Aluevaikuttajat koolla – yhteistyön merkitys korostui

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät kutsui toimialueensa, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan vaikuttajia, yrittäjiä, kuntapäättäjiä sekä elinkeino- ja kehitysyhtiöiden edustajia, yhteiseen tapaamiseen keskustelemaan alueen näkymistä. Keskustelu kävi vilkkaana ja aluevaikuttamistyötä tarkasteltiin usealta eri näkökulmalta.

Uusien hyvinvointialueiden rakentaminen ja organisointi oli vahvasti esillä. Hyvinvointialueilla liikkuu vuosittain 21Mrd euroa, joten liian kiireellisellä alkuvaiheen päätöksenteolla, voi olla isotkin seuraukset alueen elinvoimaisuudelle ja elinkeinoelämälle.

• Valituilla edustajilla on merkittävä tehtävä, uusien hyvinvointialueiden päättäjinä, toteaa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Jarmo Nahkala. 

Nahkala muistutti että, Suomessa on yli 18 000 sote-alan yksityistä yritystä ja niiden mukanaoloista hyvinvointialueilla on pidettävä kiinni tulevaisuudessa.

• Monituottajamalli, jossa yritykset ja kolmas sektori otetaan mukaan sekä valinnanvapaus, takaa myös elinvoimaisen yrityselämän alueella, kiteyttää Nahkala.

Aluekehittämien ja kilpailukyvyn vahvistaminen vaatii lyhyemmän tähtäimen sekä pitkäjänteisempiä strategioita. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on eriarvoisen tärkeää. Erilaisia skenaarioita on myös tehty väestön ikääntymisestä ja sen vaikutuksista maakuntiin.

• Nykytilassa alueella vallitsee vireä yrittäjyys sekä vahva vientiteollisuus, toteaa ylijohtaja Timo Saari Pohjanmaan Ely:ltä.

Työkalut alueen elinvoimaisuuden kehittymiseen ovat saavutettavuus, vahva paikallinen ja alueellinen strategiatyö, suotuisa valtionsidos, laadukas elinympäristö, kyky hankkia julkisia ja yksityisiä investointeja sekä osaamisympäristöt.

Osaavan työvoiman saanti on yleinen ongelma yrityksillämme alueella. Kohtaanto onglema koettiin suurimmaksi esteeksi työllistymiselle sekä yritysten kasvulle.

• Koulutuspaikkojen kohdentaminen, maan sisäinen muuttoliikenne, erityisesti nuoret sekä työperäinen maahanmuutto, ovat lääke tähän, kiteyttää Saari.

Uusien hyvinvointialueiden lisäksi, myös kunnilla on isot muutokset edessä. Lobbausta tehdään jatkossa valtion lisäksi myös hyvinvointialueille.

• Kuntien vastuulle on tulossa työllistämispalveluiden järjestäminen ja perus ansaintalogiikka muuttuu, toteaa Perhon kunnanjohtaja Lauri Laajala. Lisäksi peruspalveluiden sekä tietoliikenneyhteydet tulle olla kunnossa. Myös yrittäjyyden edistämistoimet kunnassa ovat tärkeitä.

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien tekemissä strategioissa, nousee esille hyvinvointi, kestävä kasvu sekä elämisen edellytysten parantaminen. Pohjois-Pohjanmaalla tullaan panostamaan myös vahvasti tuulivoimalahankkeisiin.

• Tuulivoimainvestointien aluetalouteen tulevaa kysyntää tulisi nostaa nykyisestä 30%sta, toteaa Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harju.

Samoilla linjoilla on myös Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen.

• Alueen saavutettavuus sekä digitalous sekä yritysten kilpailukyvyn nostaminen, tulee olemaan kärkiprojektejamme, toteaa Kaiponen.

Myös tulevaisuuden ja nykytilan megatrendit on otettava huomioon, kun puhutaan aluevaikuttamisesta. Suomessa eri alueilla on eri vahvuudet, esimerkiksi meidän alueella on tutkimus- ja kehitystyön menot ovat kasvaneet kovasti.

• Huolestuttavaa on kuitenkin se, että Suomessa perustetaan vähän uusia yrityksiä, muihin maihin verrattuna, kertoo Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari. Tehdyssä vertailussa Suomen luku on 4,3, kun se esimerkiksi Ruotsissa on 7,2, Virossa jopa 23,6 ja Iso-Britanniassa 15,6.

Uusien aluevaltuustojen tehtävänä on päättää valtiolta saadun budjetin käytöstä ja päättää millainen sosiaalihuolto, terveydenhuolto ja pelastustoimi, tulevilla hyvinvointialueilla tulee olemaan. Valtuutetut edustavat hyvinvointialuetta ja silloin he päättävät asioita koko alueen näkökulmasta.