Kakku on juhlan symboli – Kolme yrittäjää kertoo, miten heistä tuli kakkutaiteilijoita

Kakkuleipurit elävät vuoden kiireisintä sesonkia. Koulujen valmistujaisviikolla tilauksia riittää.

Kakut ovat nousseet uuteen suosioon muutaman viime vuoden aikana. Niiden koristeluissa ei säästellä. Kakkutaide on noussut maailmalla ihan omaksi lajikseen.

Suomestakin löytyy yrittäjiä, joiden päätuote on näyttävä kakku.

Luovuuden kaipuu veti alalle

– Kakut heijastelevat trendejä. Jälkiruoka on nostanut päätään maailmalla ja nykyään halutaan juhlistaa arkea ja pienempiäkin juhlahetkiä enemmän, eikä vain pyöreitä syntymäpäiviä. Kakku on hyvin symbolinen asia, kertoo Say it with a cake -yrityksen Mona Tähtinen, joka tunnetaan myös nimellä Kakkumuija.

Tähtinen on leiponut kakkuja työkseen reilut neljä vuotta. Hänen keittiönsä on täysin gluteeniton, ja ura kakkujen parissa lähtikin osittain siitä, että Tähtisellä todettiin autoimmuunisairaus, jonka hoitomuoto on gluteeniton ruokavalio.

Ennen leipurin uraansa Tähtinen toimi lastensuojelutyössä ja koulukuraattorina, ja yrittäjäksi hän ajautui ensin sivutoimisen yrittämisen ja virkavapaan kautta, kunnes irtisanoutui ja ryhtyi yrittäjäksi.

– Työelämässä oli hieman luotaantyöntäviä tekijöitä ja minulla oli kova luovuuden kaipuu. Gluteenittomat reseptit ja tuotteiden tarjonta oli aika heikkoa ja itse vietin keittiössä paljon aikaa ruokavalioni takia. Purin reseptejä ja mietin, mikä niissä mättää. Kehitin uusia reseptejä, ja kiinnostusta niihin löytyi muiltakin, Tähtinen kertoo.

Muutama vuosi takaperin sosiaalisen median kanavat, kuten Instagram ja Pinterest alkoi täyttyä upeannäköisistä kakuista, joten Tähtinenkin halusi kokeilla kakkujen tekemistä.

– Suomessa ei tuolloin vielä ollut kakkutaiteilijoita samalla tavalla kuin nyt, joten hain oppia Youtubesta ja kirjoista. Samana keväänä 2015 Evira muutti sääntöjä niin, että kotiin sai hankkia leipomoluvat. Se madalsi kynnystä kokeilla yrittäjänuraa, Tähtinen kertoo.

Sittemmin Tähtinen on kirjoittanut kirjan, jossa hän opastaa gluteenittoman kakkupohjan sekä täytteiden ja koristeiden valmistukseen.

Tähän asti Tähtisellä on ollut työhuone Helsingin Lauttasaaressa yhdessä myös valokuvaaja-yrittäjän kanssa. Nyt Say It With A Cake kuitenkin muuttaa ja laajenee kahvilaksi Helsingin Alppilaan.

– Kahvilassa tulee olemaan kolme omistajaa, mutta he eivät tule työskentelemään siellä ja minä olen toiminnasta vastuussa toiminnasta. Saan tilaan workshop-tilaa, jotta voin pitää gluteenittoman leivonnan kursseja, Tähtinen kertoo.

Tähtinen on iloinen siitä, että uskalsi seurata intoaan kakkujen leipomisesta. Hänen mukaansa ala kehittyy Suomessa koko ajan, mutta verkostoituminen ja toisten tukeminen olisi tärkeää, jotta uniikkeja tekijöitä pääsisi kuoriutumaan.

– Yrittäjyyden paras anti on se, että on mahdollisuus kokeilla omia rajojaan ja voi viedä eteenpäin mitä vaan, mikä tuntuu omalta. Aina ei tarvitse käydä kouluja viimeiseen asti tai osata kaikkea itse. Palveluja voi ostaa myös muilta yrittäjiltä, hän sanoo.

Oppia Englannista

Muuramelaislähtöinen Timo Beyers päätyi leipuri-kondiittoriksi Englannin keikauksen kautta. Ravintolakokki yritti löytää töitä armeijan jälkeen Jyväskylästä, mutta ei onnistunut, joten hän lähti etsimään niitä Englannista, joka kiehtoi häntä maana.

– Työskentelin siellä 7 vuotta ravintolakokkina ja kylmäkkönä, mutta siirryin hiljalleen konditoriapuolelle. Nyt viikonloppuna valmistun itsekin kondiittori-leipuriksi, Beyers kertoo.

Hän muutti keväällä 2012 etelä-afrikkalaisen vaimonsa kanssa Suomeen ja Helsinkiin, mutta työt olivat edelleen kiven alla. Beyers työskenteli Englannissa fine dining -ravintoloissa. Suomessa hän työskenteli Helsingissä Krulla-kahvilassa, joka kuitenkin ajautui konkurssiin vuonna 2014.

Vaimokin työskenteli aikaisemmin ravintola-alalla työskenteli aikaisemmin Hotelli Kämpin ravintolassa.

Nykyään pariskuntaa elättää yhteinen kakkuleipomo Frangipani Bakery, jossa näkyy maailmalta hankitut opit. Vaimo suorittaa leipuri-kondiittorin koulutusta ja on vanhempain vapaalla, sillä perheeseen syntyi joulukuussa lapsi.

Beyers kertoo, että parin työnjako menee karkeasti niin, että vaimo leipoo ja täyttää kakut, ja Beyers koristelee.

– Perinteisissä englantilaisissa kakuissa koristeluun käytetään sokerimassaa, mikä ei Suomessa ole tuttua. Suomessa kakut ovat perinteisesti kerma- tai moussekakkuja. Niitä ei kuitenkaan voi työstää koristelussa kovin pitkälle. Me olemme tehneet kahden perinteen fuusion, eli kreemin, jota pystyy rakentamaan kakun koristelussa, Beyers kertoo.

Beyers osaa sanoa melko tarkalleen, mistä englantilaisten into kakkuihin on syntynyt: The Great British Bake Off -tv-sarjasta, jonka formaatti Suomessa tunnetaan nimellä Koko Suomi leipoo.

– Siitä lähti leipomisvimma. Lisäksi takana on ollut vaikeita aikoja taloudellisesti, jolloin ihmiset tuntuvat turvautuvan makeaan. Leivonta on suhteellisen edullista lohtua. Lisäksi ruoan kuvaaminen ja Instagram on suosittua, hän sanoo.

Frangipani Bakery perustettiin vuonna 2014, eikä alku ollut helppoa. Beyers lähti tyhjästä, sillä Suomessa hän tunsi potentiaalisia yhteistyökumppaneita huonosti.

– Tein aluksi pikkuleipiä ja granolaa ruokakauppa Anton & Antonille, ja se yhteistyö jatkuu edelleen. Hiljalleen kakkutilauksiakin alkoi tulla. Ensimmäiset kolme vuotta olivat hankalia. Siinä testattiin, jaksaako tätä hommaa. Tuntui, että meni rahaa hukkaan, koska teimme tyhmiä juttuja, mutta nyt olemme saaneet järjestelmät toimimaan paremmin, Beyers kertoo.

Nyt tilauksia tulee tasaiseen tahtiin ja ennakointi on helpompaa.

Beyersin kakuissa on paljon hahmoja ja vaikeasti toteutettavia koristeita, joiden tekemistä Beyers on harjoitellut paljon.

– Ihmishahmot ovat vaikeita ja niitä pitää vielä harjoitella. Osaan tehdä kasvot, mutta ne eivät välttämättä näytä siltä, ketä niiden pitäisi esittää. Siitä saa boostia, kun koristelut onnistuvat. Sitten niitä jaksaisi tehdä vaikka kuinka pitkään, Beyers kertoo.

Kakun voi syödä ja säästää

Lempääläinen Terhi Toikka innostui kakuista jo lukioikäisenä. Siitä ei kuitenkaan pitänyt tulla ammatti, sillä Toikka ei halunnut pilata kivaa harrastusta. Hän leipoi kakkuja omaksi ilokseen sekä kavereille ja sukulaisille, ja aloitti suomen kielen opinnot Tampereen yliopistossa.

Yliopistopolku ei kuitenkaan vienyt pitkälle. Hän opiskeli vuoden ja jäi vuodeksi poissaolevaksi, mutta palasi vielä puoleksi vuodeksi kokeilemaan, vähän velvollisuudesta, kun yliopistoon kerran oli päässyt.

– Pian tajusin, että en tulisi ikinä valmistumaan, enkä työskentelemään opintojani vastaavassa ammatissa. Kun muut kirjoittivat esseitä kansan, yhteiskunnan ja kielen välisestä suhteesta, minä piirsin konseptipaperille kakkuja. Silloin ajattelin, että jos en saa tästä mitään irti, enkä motivoidu, pitäisi varmaan tehdä jotain, mistä tykkää, on hyvä ja kehityskelpoinen, Toikka kertoo.

Toikka oli jo ennen opintojaan perustanut leivontatarvikkeiden verkkokaupan ja toiminut siis yrittäjänä vuodesta 2009, jolloin hän oli juuri kirjoittanut ylioppilaaksi. Verkkokaupan piti olla välivuoden projekti.

– Harrastin ratsastusta, mikä on aika kallis harrastus. Kakkujen leipominenkin on vähän välineurheilua, ja kun isäni huomasi, että harrastus alkaa lähteä käsistä, hän ehdotti verkkokaupan perustamista, koska tunsi leivontavälinemerkin edustajan, Toikka kertoo.

Toikan isäkin on yrittäjä, tilintarkastaja ja konsultoi yrityksiä. Aluksi verkkokaupassa oli mukana koko Toikan perhe, eli vanhemmat ja kolme sisarusta. Nykyään leipomo ja verkkokauppa on Toikan käsissä ja vain isä on vielä pienellä osuudella mukana.

Toikka valmistui kaksi vuotta sitten leipuri-kondiittoriksi Tampereen ammattikoulusta. Nykyään hänellä on Lempäälässä isot hallitilat, missä on tilaa laitteille, kylmätiloja, palaveri- ja kurssitila kakun koristelukursseja varten.

Suuria laajenemissuunnitelmia hänellä ei ole, joskin vannomatta paras. Eihän hänen pitänyt tehdä kakuista työtä alunperinkään.

– En ole haaveillut kahvilasta tai kivijalkamyymälästä, sillä silloin pitäisi olla työntekijöitä ja hyllyssä tavaraa. En halua kakkulaitosta. Tästä ei koskaan tule miljoonabisnestä, joka työllistää kymmeniä työntekijöitä. Teen töitä yksin, mutta haluan parantaa omaa toimintaani. Tutkin viime vuoden lukuja ja mietin, mitä voisin tehdä ensi vuonna tähän aikaan. Haluaisin pystyä tarjoamaan kakun lisäksi asiakkaille jotain aineetonta lisäarvoa esimerkiksi häihin, Toikka miettii.

Hän uskoo, että kakkujen suosio on kasvanut blogien ja sosiaalisen median vaikutuksesta, sillä kakut tarjoavat hyvää visuaalista sisältöä. Kakku itsessään on luksustuote ja itsenäinen taideteos.

– On sanonta, että kakkua ei voi syödä ja säästää, mutta se on muuttunut. Kakku voi olla täydellinen elämys, sillä siinä yhdistyy hyvä maku ja ulkonäkö, jonka voi ikuistaa kuvaksi ja jakaa eteenpäin. Luin juuri tutkimuksesta, jonka mukaan nuoret aikuiset satsaavat enemmän elämyksiin ja kokemuksiin kuin tavaraan, Toikka perustelee.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi