Anu Ek Design – 20 vuotta persoonallisia koruja

– Olen luova hullu, joka tarttuu tilaisuuksiin ja erikoisiin asioihin, kun niitä tulee
vastaan. Ja hulluuteen asti utelias, toteaa koruseppä Anu Ek. Anu aloitti oman
yrityksen 20 vuotta sitten, ilman yrittäjätaustaa. Menestystäkin on tullut,
asiakkaissa vilisee tunnettuja nimiä, kuten Mikko Kuustonen, Lauri Tähkä, Saimi
Hoyer, Anna Puu, Jorma Uotinen, Aira Samulin, Coca Cola Finland…

Anu Ek Designin koruja on nähty paljon esimerkiksi linnanjuhlissa – viime vuonna niitä kiilteli kuuden juhlavieraan yllä.

– Moni sanoo, että luon valtavirrasta poikkeavia koruja, omannäköistä juttua. En halua miellyttää kaikkia, enkä voisikaan. Ketkä tykkää, ne tykkää.

– Vastaantulijat kysyvät usein asiakkailtani, että kenen tekemiä nuo ovat. Viidakkorumpu toimii, tyytyväinen asiakas levittää sanaa ja syntyy aitoja asiakaskohtaamisia.

– Virheitä tulee ja niistä oppii. Mutta kun joku on ensin mennyt pieleen, se onkin lähtenyt sitten myöhemmin lentoon paljon suurempana. Työ elää tehdessä.

Isä Tivoli Sariolan surmanajaja

Keravalle Anu Ekin johdatti Kerttu-mummo, jonka Helmi-sisko oli naimisissa Tivoli Sariolan johtajan Jaffu Sariolan kanssa. Kun Kerttu jäi leskeksi, hän muutti sisarensa luo. Kertun poika Matti Härkönen eli Anun isä muutti Keravalle äitinsä lähettyville. Matti oli ammatiltaan merimies-radiosähköttäjä, mutta työskenteli kesäisin tivolissa surmanajajana.

Anun sukunimi tuli puolisolta, lapsen isältä. Siitä syntyi erinomainen, napakka brändinimi – Anu Ek. Tehokas kuin Nokia aikoinaan.

– Ekaksi jännitti työntää omaa naamaa joka paikkaan, epämiellyttävää. Mutta pakotin itseni tekemään sitä. Jännitti laittaa itseään peliin.

– Minulla on oma vahva tyylini, kun edustan itseäni ja brändiäni, pitää olla itseni näköinen, omia koruja yllä. On yksi Wave-sormus, jota pidän useimmiten, eka prototyyppi aikojen alusta. Mutta kaupassa voin kyllä käväistä verkkarit jalassa.

Pakko ohjasi alalle

– Olen aina ollut innokas penkkiurheilija, erityisesti jääkiekon ystävä. Olin monta vuotta töissäkin ensin SLU:ssa (Suomen Liikunta ja Urheilu) ja sitten Jääkiekkoliitossa. 2000-luvun alussa minut saneerattiin ulos ja oli pakko etsiä uutta elinkeinoa. Tavallaan onnenpotku.

– Olin sitä ennen jo haaveillut käsityöammatista, käynyt hopeatyökursseilla ja keramiikkakurssilla. Metalli oli aina kiinnostanut. Sitten tuli vastaan sopiva koulutus, johon tartuin. Kävin myös yrittäjäkoulutuksen Riihimäellä, kuukauden mittainen, täysipäiväinen opinahjo. Sain starttirahankin.

Anu asuu omakotitalossa, johon jäi puolison menehdyttyä. Kellarissa oli sopiva tila aloittaa korusepäntyöt. Himoitsemansa perinteisen kultasepänpöydän hän sai Järvenpäästä korusepän leskirouvalta, joka oli nähnyt lehdessä jutun Anusta. Pöydän pohjassa oli vuosiluku 1914. Anu on syntynyt 1964, joten viime vuonna työkaverit viettivät 170-vuotisjuhlia yhdessä (mä 60 ja pöytä 110 v).

Alkuun Anua jännitti, mistä saisi riittävästi töitä, kun muuta tuloa ei ollut. Hän kävi erilaisissa tapahtumissa, kuten Kauppatorilla Helsingissä, josta hänet bongattiin Kiseleffin talon osuuskuntaan. Asiakaskuntaa ja näkyvyyttä alkoi kertyä – tähdet olivat oikeassa asennossa.

Nykyisin Anu on esillä noin kymmenkunnassa tapahtumassa, kuten Krapin puutarhajuhlilla ja Järvenpään PuistoBluesissa. Kotikaupungissakin Anu on nähty, kuten URF-tapahtumassa. Lisäksi hän mukana Helsingissä popup-tapahtumissa.

Markkinoinnin pääkanava tällä hetkellä on some, jossa Instagram ja Facebook. Anulla on verkkosivut ja verkkokauppa, jossa muutamia kymmeniä tuotteita.

Vakava onnettomuus

Anun elämän ehkäpä kovin haaste oli vakava ratsastusonnettomuus, josta hän joutui teho-osastolle 10 vuotta sitten. Kaikkiaan 14 luunmurtumaa ja aivovammakin todettiin myöhemmin, jota hoidettiin vuoden verran.

– Ihme, että olen hengissä. Pohdinkin usein, kun teen yksin, että mitä jos jotain sattuu, kuinka yritys siinä tilanteessa pysyy pystyssä.

Pandemia oli Anullekin haaste, mutta onneksi työpaja oli kotitalossa.

– Pandemian jälkeen ja Ukrainan sodan alettua ihmisten kulutuskulttuuri muuttui, he miettivät tarkemmin, mihin rahaansa laittavat. En ihmettele, että firmoja on kaatunut.

Vuoden yksinyrittäjä 2019

Anun ensimmäisiä huomattavia töitä uran alkupuolella olivat floristimestari Jouni Seppäselle kukkasidonnan maailmanmestaruuskilpailuihin Shanghaihin tehdyt taidemetallityöt.

Valtioneuvostolle Anu on tehnyt pronssisia lahjakirjankansia merkittäviin historiallisiin teoksiin, kuten pronssiset lahjakirjan kannet valtion lahjaan Ahvenanmaalle Ahvenanmaan 100-vuotisen autonomian johdosta. Anulta tilattiin myös Kirsi Kaulasen suunnitteleman presidentti Mauno Koiviston muistomerkin lahjakirjan kannet.

Ja näitähän sitten on tullut: Mikko Kuustoselle nimikkokorusarja, Lauri Tähkälle fanikorusarja, Maria Ylipäälle koruja ja vöitä, Teemu Muurimäen pukuun Anna Puulle teräskorsetti, Saimi Hoyerille koruja,  Suomen olympiajoukkueelle 2016 Rio de Janeiroon 150 korua, keravalaislähtöisen pukusuunnittelija Sari Hörkön kanssa koruja lukuisiin pukuihin muun muassa linnanjuhliin ja  gaaloihin, Jorma Uotiselle, Paavo Lipposelle, Aira Samulinille, Jukka Haapalaiselle TTK-ohjelmaan koruja, vöitä ja persoonallisia asusteita.

Coca Cola Finland halusi lahjoittaa Sinebrychoffin Keravan tehtaalle veistoksen yhtiön valmistettua 20 vuotta kolajuomaa. Anu suunnitteli teoksen ja se toteutettiin Metoksella.

– Tilaustöitä varten haastattelen asiakkaita, kysyn mihin on mieltynyt, millaiset asiat lähellä sydäntä, onko pitkä, lyhyt, tumma, vaalea. Jätän usein työn lähelle deadlinea, silloin työ on muhinut tarpeeksi alitajunnassa ja paine saada valmiiksi kasvaa. Ja aina se jännittää, kun antaa valmiin työn asiakkaalle.

Vuonna 2019 Anu Ek valittiin Uudenmaan Vuoden Yksinyrittäjäksi.

Yrittäjäkoulutusta ikä kaikki

Anu Ek on koko yrittäjätaipaleensa osallistunut erilaisiin yrittäjäkoulutuksiin. Koulutuksia on järjestänyt Uudenmaan Yrittäjät, Keuke, Keuda. Muutama vuosi sitten hän suoritti pari vuotta kestäneen Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon oman yrityksen kautta oppisopimuksella. Vuonna 2018 Anu Ek valittiin Keudan Vuoden yrittäjäoppisopimusopiskelijaksi.

– Muun muassa markkinointiin ja ajankäytön hallintaan olen saanut apua. Osaan hengittää, kun on levon tarve. Olen aina ottanut lomaa, ja otan aina. Liikunta on tärkeää – jos en liikkuisi, en voisi tehdä mitään.

Jukka Nissinen