A.S.Helsingö kasvoi viidessä vuodessa kansainväliseksi designyritykseksi – Tekoäly ja lisätty todellisuus kirittävät kasvua Eurooppaan

Toinen mieltä hiertävä kysymys oli se, miksi suomalaisten keittiöt ovat järjestään samannäköisiä. Keittiöt ja vaatekaapit ovat näkyviä osia sisustuksessa, mutta usein ne ovat kovin vaatimattomia elementtejä.

Schauman on koulutukseltaan ekonomi ja juristi. Hän on työskennellyt muun muassa pääomasijoitusyhtiö Capmanissa kuluttajatuotebrändien parissa.

Yrittäjyys veti kuitenkin Schaumania puoleensa. Isä, veli ja pikkuserkku puolisoineen ovat arkkitehteja, joilla oli omat yritykset.

– Yrittäjyys, arkkitehtuuri, design ja digitaalisuus houkuttelivat. Kun tunnistin tarpeen, päätin lähteä yrittäjäksi. Ensimmäinen vuosi on oikeastaan oman hypoteesin, eli idean, validointia. Arjessa on toki jatkuvaa uudelleenarviointia, mutta suuria muutoksia liikeideaan tai toimintaperiaatteisiin ei ole tarvinnut tehdä, Schauman sanoo.

Yrityksen luovana johtajana toimii arkkitehti ja sisustusarkkitehti Ilona Palmunen.

Kustannustehokkuutta digiratkaisuista

A.S.Helsingö perustettiin 2015 ja lanseerattiin 2016. Tuotteiden suunnittelu on pohjoismaisten muotoilijoiden, taiteilijoiden ja arkkitehtien käsialaa ja valmistus kotimaista, mutta ne rakentuvat Ikean kaapinrunkojen päälle. Näin valmiin tuotteen kokonaishinta laskee.

A.S.Helsingön puutuotteet on tehty Järvi-Suomessa, ja messinkivedin Joensuussa sekä kiillotettu Turun saaristossa.

Yksi yrityksen arvo on tuoda laadukkaita, kauniita, mutta kohtuuhintaisia kalusteita kaikkien saataville.

Digitaalisuus on antanut yritykselle väylän laajentua, mutta toimia myös kustannustehokkaasti. Suunnittelun tukena sillä on suomalaisen startup-yrityksen, Aito AI:n, kehittämä konelukuohjelmisto.

A.S.Helsingö ei ole ainut Ikean ruonkoja hyödyntävä yritys, mutta yrityksen tekoälyä hyödyntävät ohjelmistot ovat jo käytössä tuotteiden yhteensovittamisessa ja sisäisessä myyntityökalussa. Tekoälyn ja muiden modernien teknologioiden käyttöä, kuten lisättyä todellisuutta tullaan laajentamaan yrityksen asiakaskokemuksen parantamiseksi ja myynnin tehostamiseksi.

– Aiomme panostaa omaan ohjelmistokehitykseen yhä enemmän, jotta pystymme rakentamaan skaalautuvan digitaalisen ostokokemuksen ja helpottamaan tuotearkkitehtiemme työtä, Schauman sanoo.

Suuntana Euroopan designpääkaupungit

Viidessä vuodessa A.S.Helsingö on kasvanut noin 20 työntekijää työllistäväksi yritykseksi, joka myy kalusteita yli 20 maahan. Yrityksellä on esittelytilat Helsingissä ja toukokuussa avautui toinen Tukholmaan. Seuraavana vuorossa ovat muut merkittävät eurooppalaiset designpääkaupungit, kuten Kööpenhamina, Berliini, Amsterdam ja Pariisi.

– Esittelytila auttaa brändiä ja tuo uskottavuutta. Helsinki ja Tukholma ovat osoittaneet, että A.S.Helsingöllä on mandaatti tuoda työkaluja asiakkaille, jotta he voivat luoda kodin, jossa viihtyy.

Schaumanin mukaan perustamisesta lähtien on ollut selvää, että yritys suuntautuu kansainvälisille markkinoille. Nyt myynnistä 25 prosenttia ja sosiaalisen median seuraajista 70 prosenttia tulee ulkomailta.

Tukholmassa esittelytila on kodinomainen neljän huoneen tila, joka esittelee keittiöiden ja säilytyskalusteiden valikoiman.

– Ruotsi oli iso ponnistus koronan keskellä. Palkkasimme kasvujohtajaksi Jussi Valstan, joka on asunut Tukholmassa. Hänellä oli valmis pelikirja, hän löysi tilan ja osaajat.

A.S.Helsingö keskittyy digitaalisen kokemuksen tarjoamiseen, jonka avulla se pyrkii laajentumaan eurooppalaiseksi kuluttajabrändiksi sisustamisen ja remontoinnin saralla. Yritys on rekrytoinut aktiivisesti viime vuonna tiimiinsä osaamista kansainvälisen verkkokauppaliiketoiminnan rakentamiseen. Lisäksi se rekrytoi paikallisia asiakaspalvelutiimejä tukemaan sen kansainvälistä laajentumista.

– Monet sanovat, että haluavat käydä myymälässä, mutta data kertoo, että yli puolet ostavat tuotteitamme käymättä esittelytiloissamme. Meillä on syksyllä tulossa uusi verkkokauppa-alusta, jonka kehittäminen on ollut verkkokaupasta ja digitaalisesta kehityksestä vastaavan Ira Gyllingin vastuulla, Schauman sanoo.

Pitkää ikää kaapille

Sisustus- ja design-alan toimijat ovat viime vuosina joutuneet vastaamaan osaltaan vastuullisuuskysymyksiin. Kuinka usein keittiötä tai kaappeja joutuu todellisuudessa uusimaan, ja kuinka paljon uusimishalusta on trendien perässä juoksemista?

Schauman on kiinnostunut antiikkikalusteista, ja toivoo, että huonekaluja arvostettaisiin pitkään.

– Huonekalu voi kestää hyvinkin 40 vuotta, jos se on tehty aidoista ja hyvistä materiaaleista. Niissä saa myös elämä näkyä. Meillä näkyy selvästi se, että valmistuksen alkuperä kiinnostaa. Rinnalla kasvaa myös kierrätettyjen tuotteiden arvostus.

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi