100-vuotiaan muotitavaratalon johtaja herättelee suosimaan kotimaista kauppaa – ”Kuluttajien käytös heilahtelee kuin pörssisähkö”

Ihmisten lähellä on niitä palveluja, joita he käyttävät. Jos palveluja ei käytä, ne katoavat. Näin tiivistää kaupan alan ja kuluttajien välisen suhteen Carla Björndahl, Porissa sijaitsevan Muotitavaratalo Ratsulan toimitusjohtaja.

 – Haluamme herätellä kuluttajia siihen että yritykset, kuten muotikaupat, eivät elä pyhällä hengellä, vaan ne elävät asiakkaista.

Ratsula on mukana suomalaisen muotikaupan päivässä. Muotikaupan etujärjestö Fashion Finlandin järjestämää päivää vietetään ensimmäistä kertaa lauantaina 12. syyskuuta. Tarkoitus on vahvistaa suomalaisen muotikaupan asemaa ja näkyvyyttä sekä muistuttaa kuluttajien valintojen merkityksestä.

Ratsulan toimitusjohtajana vuodesta 2025 toiminut Björndahl toivoo, että ihmiset tiedostaisivat, millainen merkitys muodilla ja vaatteilla on jokapäiväisessä arjessa.

– Muoti ei ole vain tietyn ryhmän kulutustavaraa, vaan se kuuluu kaikille. Jokainen meistä laittaa ainakin jotain päälleen joka päivä.

Björndahl korostaa, että vaatteiden vaikutusvalta voi helposti jäädä ihmisiltä huomaamatta.

– Esimerkiksi tasavallan presidentti Alexander Stubb on täydellinen esimerkki siitä, miten vaatteilla voi viestiä rentoutta, luotettavuutta tai arvokkuutta tilanteesta riippuen.

Kovia vaatimuksia kotimaisuudesta

Kuluneina vuosina muotiala on muuttunut nopeasti. Kansainvälinen kilpailu, verkkokauppa, pikamuoti ja second hand ovat tulleet alalle ryminällä.

Björndahl sanoo, että muotialalla on ollut pitkään pinnalla myös kuluttajien kiinnostus vaatteiden alkuperää kohtaan: mistä materiaalista vaate on valmistettu ja missä se on tehty.

Björndahl on havainnut, että nykyisessä julkisessa keskustelussa tuomitaan nopeasti suomalainen brändi, jos sen vaatteita ei ole tehty sataprosenttisesti Suomessa.

– Jos vaate tehtäisiin kokonaan Suomessa, hinnan eteen pitäisi laittaa ykkönen tai perään nolla.

– Meillä on paljon hienoja suomalaisia vaatemerkkejä, jotka pystyvät itse valmistamaan tuotteensa, mutta Suomen muotiteollisuus ei enää pysty massateollisuuteen.

Björndahl haluaisi, että kuluttajat suosisivat vaateostoksilla suomalaisia yrityksiä ja verkkokauppoja.

– Eikö siitä tule parempi fiilis, kuin ostaa vaate pikamuotiverkkokaupasta, jossa raha ohjautuu Suomen rajojen ulkopuolelle?

Epävarmuus on uusi normaali

Björndahl luonnehtii, että nykyisin suomalaista muotikauppaa kuvaa jatkuva epävarmuus.

– Se on uusi normaali. Vielä 15-20 vuotta sitten emme joutuneet miettimään yritysmaailmassa, mikä on geopoliittinen tilanne. Ei meidän tarvinnut huomioida eri maiden johtajien sanomisia. Ei se vaikuttanut siihen, kuinka paljon ihmiset ostivat vaikkapa syystakkeja.

Nyt tilanne on toinen. Björndahl sanoo, että kun media kertoo uusista epävakauksista maailmassa, kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttuu heti.

– Kuluttajien käytös heilahtelee kuin pörssisähkö, emmekä me pysty ennakoimaan sitä. Kun Iranin sota alkoi helmikuussa, kuluttajat lakkasivat välittömästi ostamasta.

Björndahl sanoo, että suomalainen reagoi epävakauteen säästämällä.

– Suomalaiset ovat nyt säästäneet enemmän kuin koskaan ennen, mutta ne rahat pitäisi käyttää, jotta yhteiskunta, palvelut ja yritykset, pyörisivät.

Pikamuoti sokeuttaa hinnoille

Muotikauppaan vaikuttaa myös sää. Ilmastonmuutoksen myötä vuodenaikojen säätilaa ja kestoa on vaikea ennakoida. Björndahl kertoo, että pari vuotta sitten kevät jäi todella lyhyeksi, ja sen seurauksena kevätvaatteet jäivät kauppaan.

Myös verkkokauppojen pikamuoti vaikuttaa suomalaisiin muotikauppoihin.

– Emme pysty suoraan sanomaan, olisiko jokin kauppa tehty ilman pikamuotinettikauppoja, mutta se vaikuttaa ihmisten hintaolettamaan.

Björndahl sanoo, että halpa pikamuoti sokeuttaa kuluttajat vaatteiden hinnoille. Laadukkaiden vaatteiden hintaa voidaan kauhistella, mutta samalla unohdetaan se, että laatu kestää.

– Laadukkaat housut kestävät käyttöä ja pesua yli vuoden, pikamuotihousut ovat pilalla yhden pesun jälkeen. Laadukkailla vaatteilla on myös jälleenmyyntiarvoa, pikamuoti on käytön jälkeen roskaa.

Uskoa tulevaisuuteen

Vaikka muotikauppa on vaikea ala, Björndahl uskoo vahvasti tulevaisuuteen.

– Ymmärrämme, että maailma muuttuu, ja mekin olemme tehneet muutoksia sen mukana. Mitä tahansa tuleekaan, tietty tarve kuitenkin säilyy: ihminen haluaa välillä ostaa vaatteen vain itseään varten.

Björndahl johtaa nyt 37 työntekijän yritystä, jonka hänen isoisänsä isä perusti vuonna 1924.

– Isoisoisä kirjoitti muistelmissaan toivovansa, että yritys työllistää hänen perheensä, lapsensa ja lapsenlapsensa. Se toive on toteutunut. Me, jotka olemme nyt puikoissa, olemme hänen lapsenlapsenlapsiaan.

Ratsula myy vaatteita ja jalkineita naisille, miehillä sekä lapsille. Lisäksi tavaratalolla on kodinsisustusosasto, second hand -putiikki ja oma korjausompelimo. Ratsula on jälleenmyynyt Marimekkoa vuosikymmeniä, sillä jo Björndahlin isoisä teki yhteistyötä Armi Ratian kanssa.

Valikoimissa on monia kotimaisia ja ulkomaisia tunnettuja vaatemerkkejä.

Ratsulalla on myös verkkokauppa, joka toimittaa tuotteita ympäri Eurooppaa.

Arjen hyvä hetki

Björndahl painottaa, että Ratsula on perinteinen, mutta uudistumiskykyinen tavaratalo.

– Kaikkeen ei tarvitse lähteä mukaan, mutta pitää olla utelias tarkistamaan, voisiko jostain uudesta jutusta olla hyötyä meille.

– Alalla on haasteita, ja niiden kanssa pitää tehdä töitä, mutta samalla pitää olla hauskaa. Pitää olla ketterä, idearikas, rohkea ja kokeilunhaluinen.

Björndahl näkee, että Ratsulalle suomalaisen muotikaupan päivä on kuluttajien tietoisuuden lisäämistä kotimaisesta muotikaupasta.

– Tuomme esiin historiaamme ja valikoimaamme. Päivä tulee näkymään meillä, mutta ehkä tärkeintä on, että tällainen päivä on ylipäätään olemassa.

Björndahl painottaa, että muoti voi olla arjen hyvä hetki. Kotimaiset muotitalot voivat auttaa palvelullaan asiakasta löytämään juuri hänelle sopivat, itsevarmuutta tuovat vaatteet.

– Onhan se kivempi lähteä työpäivään tai johonkin tilaisuuteen niin, että tuntee olonsa hyväksi ja itsevarmaksi. Pukeutumisen ei tarvitse olla taakka, vaan ilon hetki.