Aika Nokian ja Microsoftin jälkeen – näin Saloa nostetaan jaloilleen

Suomen Piilaaksoksi kutsuttu salolainen Meriniityn teollisuusalue on nähnyt kirkkaampiakin aikoja kuin sateisena perjantaiaamuna.

Metalliporttien takana seisovan entisen Nokian kiinteistön lasikatos, ”taikurinhattu”, kurottaa kohti harmaata taivasta.

Tuloaulassa Microsoftin Lumia-puhelimen värikkäät mainosteippaukset muistuttavat Nokiaa seuranneesta amerikkalaisisännästä, joka lopulta myös sammutti valot – mutta vain hetkeksi.

Ylemmissä kerroksissa näky on pysäyttävä. Pitkien käytävien varrella olevat pimeät huoneet ja suuret aulat nukkuvat hiljaisuudessa.

Huippuvuosina kiireisiä ja nälkäisiä insinöörejä ruokki täällä kolme työpaikkaruokalaa. Nyt yksi niistä on eristetty paksulla köydellä.

Meriniityssä oli 6 000 työntekijälle niin oma terveysasema kuin pankkiautomaattikin.

”Olemme hyvässä huudossa”

Kaikki ei kuitenkaan ole jäänyt valtavassa talossa varjojen maille. Valot ovat syttyneet uudestaan.

Yrityssalo Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Sjöholm ja muut reilu kymmenkunta muuta työntekijää opastavat ja sparraavat IoT Campukseksi nimetyn rakennuksen 2. kerroksessa Saloa kohti uutta, jättiyritysten jälkeistä valoisampaa maailmaa.

– En halua kehua meitä, mutta olemme hyvässä huudossa, hehkuttaa kehittämispäällikkö Maija Pirvola.

Kaupungissa toimivien yli 5 000 yrityksen joukosta löytyy yhä suuria työllistäjiä, mutta runsaasti myös mikroyrittäjiä.

– Tietointensiivisiä yrityksiä on syntynyt aika mukavasti. Tässäkin kiinteistössä on yli 40 startupia, luonnehtii projektipäällikkö Tommi Virtanen.

”Otamme työpaikkoja takaisin Saloon”

Jari Surakka, Antti Ristolainen, Jukka Brandt ja Turkka Laakkio edustavat heistä vain noin kymmentä prosenttia, mutta sama käsikirjoitus sopisi valtaosaan IoT Campuksen uudehkoista yrittäjistä: pitkä ura Nokialla, vaihto Microsoftin palkkalistoille, irtisanominen ja uuden aloittaminen – yrittäjänä ja monien vanhojen kollegojen työllistäjänä.

– Kahden viikon työttömyysjakson aikana oli valittava, jatkanko toisessa yrityksessä, vai teenkö oikeasti jotain uutta, muistelee Protohouse Finlandin perustanut toimitusjohtaja Jari Surakka.

– Alussa oli hankalaa, mutta nyt asiakkaita on runsaasti.

Takana ovat ensimmäiset ”maksetut kesälomat”, jolloin sekä koneet että työmiehet lepäsivät – Surakkaa lukuunottamatta.

– 15 vuoden jakso Nokialla ja Microsoftilla oli mielenkiintoista aikaa, mutta tämä on vieä mielenkiintoisempaa, jota teen ihan toisenlaisella sykkeellä. Yrittäminen on pirun kivaa yhdessä asiantuntevan tiimin kanssa. Kukaan ei jaksa pelkän kokiksen ja pitsan voimilla, miehille pitää saada myös palkkaa. Kaikki perustuu siihen, että olemme täällä myös 10 vuoden päästä. Otamme työpaikkoja takaisin Saloon, Surakka sanoo.

”Isossa firmassa koin itseni liian kahlituksi”

Kerrosta ylempänä Antti Ristolainen luotsaa pilvi- ja ohjelmistopalveluihin keskittyvää AJR Solutionsia.

– Microsoftin ohella työskentelin omassa, yhden henkilön yrityksessäni loppuvuodesta 2015. Seuraavana vuonna tulivat yt-neuvottelut ja katto lähti päältä. Ajattelin heti, että lähden tekemään uutta, omaa yritystä, Ristolainen kertoo.

Gavon Oy:n toimitiloissa roikkuvat vierekkäin jalkapalloseura HJK:n ja koripallojoukkue Salon Vilppaan värikkäät huivit.

– Haaveilin omasta yrityksestä jo vuonna 1993, mutta ajattelin, että ehkä en kuitenkaan osaa. Koulu ja opiskelu olivat kesken, perustin perheen, tuli asuntolainaa. Oli pelattava varman päälle, kertoo toimitusjohtaja Jukka Brandt.

– Oman hyvinvoinnin kannalta olisi pitänyt perustaa yritys jo kymmenen vuotta aiemmin. Isossa firmassa koin itseni liian kahlituksi.

”Salolainen yhteisöllisyys on auttanut”

Microsoftin tuotekehitysosaston sulkeminen sai Turkka Laakkionkin tekemään nopeita ratkaisuja. Hän keräsi omasta ja kollegojen tiimistä 15 henkilön ryhmän kasaamaan omaa startupia.

– Otimme riskin, mutta toki Microsoftin kipurahat auttoivat huomattaasti. Ei tarvinnut hetkeen murehtia omasta toimeentulosta, Laakkio muistelee.

– Lähdimme vähän ”soitellen sotaan”, tarkempaa bisnesideaa ei ollut, mutta luotin siihen, että tiimi osaa tehdä minkä tahansa tuotesoftan mihin tahansa tuotteeseen.

Näin sai alkunsa ohjelmisto- ja elektroniikkasuunnittelun RCP Software.

– Firman perustaminen Suomessa on helppoa, yrittäjän kannalta jopa miellyttävää. 2 500 euroa sisään ja osakeyhtiö on perustettu.

– Nokialla tein laput silmillä pitkää päivää Nokian agendalla. Nyt saan tehdä pitkää päivää omaan piikkiin omalla agendalla. Motivaatio on ihan eri tasolla. Vaikka tämä on bisneksen tekemistä ja joskus verenmakukin on suussa, niin kivaa on silti oltava. Ei kukaan jaksa mennä muuten töihin. Jukan (Brandt) kommentit piristävät työpäiviä. Tämä salolainen yhteisöllisyys on auttanut.

”Aina löytyy selviytymiskeinoja”

Maaseuturahaston tuki paikkaa äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) tuen loppumista.

– Aina löytyy selviytymiskeinoja, uskoo Yrityssalon toimitusjohtaja Jyrki Sjöholm.

– On vaikea uskoa enää sellaiseen kuoppaan, joka syntyi Nokia-klusterin jälkeen, projektipäällikkö Tommi Virtanen pohtii.

Ei siihen usko entisten Nokia-insinöörien joukkokaan heidän poseeratessaan valokuvaajalle entisen työnantajansa – ja nykyisten omien yritystensä – katolla.

Taivas on harmaa, mutta tuore startup-nelikko uskoo yrittäjyyteen ja kannustaa siihen muitakin.

– Ole nöyrä, mutta älä nöyristele. Pidä tyytyväisenä työntekijät ja asiakkaat, Laakkio neuvoo.

– Leipä on alkuvaiheessa kapea, mutta eipä ole vapaa-aikaakaan, johon rahaa kuluisi. Palkkio onnistumisesta on kuitenkin aivan eri sfääreissä, Brandt jatkaa.

– Ehdottomasti kannattaa ryhtyä yrittäjäksi. Käy tapahtumissa, tapaa ihmisiä. Kukaan ei tule sinua noutamaan omasta toimistostasi. Älä laske omaa tuntipalkkaa, itse pesen yhä meidän kahvikupitkin, Ristolainen sanoo.

– Älä hätkähdä, jos heinäkuussa kassa sulaa. Tai jos peset itse ensimmäisen toimintavuoden ajan toimistolla vessoja, Surakka päättää.

Lue lisää: Uusi koulutusohjelma perehdyttää pk-yritykset startup-kulttuuriin

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat

Vesa-Matti Väärä