Arvonlisäverotuksen käytännöt muuttuvat, mutta ratkaisemattomia kysymyksiä riittää – ”Hallinnollinen taakka harvemmin kevenee”

Verohallinto on suunnitellut arvonlisäverotuksen uudistamista. Kauppalehti kertoi jutussaan vastustuksesta, jota uudistuksen valmistelu on saanut osakseen.

Suuryritykset ovat vastustaneet uudistusta, koska se tulisi niille kalliiksi. Pk-yritystenkin kulut kasvaisivat, mutta kohtuullisemmin. Vaivaa ilmoittamiseen täytyy nähdä entistä enemmän.

Arvonlisäveroilmoittamisen tavan uudistus oli suunnitteilla jo vuodelle 2022, mutta koronakriisin takia se lykkääntyi vuodella tai kahdella.

Kokonaisuus tärkeää

Verohallinto on suunnitellut uudistuksesta kaksiosaista. Varsinainen arvonlisäveroilmoittamisen tapa muuttuu, kun nykyisen kaltaisen kulujen summatason erittelytarkkuutta kasvatetaan.

– Jatkossa ilmoituksessa on 26 uutta kenttää, eli eri kohtien määrä ilmoituksessa tuplaantuu. Pk-sektorin suhteen muutos ei kuitenkaan ole niin iso asia tai työlästä kuin suurilla yrityksillä, koska pk-yritykset hoidetaan yleensä tilitoimistossa ja alv-ilmoitus hoituu useimmiten automaattisesti, Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Janne Fredman kertoo.

Verohallinto kertoo artikkeleissa sivuillaan, että uudistus on tarpeellinen, jotta pelikenttä olisi yrityksille reilu ja harmaata taloutta voitaisiin torjua. Ajan myötä myös hallinnollinen taakka kevenisi.

– Kokemuksen perusteella hallinnollinen taakka harvemmin kevenee, mutta harmaan talouden torjunta on tärkeää koko yhteiskunnan ja yrittäjien näkökulmasta, Fredman sanoo.

Suomen Yrittäjien veroasiantuntijan Laura Kurjen mukaan keskeistä on, että alv-raportoinnin tulevaisuutta katsotaan kokonaisuutena.

– Emme ole pitäneet alv-tietosisällön laajentamista tarkoituksenmukaisena, koska transaktiokohtaiseen ilmoittamiseen siirtyminen, sen aikataulu ja toteuttamistapa ovat olleet auki. Vaiheittain tehtävän muutokset ovat yrityksille hallinnollisesti ja taloudellisesti raskaita. Uudistusten ajoittamisessa tulee huomioida myös yrityksiin lyhyellä aikajänteellä kohdistuneet muut, merkittäviä tietojärjestelmämuutoksia edellyttäneet hankkeet. Tulorekisteriuudistuksen jälkeen yrityksillä on ollut edelleen tekemistä muun muassa Omaveron toiminnallisuuksien ja Suomi.fi-valtuuksien käyttöönoton kanssa, Kurki sanoo.

Digiloikka edessä

Uudistuksen toinen kohta oli transaktiokohtainen arvonlisäveroilmoitus, mikä tarkoittaa laskukohtaista ilmoittamista. Käytännössä jokainen lasku- tai myyntitapahtuma tulisi ilmoittaa omana rivinään. Kustakin osto- ja myyntilaskusta ilmoitettaisiin osapuolten y-tunnukset, laskun päiväys, laskunumero ja summa sekä arvonlisäverotiedot.

– Laskukohtainen ilmoittaminen tulee sujumaan useimmiten vaivattomasti, jos yritys itse tekee myyntilaskut ja hyväksyy ostolaskut kirjanpitojärjestelmässä. Jos sen sijaan pidetään perinteistä mappikirjanpitoa ja tilitoimisto sijoittaa nämä tiedot konttäsummana raporttien pohjalta, ilmoittaminen aiheuttaa lisätyötä, Fredman sanoo.

– Tämä on yksi syy lisää valmistautua digiloikkaan, mutta kukin yrittäjä voi katsoa tilanteen rauhassa oman aikataulunsa mukaan yhdessä tilitoimistonsa kanssa, Fredman sanoo.

Hänen mukaansa valmistelussa olevassa mallissa on aukkoja, joita täytyy vielä korjata. B-to-B-kaupassa myyjä ei voi automaattisesti tietää, onko asiakas yrittäjä vai yksityishenkilö.

– Jos rakennusalan yrittäjä ostaa K-Raudasta laitteen tai lennon ja hotellin Finnairilta, myyjä ei voi tietää, onko asiakas yksityishenkilö vai yrittäjä. Hankkeessa on vielä paljon yksityiskohtia ratkaisematta, Fredman sanoo.

Suomen Yrittäjät kannattaa digitalisaation edistämistä ja haluaa olla siinä yrittäjien tukena muiden mukana.

– On arvokasta, että Verohallinnossa on selvitetty pienyritysten digituen tarvetta, sillä pienempien yritysten ei ole varaa antaa pudota kelkasta. Transaktiokohtaisen raportoinnin käyttöönotto vaatii kuitenkin edelleen jatkoselvittelyä, Kurki sanoo.

Verohallinnossa hahmoteltu ehdotus pienemmille yrityksille suunnatusta maksuttomasta palvelusta taloushallinnon digitalisoitumista tukemaan on herättänyt myös huolta ja kritiikkiä. Kurki toivottaa avoimen keskustelun tervetulleeksi.

– Verohallinnolla on jo kotitaloukselle, pienemmille yrityksille ja yhdistyksille suunnattu palkka.fi-palvelu palkanlaskentaan ja ilmoittamista varten, joten maksuton palvelu ei sinänsä ole uutta. Erityisesti pienemmille yrityksille mahdollisuus hoitaa lakisääteiset velvoitteet maksuttomasti on tärkeää, mutta SY ei toisaalta kannata kilpailuneutraliteetin takia julkisen tuottamaan laajaa ohjelmistoa niin kauan, kuin siinä tullaan yksityisten toimijoiden tontille. Nyt tulisikin katsoa tarkkaan mahdolliset markkinapuutteet, Kurki sanoo.

Varautumista tulevaan

Taloushallintoliitto on ajanut pk-yritysten kohdalla tarpeeksi pitkää siirtymäaikaa, jotta niillä olisi aikaa valmistautua muuttuvaan ilmoittamiskäytäntöön. Suomen Yrittäjät edellyttää, että muutokset tulevat sopivan kokoisella lusikalla, eikä kaikkea kerralla.

– Verohallinnon tavoite on varautua uudistuksella tulevaisuuden uhkiin, mikä sinänsä on ihan vastuullista, mutta työlästä. Tätä voisi verrata veropoliittiseen vastineeseen hävittäjähankinnoille: toivotaan, ettei niitä tarvita, mutta on hyvä olla valmiudessa. Maailma muuttuu kovaa vauhtia, emmekä tiedä, mitä esimerkiksi alustatalouden kehitys tuo tullessaan, Fredman toteaa.

Verohallinnon sivuilla kerrotaan, että kokemukset kansainvälisesti ovat olleet positiivisia. Uudistus paikkaisi valtion verovajetta, mutta pitkällä aikavälillä myös yritykset hyötyisivät, sillä tarkemmalla selvityksellä jälkiselvitykset ja -seuraamukset olisivat kevyempiä.

Verohallinto toteaa, että kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi se, minkälainen taloushallinto-ohjelma ja prosessi yrityksellä on alv-raportointiin.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi