Alinan suku jäi Ukrainaan, kun hän muutti lapsena Suomeen – Nyt hänen kynsistudiossaan työskentelee kaksi sotaa paennutta ukrainalaista

Alina Kuzyeva oli 10-vuotias, kun äidin väliaikainen työmatka Suomeen muuttui pysyväksi. Äiti oli saanut kesätyön kaalitilalta, ja Alina oli lähtenyt äidin mukaan. Kesän kääntyessä syksyyn tuli täydellinen yllätys: äiti ja tytär eivät palaisikaan Ukrainaan.

– Se tuli lyhyellä varoitusajalla. Kaikki suunnitelmani liittyivät Ukrainaan. Olin palaamassa sinne, jotta voisin nähdä kavereita, jatkaa koulua ja kaikkia harrastuksia, Alina muistelee.

Alinan äiti oli yksinhuoltaja ja rahatilanne huono. 

– Laskimme päivittäin, mitä voimme ostaa, riittävätkö rahat vaikka leipään tai maitoon. Äiti ei tiennyt, millä elämme seuraavana päivänä.

Alinan äiti oli saanut suomalaisesta siivousyrityksestä vakituisen työsopimuksen, ja siksi heidän kannatti jäädä Suomeen, jossa äidin sisko jo asui. Alinan isä sen sijaan jäi Ukrainaan, samoin sisarukset, serkut, mummo, pappa, oikeastaan koko suku isän puolelta. 

Suomeen jääminen tuli niin yllätyksenä. Varmasti vielä seitsemän vuoden ajan päässäni oli idea palata takaisin Ukrainaan.

Alina Kuzyeva

Taidekynsistä oma yritys

Alina kävi koulussa valmistavaa luokkaa puoli vuotta ja siirtyi sen jälkeen suomenkieliseen opetukseen.

Sopeutuminen Suomeen oli aluksi vaikeaa, mutta helpottui kasvavan kielitaidon myötä. Silti Alinaa kalvoi vahva tunne, että Suomessa eläminen olisi vain väliaikaista, ja hän palaisi Ukrainaan.

– Suomeen jääminen tuli niin yllätyksenä. Varmasti vielä seitsemän vuoden ajan päässäni oli idea palata takaisin Ukrainaan.

Alina jatkoi opiskeluaan Suomessa. Peruskoulun jälkeen hän halusi Helsingin kuvataidelukioon kuvataidelinjalle, mutta ovet eivät avautuneet kahden vuoden hakemisenkaan jälkeen. Sitten hän pääsi Viherlaakson lukion kuvataidelinjalle. Linja ei kuitenkaan ollut sitä, mitä hän odotti. Opinnot venyivät. Alinalla oli aikaa opiskelujen ohessa, ja niinpä hän katsoi sosiaalisesta mediasta kaikki mahdolliset videot rakennekynsien tekemisestä. 

– Kokeilin tehdä rakennekynsiin designia ihan peruslakoilla, koristeluja ja kuviointeja, ensin kavereille ja tutuille. Idea oli tehdä taidetta, johon kaikilla olisi varaa.

Pikkuhiljaa Alina löysi asiakkaita, jotka olivat valmiita maksamaan hänen työstään. Oman yrityksen Anady Studion hän perusti Helsinkiin maaliskuussa 2019. Hän aloitti ensin vuokratuolilla Kalliossa. Saman vuoden syksyllä hän muutti Ullanlinnaan omaan, pieneen tilaan, joka oli toisen salongin yhteydessä. Nykyiseen omaan toimitilaan Haagaan hän muutti kaksi vuotta sitten.

Alina toivoo voivansa vielä joskus asua Ukrainassa. Kuva: Johanna Erjonsalo

Tanjan ja Katerinan sopeutumisessa sekä työn aloittamiseen kuuluvassa byrokratiassa on ollut tekemistä, mutta pääosin kaikki on mennyt silti hyvin. Kuva: Johanna Erjonsalo

Ukrainalaiset kollegat

Viime kesästä saakka Alinalla on ollut kynsistudiollaan kaksi kollegaa, ukrainalaiset Tetiana Stadnik eli Tanja ja Ekaterina Chirkova eli Katerina. Molemmat pakenivat sotaa Ukrainasta Suomeen viime maaliskuussa. Tanja pääsi Suomeen yksityisten henkilöiden järjestämällä bussikuljetuksella, Katerina taas ajoi pitkän matkan itäisestä Ukrainasta Euroopan läpi aina Suomeen Punkaharjulle, jossa hänen äitinsä asui. 

Molemmat löysivät Alinan Facebookista.

– Ajattelin, että on aika laajentaa yritystä, ja ystävien avustuksella laitoin ilmoituksen Facebookin ukrainalaisryhmiin. Tanja ja Katerina tulivat samaan aikaan työhaastatteluun, Alina kertoo.

Molemmilla naisilla on aikaisempaa kokemusta kauneudenhoitoalalta. Katerina tekee kynsi- sekä jalkahoitoja ja toimii Alinan studiolla prosenttivuokralla. Tanja tekee ihokarvojen poistoja vuokralaisena. Tanja on jo saanut starttirahan omaan yritykseen. 

Alinan kynsistudio Anady sijaitsee Haagassa. Hän suunnittelee muuttoa uusiin tiloihin.

– Alina on auttanut ja kannustanut. Hän on auttanut neuvottelemaan TE-toimistossa ja hakemaan starttirahaa, Tanja sanoo.

Katerina on huolissaan englannin kielen taidostaan, mutta sanoo, että suomalaiset ovat ymmärtäväisiä. Hän on pärjännyt kaikesta huolimatta hyvin. Molemmat näkevät Suomeen tulemisen uutena alkuna ja haluavat sopeutua uuteen maahan.

Alina aikoo tulevaisuudessa keskittyä vähemmän taidekynsien tekemiseen ja enemmän yrityksensä pyörittämiseen. Hän opiskelee liiketaloutta Taitotalossa Helsingissä.

– Opiskelen, miten motivoidaan työntekijöitä, miten johdetaan heitä. Haluan keskittyä enemmän yritykseen ja laajentaa sitä, lisätä työntekijöitä ja palveluita. Ensi vuonna muutamme ehkä uuteen liiketilaan, Alina suunnittelee.

Nyt tärkeintä on tehdä Studio Anadystä toimiva ja kannattava. Alina haluaisi vielä joskus kokeilla myös Ukrainassa asumista. 

– Haluaisin vertailla, millaista elämä on Ukrainassa. Nyt en oikeasti tiedä, olenko ukrainalainen vai suomalainen. En osaa kumpaakaan kieltä täydellisesti. Ukrainassa en ole ukrainalainen, Suomessa en ole suomalainen. En tiedä, mihin kuulun.