YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
”Aika ajatella toisin” – Suomen Yrittäjät julkisti kunta- ja aluevaalien ohjelmansa
Suomen Yrittäjät korostaa kunta- ja aluevaalikampanjassaan yrittäjän kykyä ajatella toisin.
Suomen Yrittäjät julkisti perjantaina kunta- ja aluevaaliohjelmansa sekä kampanjailmeen, jolla halutaan kannustaa äänestämään yrittäjää. Julkistus tapahtui yrittäjäjärjestön Vaikuttajafoorumissa Helsingissä.
Kunta- ja aluevaalit järjestetään 13. huhtikuuta. Yrittäjien kampanjan ydin keskittyy lauseeseen Mitä jos ajateltais toisin.
– Nyt on aika ajatella eri tavalla. Kuntien roolien muutos elinvoimakunniksi ja hyvinvointialueiden haastava tilanne edellyttävät uudenlaista ajattelua, Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari sanoo.
– Yrittäjä jos kuka on uuden etsijä ja toisinajattelija, Jaskari jatkaa.
Kampanjan suunnittelusta ovat vastanneet Vapa Median Ilona Hiila ja Insano Oy:n Marko Kulmala.
– Suomessa ongelma on se, että meillä ei ole riittävän isoja ideoita. Se on osin julkisen puolen syy, mutta myös meidän yrittäjien syy. Emme ole ottaneet riittävän isoja askeleita, parinkymmenen vuoden ajan yrittäjänä toiminut Kulmala kertoi perjantaina Vaikuttajafoorumissa.
Kulmala kohdisti viestinsä etenkin poliittisille päättäjille.
– Me emme enää tiedä, mitä hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa. Kuka tahansa osaa säästää, mutta Suomessa tarvitaan älyttömästi lisää rahaa. Sitä saa myymällä, ja me yrittäjät osaamme myydä.
Ilona Hiila kannusti paikalla olleita yrittäjiä miettimään maailmaa, jossa byrokratia ei olisi este ja jossa asioita tehtäisiin uskalluksen, ei pelon kautta.
Yrittäjyyden ymmärrystä
Kuntien vastuulla olleet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirrettiin vuoden 2023 alussa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle, ja jatkossa kuntien strategian ytimessä ovatkin elinvoima ja sivistys.
– Kuntien tärkeitä tehtäviä ovat nyt yrittäjyyteen, koulutukseen, varhaiskasvatukseen, maankäyttöön, kaavoitukseen, ympäristöön, kulttuuriin ja liikuntaan liittyvät tehtävät. Elinvoimakuntien roolia korostaa vielä työvoimapalvelujen siirtyminen vuoden 2025 alusta valtiolta kunnille, Yrittäjien Jaskari sanoo.
Suomen Yrittäjien kuntavaaliohjelmassa on viisi teemaa: Koko kylä kasvattaa yrittäjäksi, Työ seuraa osaavia tekijöitä ja viihtyisiä paikkakuntia, Yritysmyönteisyys läsnä kunnan kaikessa päätöksenteossa ja Yrityspalvelut ovat kunnan peruspalveluja. Nämä teemat on vaaliohjelmassa pilkottu 20 kärkitavoitteeksi.
Yrittäjien kuntavaaliohjelmaan voi tutustua tarkemmin tästä.
Yrittäjien 20 kärkeä kuntavaaleihin
Koko kylä kasvattaa yrittäjäksi
- Kunnassa opetetaan ja harjoitellaan työelämätaitoja ja annetaan yrittäjyyskasvatusta jo varhaiskasvatuksesta lähtien.
- Perustetaan kouluihin yrittäjyyskerhoja ja valitaan jokaiselle koululle yrittäjäkummi.
- Opettajien yrittäjyys- ja työelämäosaamista parannetaan tiivistämällä oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä.
- Kehitetään mahdollisuutta opiskella ammatillisten tutkintojen yrittäjyyteen liittyviä paikallisia tutkinnon osia oppisopimuskoulutuksena.
Työ seuraa osaavia tekijöitä ja viihtyisiä paikkakuntia
- Kunta arvioi monipaikkatyön olot ja huolehtii hyvistä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä.
- Kunta vaalii vetovoimaista elinympäristöä ja toimivia vapaa-ajan palveluja.
- Kunta tarjoaa monipuolisia asumisalueiden vaihtoehtoja ja varmistaa kasvuseuduilla riittävän asuntokaavoituksen ja -tuotannon välttämällä pikkutarkkaa sääntelyä.
- Kunta vaalii kunta- ja kaupunkikeskustojen viihtyisyyttä ja turvallisuutta yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa.
- Kunta tunnistaa kulttuurin ja liikunnan osana kunnan kasvustrategiaa.
- Kunta näkee työperäisen maahanmuuton ja maahanmuuttajayrittäjyyden tulevaisuuden mahdollisuutena ja tukee maahanmuuttajia integroitumisessa paikalliseen yhteisöön.
- Kunta kasvattaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja kuntalaisten luottamusta ottamalla käyttöön digitaalisia vaikuttamisen työkaluja.
Yritysmyönteisyys läsnä kunnan kaikessa päätöksenteossa
- Kunnan koko organisaatio sitoutuu yritysvaikutusten arviointiin päätöksenteossaan.
- Kunta minimoi rakentamiseen tarvittavien lupien määrää, vahvistaa yritysten toimintamahdollisuuksia joustavilla, ketterillä ja asiakaslähtöisillä kaavaratkaisuilla sekä lupa- ja kaavaprosessien nopeudella.
- Kunta varmistaa kilpailukykyisen tonttitarjonnan ja käyttötarkoituksen muutokset. Kunta purkaa rakentamisen hintaan ja pk-rakentajien toimintaan vaikuttavia sääntelyjä kaavamääräyksissä, tontinluovutusehdoissa ja maankäyttösopimuksissa.
Yrityspalvelut ovat kunnan peruspalveluja
- Kunta tarjoaa yrityspalveluita yrittäjyyden eri vaiheisiin: alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen, omistajanvaihdoksiin ja kriiseihin. Yritykset suosivat yhtiömuotoisia yrityspalveluita.
- Uudet työllisyyspalvelut integroidaan elinvoimapalveluihin ja annetaan myös yksityisille työvoimapalvelujen tarjoajille mahdollisuus osallistua palvelun tarjontaan.
Reilu ja avoin kilpailu kasvattaa kunnan verotuloja
- Kunta varmistaa, että julkiset hankintaprosessit tukevat paikallista yrittäjyyttä. Kuntien pitää myös harkita, ovatko yhteishankinnat elinvoiman rakentamista.
- Kuntien avoin ostolaskudata lisää läpinäkyvyyttä ja kertoo, mihin verovaroja käytetään.
- Kunta järjestää markkinavuoropuheluita ja jakaa kilpailutukset osiin siten, että myös mikro- ja pk-yritykset voivat osallistua niihin.
- Yritysmyönteinen kunta tekee aktiivista yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa ja tuottaa itse ainoastaan välttämättömät palvelut. Kunta purkaa sidosyksikkörakenteita sellaisilla sektoreilla, joissa on tarjolla toimivia yksityisiä palveluita.
Hyvinvointialueiden aluevaltuustoissa tarvitaan Jaskarin mukaan myös yrittäjyyden ymmärrystä, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden kestävä ja laadukas tuottaminen vaatii yritysten ja järjestöjen panosta.
– Julkisen sektorin ei ole järkeä yrittää selviytyä yksin, vaan laadukkaiden ja tehokkaiden sote-palveluiden avain on monituottajuus. Hyvinvointialueilla päättäjät voivat ohjata omia alueitaan huomioimaan myös yksityisten yritysten ja järjestöjen tuottamien palveluiden roolin ja merkityksen, Jaskari jatkaa.
Yrittäjien aluevaaliohjelmassa teemoina ovat talous, elinvoima, palveluiden saatavuus, palvelusetelit ja hankinnat. Nämä viisi teemaa on pilkottu kymmeneksi kärkitavoitteeksi.
Yrittäjien aluevaaliohjelmaan voi tutustua tarkemmin tästä.
Yrittäjien 10 kärkeä aluevaaleihin
Talous
- Hyvinvointialue pitää huolta kestävästä julkisesta taloudesta ja on vastuussa verovarojen tehokkaasta käytöstä.
- Hyvinvointialueet selvittävät oman palvelutuotantonsa kustannukset valtiovarainministeriön yksikkökustannuslaskentahankkeen edellyttämällä tavalla.
- Hyvinvointialue vastaa ensisijaisesti palveluiden järjestämisestä – palvelut tuottavat ne, joka tuottavat ne laadukkaimmin ja kustannustehokkaimmin.
Elinvoima
- Toimitaan yhteistyössä yritysten kanssa. Kutsutaan yritykset mukaan suunnittelemaan palveluita ja palvelutuotantoa alueelle perustettavaan yhteistyöfoorumiin.
- Hyvinvointialueet lisäävät innovaatioyhteistyötä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja pk-yritysten kanssa uusien sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisujen kehittämiseksi.
Palveluiden saatavuus
- Otetaan käyttöön monituottajamalli, jossa palveluja tuottavat julkisen sektorin ohella yksityiset yritykset ostopalveluilla tai palveluseteleillä.
- Panostetaan ehkäiseviin palveluihin. Tämä vähentää kalliimpien hoitomuotojen tarvetta ja lisää vaikuttavuutta.
Palvelusetelit
- Otetaan käyttöön palvelusetelit, ja niiden arvot määritellään oman tuotannon kustannuksia vastaavaksi ja niiden arvot tarkistetaan vuosittain.
Hankinnat
- Järjestetään markkinavuoropuheluita ja jaetaan kilpailutukset osiin siten, että myös mikro-, pk-yritykset voivat osallistua niihin.
- Hankitaan palvelut markkinoilta ja pidättäydytään perustamasta omia inhouse-yhtiöitä. Niitä voidaan perustaa vain, kun vastaavaa palvelua ei ole hankittavissa markkinoilta.
