YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
14 maakunnassa laaditaan exit-suunnitelma, aloite yrittäjäjärjestöltä – Etelä-Savossa toimijat ovat tarttuneet töihin
Yrittäjäjärjestön hahmottelemiin maakuntien selviytymissuunnitelmiin on tartuttu jo 14 maakunnassa. Tyypillisesti suunnitelma laaditaan maakuntaliiton, kuntien, ely-keskuksen, elinkeinoelämän järjestöjen ja kehitysyhtiöiden kesken.
Tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien aluejärjestöiltä koottuihin tietoihin. Suomen Yrittäjät esitti pääsiäisen alla maakunnallisten koronakriisin yli tähtäävien selviytymissuunnitelmien luomista, ja teki asiasta mallisisällön järjestön aluekehittämisohjelmaan. Kehittämisohjelma on nimeltään Suomi on yritystensä summa 2.0.
Yrittäjien elinkeinopoliittisen asiantuntijan Janika Tikkalan mukaan selviytymissuunnitelman lähtökohtana on, että alueen keskeisillä toimijoilla on yhteinen tilannekuva kriisin vaikutuksista alueen työpaikkoihin ja elinkeinoelämään. Selviytymissuunnitelmia tai exit-suunnitelmia viedään maakunnissa yleensä eteenpäin maakuntaliittojohtoisesti.
– Pidämme muun muassa tärkeänä sitä, että alueella kartoitetaan ja saatetaan yritysneuvonta palvelemaan tätä uutta aikaa. Yritysrahoituksen työkalut on syytä olla tehokkaassa käytössä, mukaan lukien EU:n rakennerahaston rahoitus. Kannustamme tekemään yritysvaikutusten arvioinnin päätöksenteossa. Alueet ponnistavat omista vahvuuksistaan ja erityispiirteistään, kertoo Tikkala.
Enemmistö maakunnista aikoo saattaa selviytymissuunnitelman valmiiksi alkusyksyyn mennessä. Maakunnista 12 on tehnyt tai on tekemässä päätöksen suunnitelman laatimisesta joko maakuntavaltuustossa tai maakuntahallituksessa.
Etelä-Savossa toimijat tarttuneet töihin – ”Kesäsesonkiin pitää tarttua ripeästi rajoitteiden raameissa”
Etelä-Savon Yrittäjät, Etelä-Savon Kauppakamari ja MTK Etelä-Savo (Maa- ja metsätalous keskusliitto) tekivät asiasta Etelä-Savon maakuntahallitukselle aloitteen. Maakuntahallitus käsitteli aloitteen huhtikuun puolivälissä.
Etelä-Savo elää vahvasti kesästä ja maakunnassa on runsaasti matkailu-, ravintola-, majoitus- ja tapahtuma-alan yrityksiä. Etelä-Savon Yrittäjien aluejohtaja Niina Kuuva toi maakuntatoimijoiden foorumissa esiin elinkeinoelämän toiveen, että kesäsesonkiin pitää tarttua ripeästi rajoitteiden raameissa. Siksi toivotaan avuksi alueellista markkinointia.
– Tarvitsemme yritysten tukemista nivelvaiheessa, kun pikkuhiljaa tutuksi tulleet ELY- ja Business Finland -tuet ajetaan alas ja kustannustuki ja ravintolatuki käynnistyvät. Yrityksissä on kehittämisajatuksia ja halutaan sopeutua uuteen, siksi tarvitaan yritysneuvonnalta kehittämistavoitteiden sparrausta. Tarvitsemme tarvekartoituksen ja tilannekuvan siitä, vastaako yritysten tarjonta kysyntää, esimerkiksi ihmisten ostokäyttäytyminen on muuttunut, Kuuva kertoo.
Etelä-Savossa toimijat kokoontuivat tänään tiistaina etäfoorumissa. Keskustelussa koottiin lyhyen aikavälin tarvittavia toimenpiteitä ja huolenaiheita sekä pidemmän aikavälin asioita.
– Kesäkuun puolessavälissä kokoonnumme yhdessä elinkeinoelämän järjestöjen, kuntien, työmarkkinaosapuolten sekä sote-puolen kanssa. Yhteiskunnan avautuminen tarvitsee paljon terveydellistä asiantuntemusta.
Historiallisen suuria investointeja – ”Hukataanko me mahdollisuus vai mahdollistetaanko pk-yrittäjien osallistuminen?”
Yrittäjät esittävät selviytymissuunnitelmissa huomioitavaksi julkiset hankinnat. Julkisiin hankintoihin tulisi ottaa mukaan aluetaloutta edistäviä kriteerejä, kuten osatarjousten hyväksyminen ja hankintojen aikaistaminen.
– Meillä Etelä-Savossa on valtavia sairaala- ja kouluinvestointeja lähivuosille. Kyse on historiallisen suurista investoinneista, niissä ratkaistaan se, kuinka hyvin lähialueen yrittäjät pääsevät hankintoihin mukaan. Hukataanko me mahdollisuus vai mahdollistetaanko pk-yrittäjien osallistuminen? Tämä vaatii markkinavuoropuhelua ja viestintää. Maakunnassa ei olla onnistuttu tässä erityisen hyvin viime aikoina, aluejohtaja Niina Kuuva korostaa.
Kuuvan mukaan pk-yrittäjät tarvitsevat yritysjohtamisen tukea nyt, kun, on käyty pahin kriisivaihe läpi, ja työntekijät palaavat lomautuksilta töihin.
– Tässä on johtamisen kannalta iso ja vakava kysymys, miten meidän pienten ja keskisuurten yritysten johtajat jaksavat ja miten he jaksavat varautua tulevaan. Pienissä yrityksissä ei ole isoja johtoryhmiä, joista saisi vertaistukea.
Suomen yrittäjien asiantuntija Janika Tikkala nostaa selviytymisen kannalta esiin koulutus- ja ohjauspalvelut.
– Moni on saattanut menettää työnsä, ja uudelleen koulutukselle ja täydennyskoulutukselle saattaa olla kysyntää. On hyvä myös tarkistaa, onko kaavoitus- ja maankäyttöpolitiikassa jotain huomioitavaa selviytymisen kannalta.
Lue tästä Suomen Yrittäjien aluekehittämisohjelma Suomi on yritystensä summa 2.0
Pääkuva Sulkavan venesatamasta, lähde: Etelä-Savon Maakuntaliitto.
Riikka Koskenranta
riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi
