Uusi verkkopalvelu paljastaa puutteet kuntien taloudenpidossa

Tänään tiistaina avattu handata.fi-nettipalvelu sisältää perustiedot kaikkien manner-Suomen 295 kunnan ostoista. Lisäksi palvelusta löytyvät kaikki kuntien, kuntayhtymien, kunta- ja valtionyhtiöiden, valtion viranomaisten, säätiöiden, yhdistysten ja muiden hankintalain alaisten toimijoiden tekemät kilpailutetut hankinnat vuosilta 2015-2017. Data-aineistoa on kerätty mittava määrä, yhteensä runsaat 14 miljoonaa tietokantariviä.

Kyseessä on Varsinais-Suomen Yrittäjien johdolla toteutetun Handata-hankkeen seurauksena syntynyt verkkosivusto.

– Toivomme, että avoin tieto kuntien ostolaskudatasta lisää kuntien taloudenpidon läpinäkyvyyttä ja kasvattaa ymmärrystä siitä, mihin ja miten kansalaisten veromiljardit kuluvat. Sekä päättäjät, virkamiehet että kuntalaiset löytävät nyt tiedot kuntien ostolaskuista ja hankinnoista nopeasti, yhdestä ja samasta paikasta, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter sanoo.

Jokaisella kunnalla on verkkopalvelussa oma sivu, eli käyttäjä voi selata ja vertailla eri kuntien ostolasku- ja hankintatietoja. Sivustolla voi myös tutkia, kuinka paljon ja keneltä yksittäinen kunta on ostanut palveluja, aineita, tarvikkeita ja tavaroita, teettänyt urakoita tai paljonko se on maksanut erilaisia avustuksia.

Kuntien julkaisemista taloustiedoista on paljastunut paljon puutteita.

– Materiaaleissa on virheellisiä Y-tunnuksia, tai tunnusta ei ole merkitty tietoihin ollenkaan. Tiedot ostettujen tavaroiden ja palvelujen toimittajasta saattavat lisäksi olla virheellisiä tai ne puuttuvat kokonaan. Myös summissa on paljon puutteita, joita on tekemiemme lisäkyselyjen yhteydessä kuitattu pilkku- tai nollavirheiksi. Lisäksi materiaalista paljastuu, kuinka paljon julkisella puolella siirretään veronmaksajien rahaa sisäisesti paikasta toiseen: esimerkiksi kunta laskuttaa itse itseään, Handata-hankkeen projektipäällikkö Jorma Saariketo kertoo.

Harva kunta noudattaa suositusta

Verkkopalvelu on perusmuodossaan ilmainen kaikille käyttäjille, mutta käyttäjän pitää rekisteröityä, jos haluaa hakea yksityiskohtaisia tietoja palveluun kerätystä tietokannasta.

Tällä hetkellä kuntien ostolaskudatan julkaisua ohjaa Kuntaliiton suositus, jota on noudattanut ainoastaan 28 kuntaa. Handata-hankkeen kuntajohtajille tekemän kyselyn mukaan Kuntaliiton suositus ostolaskudatan julkaisemisesta tunnetaan, mutta sen noudattaminen on varsin vähäistä etenkin keskikokoisissa ja pienissä kunnissa.

– Ostolaskudatan julkaiseminen tulisi tehdä lainsäädännöllä pakolliseksi avoimuuden lisäämiseksi. Varsinais-Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että osto- ja hankintadatan aiempaa laajempi julkisuus terävöittää julkisten ostajien toimintatapoja ja lisää painetta kehittää virkakunnan talousosaamista, Hanna Munter toteaa.

Kahdestatoista suurimmasta kunnasta kaikki muut paitsi Turku julkaisevat vuosittain ostolaskudatan avoimena datana. Kahdestakymmenestä suurimmasta kunnasta 15 on mukana julkaisijoiden joukossa.

Kuntien ostolaskudata on kerätty Handata.fi-palveluun pääosin kesän ja syksyn 2018 aikana eri avoimen datan lähteistä. Suurin osa kuntien ostolaskutiedoista on julkaistu kuntien omissa verkkopalveluissa ja pienempi osa eri tyyppisissä avointa dataa keräävistä palveluportaaleista. Tiedot julkisista hankinnoista vuosilta 2015–2017 on selvitetty Työ- ja Elinkeinoministeriön ylläpitämästä HILMA-palvelun tietokannasta. Handata-tietokannassa on noin 300 miljoonaa yksittäistä tietoa ostolaskuista. Julkisten hankintojen osalta on käyty läpi noin 30 000 ilmoitusta.

Verkkopalveluun lisätään loppukesällä 2019 myös vuoden 2018 ostolaskudata. Jatkossa palveluun lisätään muun muassa tietoja kuntien henkilöstökuluista ja velkaantuneisuudesta.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi