Jari Sarasvuon kolme neuvoa koronakriisissä kamppaileville yrityksille: ”Nyt pitää puristaa paskoja ideoita paperille”

Trainers’ Housen perustajalle Jari Sarasvuolle koronakriisissä on kyse hänen yrittäjäuransa viidennestä vakavasta lamasta.

– Otamme itsekin siipeemme, mutta minun vahtivuorollani yritys ei mene konkurssiin. Se on paljon luvattu, mutta olen uudestaan raivoisassa yrittäjämoodissa. Nyt on vimmaa.

– Minulla on viisi lasta. Neljällä on henkilötunnus ja yhdellä y-tunnus. Se on Trainers’ House, jolla on 30-vuotissyntymäpäivä toukokuun 20. päivä.

Yrityksellä on Sarasvuon mukaan miljoonan euron kulut kuukaudessa. Se on osaltaan herättänyt tekemään töitä entistä enemmän.

– Kysymys kuuluu, miten nopeasti etämyynnistä pystyy laskuttamaan. Aamulla noustaan pian viiden jälkeen ja joskus puoli kymmenen maissa voi hiipiä hammaspesulle. Ihmisen täytyy olla varovainen, ettei pelko paisu liian suureksi. Pelko voi olla myös energisoiva asia, hän muistuttaa.

Sarasvuo on perustanut maksuttoman palvelun, jolla aikoo auttaa vaikeuksissa olevia pk-yrityksiä. Hän on nimennyt palvelun ”takamatkalaisten vastarintaliikkeeksi”.

– Olemme kaikki takamatkalaisia, tämän tilanteen haavoittamia. Perustan pk-yrittäjien keskuuteen vastarintasoluja. Perusidea on auttaa niitä, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia maksaa palvelustamme. Autamme heidät synkän ajan yli. Voi käydä niin, että selviytyjät maksavat palkan meille eri muodoissa vuosia myöhemmin.

Tehtävää Sarasvuo pitää tärkeänä koko Suomen kannalta.

– Lähes 60 prosenttia uusista työpaikoista syntyy alle 50 henkilöä työllistäviin pk-yrityksiin. Näissä yrityksissä on kolmasosa siitä työvoimasta, joka synnyttää verotuloja.

Jari Sarasvuon neuvot yrityksille

1. ”Älä kuole nyt”

– Tämä pitää sisällään oletuksen, että ennen kriisiä yrityksen kassavirta oli positiivinen ja riskit maltillisia. Ohje koskee siis yrityksiä, jotka olivat hyvässä asemassa ennen tätä kaikkien lamojen äitiä.

– Herää varhain, ota tyhjä A4 ja kirjoita siihen otsikko: ”Emme sittenkään kuole tässä kriisissä, jos”. Sen jälkeen kellota kymmenen minuuttia ja tuota mahdollisimman monta ideaa siinä ajassa. Olen itse toiminut näin jokaisessa lamassa ja aina olen pelastunut. Näin pitää tehdä joka aamu, kunnes kriisi hellittää.

– Jos olet normaali ihminen, keksit kymmenessä minuutissa kymmenen ideaa. Jos et keksi, sinulla on jotain koronaakin pahempaa. Yrittäjät tyypillisesti keksivät 20 ideaa 10 minuutissa.

– Ei väliä, miten huonoja ideat ovat. Nyt pitää puristaa paskoja ideoita paperille. Ne, jotka tässä kriisissä lopulta jopa vaurastuvat, ovat sellaisia, jotka tekevät yli 30 ideaa. Itse puristan edelleen 30, tosin vaivoin. Se on suttuista käsialaa.

– Ideavirrasta löytyy aina muutama sellainen idea, jotka lykkäävät konkurssia kauemmaksi.

2. ”On tullut aika viettää katkerat ja kauniit jäähyväiset”

– Kukaan ei uusiudu ilman, että luopuu vanhasta. Joudut ehkä hylkäämään työkavereita. Monelle ihmisille kyse on elämäntyön jatkumisesta. Samalla täytyy hyväksyä se, että se porukka, joka tähän kriisiin joutui yhdessä, ei ole se sama porukka, joka tästä selviää yhdessä. Joudumme joskus jättämään katkerat ja kauniit jäähyväiset.

– Ymmärrämme, että yrityksen tuote ei ollut sittenkään niin hyvä, kun se voisi olla. Ennen tätä kriisiä tuotteen akuutit kehitystarpeet eivät olleet yhtä kiireisiä ja välttämättömiä. Nyt ovat. Moni joutuu tekemään katkerat jäähyväiset myös sille tavalle toimia, johon on kiintynyt.

– Valmentajana elän ihmisistä. Nyt ihmiset ovat postimerkin kokoisia ruutuja näytöllä. Siitä huolimatta uusista valmennuksistani voi tulla parempia kuin vanhoista. Ei voi uusiutua, ellei luovu.

– Nyt voi olla viisasta olla lähettämättä laskua sellaisesta, mistä ennen lähetit. Ehkä pitää jopa luopua reilusta pelistä. Eräs asiakkaani oli pyytänyt helpotusta vuokraansa, mutta vuokranantaja oli heltymätön. Sovin hänen kanssaan, että vaikka se on tämän ihmisen moraalin vastaista, hän maksaa vuokrasta vain kaksi kolmasosaa.

3. ”Ne jotka selviävät, menestyvät”

– Pitää olla suunnitelma riskinotolle tämän kriisin jälkeen. Heti, kun se on mitenkään mahdollista, pitää kasvattaa riskiä. Se tarkoittaa markkinointia, rekrytointia, uusia tuotteita. Jos vain valmistelee säästöjä, voi unohtaa yrittämisen.

– Vaikka asiakkaat eivät nyt maksaisikaan, pidä heistä kiinni. Kohta markkinaosuudet ovat halpoja.

– Tee enemmän töitä, veny, kärsi. Olen sanonut muutamalle yrittäjäkaverilleni, että kokeilevat, pystyvätkö tappamaan itsensä työnteolla. On iskettävä, kun aika tulee. Vanhasta riskistä on päästävä eroon.

Kuva: Meeri Utti

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi