonna 1938. 1939 alkoi sota ja 1940, hääpäivänään, isoisä kuoli. Yhdessä yössä kolmen lapsen äidistä tuli yksinhuoltaja ja yrittäjä. Ei sekään helppoa ollut, mutta hän ei ikinä valittanut, Irina kertoo. 

Kosmos-kirjan mukaan sota-aikana miehiä salista ja keittiöstä lähti rintamalle, ja osaavasta henkilöstöstä oli pulaa. Oli sopeuduttava säännöstelyyn ja viranomaismääräyksiin. Alalle tuli naisia ja nuorta kouluttamatonta väkeä, kirjassa kerrotaan. 

Nykyisellä johtajalla Kiiralla on vielä hyvin aikaa johtaa ravintolaa. Irina on juuri täyttänyt 70 ja jäi eläkkeelle viisi vuotta sitten, mutta teki töitä ravintolassa muun muassa korona-aikana. 

– Se oli kamalaa aikaa. Ensinnäkin se halventava ”kuppila”- sana, jota pääministeri käytti. Saattoi olla, että rajoitusten takia ei ollut viikkoakaan aikaa sulkea ravintolaa. Millä saat varastot tyhjiksi? Henkilökunnalla työvuorot olivat päällä, eikä heitä voinut potkaista ulos, Irina kertoo. 

Hepolammet kertovat, että seuraava Kosmoksen omistajasukupolvi on kasvamassa. 

–  On vielä sellainen taivuttelu- ja ehkä kasvatusvaihe meneillään. Pikkuserkuillani on molemmilla kaksi lasta. Nyt on sellainen luottavainen olo, eikä ole kiire minnekään. Jos emme saa taivuteltua ketään suvusta jatkamaan, niin sekin on mahdollista, että joku henkilökunnasta joskus jatkaa tätä, Kiira sanoo.  

Pitkät urat  

Henkilökunnan urat ovat Kosmoksessa olleet hyvin pitkiä niin salissa, ovella kuin keittiössä. Perinteenä on Kosmoksessa aina myös ollut, että kulloinkin johdossa olevat omistajat tekevät työtä salissa muiden työntekijöiden tavoin, kuten Irina aikanaan ja nyt Kiira. 

Henkilöstötilanne on yleisestä tilanteesta poiketen hyvä. 

– Nyt kun paljon puhutaan henkilöstöpulasta, niin hieman ehkä mietityttää, kuinka sitten käy, kun nämä kaikki nykyiset työntekijät jäävät meiltä eläkkeelle, Kiira sanoo. 

Pisimpään talossa, 38 vuotta, on tällä hetkellä ollut kylmäkkö Helena Myllykangas, lempinimeltään Vaavi. Ravintolaan tulijoita tervehtii Ovella edelleen hyvin pukeutunut ovimies. 

Taiteilijoiden toinen koti

Toiseksi kodiksi Kosmos on tullut historiansa aikana monille taiteilijoille. Muun muassa elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki on todennut, että Kosmos on hänen henkinen kotinsa. Hänellä on Kosmoksessa nimikkoannoskin, hummerikastikkeella kuorrutettua kuhaa ja ravunpyrstöjä. 

Kosmoksen antimista ja ilmapiiristä ovat nauttineet niin näyttelijät, muusikot, kuvataiteilijat, arkkitehdit, poliittinen eliitti kuin toimittajatkin. Vahvimmillaan Kosmoksen taiteilijakapakan maine oli 1980-luvulla, jolloin ravintolassa kokoontui illasta toiseen remakka joukko.  

Taiteilijoita käy Kosmoksessa edelleen. 

– Olemme ainakin olleet taiteilijaravintola. Hirveän paljon tunnemme taiteilijoita, mutta täytyy myöntää, että heitä käy nykyään vähemmän. Nuorempi polvi ei juurikaan käy. Heillä on omat paikkansa, Irina sanoo. 

Elämisen tahti ja alkoholin käyttötottumuksetkin ovat muuttuneet vuosikymmenten vieriessä.  

– Taiteilijat ovat tavoitteellisia ja tekevät nykyään enemmän ”tavallisen ihmisen” työpäivää noudattavia töitä, Kiira arvelee. 

Myös ruokalista muuttuu. Kosmoksessa tarjoillaan enemmän kuin ennen myös kasvisvaihtoehtoja. Ennen oli toisin. 

– Hauskin kasvisruoka, jonka löysimme vanhoja listoja katsellessamme, oli puolikas purkki parsaa, Kiira nauraa.