Act, don’t react

Onnenkeksien ja teepussien mietelauseet ovat tuttuja meille kaikille, eikä niihin ole tarkoitus suhtautua kovin vakavasti. Ystäväni kupin reunalla roikkui kuitenkin ajatus, johon yrittäjänkin on syytä hetkeksi pysähtyä. Lapussa luki ytimekkäästi act, don’t react. Omaehtoista toimintaa eikä vain reagointia. Hyvältä kuulostaa, mutta mihin yrittäjän pitäisi toiminta keskittää. Ei puiden kaatamisen tehokkuuden parantamisessa ole mieltä, jos olet väärässä metsässä. 

Muiden ennusteiden muassa McKinsey & Company listasi globaalisti viisi koronan jälkeisen maailman kehityssuuntaa, jotka maailman yritysjohtajien mukaan on huomioitava. Tarkastellaan suomalaisenkin yrittäjän tehtäväkenttää niiden kautta. 

Ensimmäisenä nostettiin vastuullisuus ja kestävä kehitys. Vastuullisuuden ymmärtäminen on välttämätöntä, sillä asiakkaiden muuttuvan ostokäyttäytymisen lisäksi viranomaiset, rahoittajat, henkilöstö ja kumppanit alkavat vaatia yhä enemmän läpinäkyvyyttä ja todistettavuutta myös pieniltä yrityksiltä. Onneksi Yrittäjäjärjestö on tarttunut tähän haasteeseen ja ensi vuonna yrittäjille on luvassa konkreettista apua. 

Pandemian aiheuttamien yllätysten keskellä on ahdistanut varmasti kaikkia ja välillä on saattanut jopa pohtia, jaksaisipa huomiseen, jaksaisipa huomisen. Kuulen usein, ettei tällainen vauhti voi loputtomiin jatkua. Ei se jatkukaan, sillä vauhdin ennustetaan kiihtyvän. Toisena seikkana McKinseyllä nousikin esille yrityksien kyky toimia kestävällä tavalla valtavan nopeassa olosuhteiden muutoksessa. Koronan alussa kriisin tuntu sai meidät hetkessä hyväksymään rajoitukset, lomautukset ja etätyöt. Mutta kuten kriisin pitkittyessä aina, voimat vauhdin ylläpitämiseen loppuvat. Jatkossa sama kriisienergia pitäisi rakentaa sisälle yrityksiin. Missään tapauksessa ei revitä enempää työntekijöiden tai yrittäjien selkänahasta vaan opitaan toimimaan fiksummin ja tehokkaammin.

Kolmantena seikkana yritysten on toimittava teknologian lopullisen läpimurron muuttamassa maailmassa. Pilvipalveluiden, koneoppimisen tai joukkoälyn tuoma tehokkuus koskettaa lopulta aivan kaikkia. Lisäksi tunnistettiin osaavan työvoiman haasteet. Kuulin viisi vuotta sitten termin ”talenttien sota” ensimmäistä kertaa ja silloin puhuttiin verkkopalveluiden käyttäjäkokemuksen suunnittelijoiden puutteesta. Tänään puutetta on jo kaikkien alojen tekijöistä ja tulevaisuudessa yritysten on taisteltava myös julkisen sektorin kasvavan rekrytointitarpeen kanssa. Yritysten on vastattava organisaatiokulttuurilla, jossa joustavuus, matala hierarkia, yksilöiden kehittyminen ja oikeudenmukaisuus korostuvat. Kuka sanoo, että vaativaa tietotyötä on fiksuinta tehdä 08-16 välillä toimistolla?

Ehkä tärkeimpänä tai ainakin kokoavana voimana on merkityksellisyys. Tutkitusti yritykset, joilla on vahva pyrkimys (purpose) menestyvät keskivertoa paremmin. Kristallinkirkas vastaus, miksi yritys on aidosti olemassa, auttaa löytämään liiketoimintamahdollisuuksia ja saamaan paremman yhteyden asiakkaisiin. Ihmiset haluavat elämänsä merkitsevän jotakin ja niinpä kun hän kokee työnsä merkitykselliseksi ja itsensä riittävänä hän on yksinkertaisesti parempi työntekijä. 

Yrittäjänä olemme siinä etuoikeutetussa asemassa, että todennäköisesti olemme jo tottuneet toimimaan emmekä vain reagoimaan. Minä uskon yrittäjiin. Uskon, että yrittäjät ovat välttämätön osa maailman ongelmien ratkaisussa. Uskon yrittäjien löytävän edelleen keinot sopeutua, kasvaa ja tarjota päivittäin panoksensa maailman hyväksi. 

Kiitos että yrität. Yrittämisessä on aina riskinä myös menestyä.  

Perttu Kouvalainen
puheenjohtaja