Tutkimus: Yli 70 prosenttia haluaa tehdä etätöitä – Mainostoimistossa lisääntyneen etätyön vaikutukset pelkästään positiivisia

– Eniten etätöitä haluavat tehdä ne, joilla on siitä kokemuksia. Tämä kertoo, että kokemukset monipaikkatyöstä ovat valtaosin myönteisiä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Noin 350 000 henkilöä haluaisi olla koko ajan etätöissä. Etätyöllä on myös varjonsa. Se on vähentänyt liiketoimintaa ja asiakasvirtoja alueilla, joilta etätyöntekijät ovat siirtyneet pois.

– Tämä on asia, joka pitää ottaa elinkeinopolitiikassa huomioon.

Etätöitä teki Työelämägallupin mukaan noin 1,15 miljoonaa suomalaista, eli 48 prosenttia työllisistä. Gallupin toteutti Kantar TNS Yrittäjien toimeksiannosta.

15 prosenttia työllisistä haluaisi tehdä jatkossa etätöitä koko ajan ja 36 prosenttia osan viikosta. 21 prosenttia haluaisi tehdä etätöitä, mutta ei voi. Niistä, jotka ovat jo tehneet etätöitä, 81 prosenttia haluaisi tehdä niitä myös jatkossa. Eniten kannatusta on yhdistelmämallilla: välillä etänä, välillä työpaikalla.

– Tulevaisuuden työelämän suosikki on hybridityö: työtä tehdään vaihdellen työpaikalla, kotona tai vapaa-ajan asunnossa. Tämä on hyvä malli myös monelle työnantajalle, Pentikäinen summaa.

Viidennes haluaisi tehdä monipaikkatyötä vapaa-ajan asunnossaan.

– Tämä on suuri mahdollisuus mökkipaikkakunnille luoda uutta työtä ja hyvinvointia, Pentikäinen huomauttaa.

Työmatka-aikaa säästyi lähes tunti päivässä

Työmatka-aikaa säästyi etätyöntekijöillä keskimäärin noin 50 minuuttia vuorokaudessa, mikä tarkoittaa kansantalouden tasolla noin 2,75 miljoonaa vuorokautta.

– Tämä on merkittävä ajansäästö, ja antaa monelle mahdollisuuksia käyttää aikaansa muihin asioihin, vaikka perheen kanssa, opiskeluun tai liikuntaan. Tällä voi olla suuri vaikutus hyvinvointiin, Pentikäinen toteaa.

Mainostoimistoyrittäjä uskoo etätyön toimivan hyvin, kunhan työyhteisössä on luottamuksen kulttuuri

Perttu Kouvalaisen mainostoimisto Fabrikissa työskentelee noin 20 työntekijää Joensuussa ja Helsingissä. Helsingissä on tehty korona-aikana etupäässä etätöitä, ja Joensuussa taas osa tekee töitä etänä ja osa enimmäkseen toimistolla.

– Korona on myös mahdollisuus, sillä se auttoi suomalaisia tekemään digiloikan. Sympatiani ovat niiden puolella, jotka ovat joutuneet esimerkiksi palvelualoilla hankaliin tilanteisiin.

Suomen Yrittäjien hallituksessa istuvan Kouvalaisen mukaan etätyö toimii hyvin, jos yrityksiin on onnistuttu luomaan luottamuksen kulttuuri. Myös gallupin mukaan työnantajat suhtautuvat etätyömahdollisuuksiin myönteisesti.

– Fabrikilla on ennen koronaakin saanut tehdä vapaasti etätöitä, mutta korona on lisännyt etätöitä. Jotkut pystyvät keskittymään kotona, jotkut taas toimistolla ja niin poispäin. Jos ihmiset kokevat, että heille on parempi työskennellä ilta-aikaan, eikä satu olemaan palavereja, he voivat tehdä niin.

Yrittäjä itse on tehnyt kolmanneksen työajastaan etänä.

– Koko henkilökunta teki keväällä enemmän ja syksyllä hieman vähemmän etätöitä, Perttu Kouvalainen kertoo.

Millaisia vaikutuksia 20 henkilön työyhteisössä on ollut lisääntyneellä etätyöllä?

– Vaikutukset työtyytyväisyyteen ja oman työn hallintaan ovat yksilöllisiä. Sen sijaan mielestäni etätyö on parantanut laatua ja tehokkuutta. Kun ihmiset saavat työskennellä siten, kuin heille parhaiten sopii, mielestäni se toimii hyvin silloin.

Myös työhön liittyvä ideointi on sujunut ongelmitta.

Oman työn hallinta kasvanut, tuottavuus parantunut ja kiire vähentynyt

– Monipaikkatyön saldo koetaan kiistatta positiiviseksi: työn itsenäisyys on kasvanut, työtyytyväisyys on lisääntynyt, oman työn hallinta on kasvanut, tuottavuus on parantunut ja kiire on vähentynyt. Nämä ovat suuria asioita. Toki on myös kielteisiä kokemuksia, Pentikäinen summaa.

Tulokset ovat monelta osin hieman heikentyneet edellisestä, elokuussa tehdystä kyselystä.

– Jatkuva etätyö myös väsyttää ja on kaipuuta työyhteisöön. Kokemukset monipaikkatyöstä ovat kuitenkin selvästi positiivisella laidalla, Pentikäinen vertaa tuloksia.

– Etätyö näyttää vähentävän työajan merkitystä sekä vaikeuttavan työ- ja vapaa-ajan erottamista. Se on myös kasvattanut johdon ja esimiesten merkitystä sekä lisännyt sitoutumista työnantajaan. Nämä korostuvat naisilla.

Jopa 72 prosenttia kokee, että työnantajan suhtautuminen on ollut myönteistä.

– On erinomaista, että työnantajat suhtautuvat etätyömahdollisuuksiin myönteisesti.

Nuoret tarvitsevat tukea etätyössä – Esimiesten rooli korostuu

Nuorilla näyttää olevan eniten ongelmia etätyöajan työ- ja perhearjessa. Heillä myös työn itsenäisyyden kokemus on eniten lisääntynyt. Samalla tuottavuuskokemukset ovat muita heikommat ja sitoutuminen työnantajaan on vähentynyt eniten.

– Tämä on ymmärrettävää. Nuorille työntekijöille pitää antaa riittävästi tukea, Pentikäinen sanoo.

Työelämägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Vastaajia oli 1061.

Aineisto edustaa kohderyhmän työelämässä mukana olevia suomalaisia. Tutkimuksen kohderyhmä poimittu valtakunnallisesta Forum -nettipaneelista. Kysely tehtiin vuodenvaihteessa.

Kuva: Fabrik Oy, kuvassa Perttu Kouvalainen

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi