Korvaako vakuutus, jos koronavirus iskee? Yrittäjä, tarkista oleelliset tiedot – Toimi oikein, jos työntekijäsi sairastuu

Koronavirus aiheuttaa huolta yrityksissä. Jos tartunnat yleistyvät, vaarana on kysynnän hiljentyminen. Lisäksi huolta herättää työntekijöiden mahdollinen sairastuminen.

Kokosimme oleelliset tiedot koskien yrittäjän vakuutusturvaa ja sitä, miten sairaustilanteissa tulee toimia. Korvauksiin liittyvät tiedot perustuvat Fennian vakuutusehtoihin. Ehdot voivat vaihdella eri vakuutusyhtiöillä.

Mitä yrittäjävakuutus korvaa sairaustapauksessa Suomessa?

Jos yrittäjä tai työntekijä sairastuu Suomessa, korvaa sairauskuluvakuutus sairauden hoitokulut, myös esimerkiksi koronaviruksen hoidosta aiheutuvat kustannukset.

Mitä vakuutus korvaa, kun yrittäjä sairastuu ulkomailla?

Jos yrittäjä tai työntekijä on matkalla, korvaa matkustajavakuutus matkan aikana alkaneen oireilun kulut matkasairautena. Samoin korvataan matkan peruuntumisesta aiheutuvat kulut, jos vakuutettu on estynyt lähtemästä matkalle sairastuttuaan koronaviruksen johdosta matkan varaamisen jälkeen. Matkustajavakuutuksen voimassaoloa jatketaan veloituksetta, jos vakuutettu joutuu matkan aikana karanteeniin tai matkalta paluu viivästyy esimerkiksi sairaalahoidon johdosta. Jos sairastuminen matkalla edellyttää matkan keskeyttämistä, korvataan tästä aiheutuvat ylimääräiset matka- ja majoituskulut.

Jos yritys suunnittelee tapahtumaa, joka ei toteudu koronaviruksen takia, korvataanko kustannukset ?

Mikäli asiakkaalla on epidemiaan liittyvä keskeytysvakuutus ja peruuntunut tapahtuma näkyy liikevaihdon menetyksenä, korvausta voi hakea keskeytysvakuutuskatteen menetyksestä. Vakuutusyhtiö Fennian mukaan keskeytyskorvauksen edellytyksenä on ”Epidemiavakuutuksen tai All Risks -vakuutuksen perusteella korvattava esinevahinko, joka aiheutuu viranomaisen voimassa olevan tartuntalain perusteella antamasta, vakuutuskirjassa mainittua kiinteässä vakuutuspaikassa sijaitsevaa rakennusta tai toimitilaa koskevasta pakottavasta, kirjallisesta määräyksestä tarttuvan taudin leviämisen estämiseksi”.

Korvataanko vakuutuksesta mahdolliset puhdistus- ja desinfiointikulut?

Viranomaisen voimassa olevan tartuntalain perusteella antamasta vakuutuspaikkaa koskevasta kirjallisesta määräyksestä aiheutuvia puhdistus- ja desinfiointikustannuksia korvataan, jos yrityksellä on omaisuudelleen (esimerkkinä Fennia) joko All Risks – tai Epidemiavakuutus.

Työnantaja, toimi näin jos työntekijäsi sairastuu

Työntekijän on ilmoitettava sairastumisestaan työnantajalle mahdollisimman pian. Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsténin mukaan jokaisella työpaikalla on hyvä olla selkeät ohjeet siitä, miten ja kenelle poissaolosta ilmoitetaan.

– Työnantajalla on oikeus pyytää työntekijältä lääkärintodistus tämän sairaudesta. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin säännöksiä, joiden mukaan lyhyt poissaolo voidaan lääkärintodistuksen sijaan todistaa myös terveydenhoitajan antamalla todistuksella, jos kyse on epidemialuontoisesta sairaudesta, Hellstén kertoo.

Osassa työpaikoista työntekijä voi olla muutaman päivän poissa myös omalla ilmoituksellaan. Työnantaja voi tilapäisesti muuttaa ilmoituskäytäntöä työpaikalla epidemian sattuessa.

– Lääkärintodistus voi olla syytä hankkia aikaisessa vaiheessa ainakin siitä syystä, että mikäli sairaus pitkittyy, on sillä merkitystä sairauspäivärahaoikeuden alkamisen suhteen, Hellstén jatkaa.

Yleensä työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa sairausajalta, ja mikäli työkyvyttömyys kestää yli kaksi viikkoatyönantaja hakee sairauspäivärahan Kelalta. Sairauspäiväraha on noin 60 prosenttia ansiotulosta.

Jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana ja työkyvyttömyyspäivien määrä vuosilomalla ylittää kuusi lomapäivää, on työntekijällä oikeus pyytää päivärajan ylittävältä osalta vuosilomansa siirtämistä myöhempään ajankohtaan.

Onko epidemian aikana oikeus jäädä kotiin?

Hellstén huomauttaa, että mahdollisen epidemiankaan aikana ei työntekijöillä ole oikeutta jättäytyä kotiin ennaltaehkäisevistä syistä.

– Riskiryhmät on kuitenkin syytä huomioida työn järjestelyissä ja pyrkiä järjestämään työt niin, että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän vaaraa. Jos työnkuva sen sallii, kannattaa työpaikalla hyödyntää epidemian aikana myös etätyömahdollisuuksia, hän sanoo.

Jos yrityksen työntekijä on kaksi viikkoa karanteenissa, jatkuuko palkanmaksu?

Työnantajalla ei lain mukaan ole palkanmaksuvelvoitetta karanteenin ajalta.

Suomessa on voimassa tartuntatautilaki, jossa määritellään oikeus tartuntatautipäivärahaan. Rahaan on oikeutettu, jos liikkeellä on tartuntatauti ja ihminen on määrätty eristykseen taudin leviämisen takia.

Tartuntatautipäivärahan määrä on työntekijän todellisen ansionmenetyksen suuruinen. Jos henkilö tekee muuta työtä tai vain osittain omaa työtään, tartuntatautipäivärahaa maksetaan siltä osin kuin hänelle on aiheutunut ansionmenetystä. Jos työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa karanteenin ajalta, vaikka työntekijä on estynyt tekemään työtään, maksetaan tartuntatautipäiväraha työnantajalle. Yrittäjän tartuntatautipäiväraha määräytyy YEL- tai MYEL-vuosityötulon perusteella. Päivärahan määrä on etuuden alkamishetkellä voimassa olevan YEL- tai MYEL-vuosityötulon 1/300.

Jos vuositulo on esimerkiksi 9000 euroa vuodessa, se jaetaan 300:lla. Näin saadaan yrittäjän päivärahan suuruus.

– Työntekijällä kuukausipalkka jaetaan 24 osaan, yrittäjällä määrä lasketaan jakamalla vuosittainen työtulo, Hellstén selvittää.

Siinä missä sairauspäiväraha on noin 60 prosenttia ansiotulosta, tartuntatautipäiväraha on korkeampi ja sen saa heti ensimmäisestä karanteenipäivästä.

Miten toimitaan, jos työntekijän lapsi sairastuu?

Työntekijällä on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan, jos hänen lapsensa tai muu hänen taloudessaan vakituisesti asuva lapsi sairastuu äkillisesti. Hoitovapaan saa, jos lapsi on alle 10-vuotias. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys myös lapsen sairaudesta.

– Tilapäinen hoitovapaa on lain mukaan palkaton, mutta monissa työehtosopimuksissa on määrätty palkanmaksusta sen ajalta. Palkanmaksujakson pituus saattaa olla lyhyempi kuin laissa mainittu neljä päivää, Hellstén huomauttaa.

Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu lapsen hoidon järjestämistä varten.

– Jos lapsen sairaus jatkuu pidempään, on vanhempien lähtökohtaisesti järjestettävä lapsen hoito muulla tavoin.

Miten työntekijän on huolehdittava työturvallisuudesta?

Työnantajalla on ”tarpeellisilla toimenpiteillä” velvollinen huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Pandemiatilanteessa työnantajan tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa työn järjestelyissä huomioon tartuntavaara ja esimerkiksi etätöistä sopiminen tilapäisesti on mahdollista. Tartuntoja voidaan ehkäistä myös ohjeistamalla työntekijöitä muun muassa aktiiviseen käsienpesuun.

Työnantajalla ei ole yleistä velvollisuutta siirtää työntekijää eri tehtäviin, esimerkiksi pois asiakaspalvelusta tartuntavaaran vuoksi, ellei tähän ole erityistä syytä. Toisaalta myöskään työntekijä ei saa tietoisesti altistaa muita henkilöitä tartunnalle.

– Työnantajan on yleisesti huolehdittava siitä, että työntekijät voivat tehdä työtään turvallisesti ja turvallisessa ympäristössä. Työntekijällä ei ole oikeutta kieltäytyä työtehtävistä tartuntavaaran vuoksi, mutta työnantajan on tällaisissa tilanteissa huolehdittava, että työntekijät käyttävät suojavarusteita ja noudattavat esimerkiksi hygieniaohjeita, Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä sanoo.

Vakuutustietojen lähde: Fennia

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi