Arkkitehtitoimisto Raudasoja Oy: Hyvä suunnittelu – vastaus aikamme haasteisiin

Arkkitehdin suunnittelema rakennus, olkoon se sitten asuintalo, liikuntahalli tai muu tila, on aina aikansa tuote, sanoo 1882 oman toimiston perustanut arkkitehti Markku Raudasoja. Lopputulokseen vaikuttavat niin suunnittelija itse kuin rakentamismääräykset, rakentaja, tilaaja jne; uusi rakennus on monen eri tekijän tulos. Viime vuosisadan alussa tehtiin paikalla rakennettua, jykevää työtä, sitten tuli elementtirakentaminen. Aikakausi ja tarpeet muuttuivat, tyyli muuttui. Haluttiin kaunista ja kestävää.

Aika muuttuu

Markku Raudasojalla on pitkä kokemus arkkitehdin työstä. Rakentaminen kiinnosti jo ennen opiskelua. Viime vuosisadan puolenvälin jälkeen, 1960-luvulla yhteiskunnan oleellinen piirre oli nopea kaupungistuminen. Pellot oli pantu pakettiin, ja asuntoa haettiin kaupunkien onnelasta. 1950-luvun puoleenväliin saatiin palkkiota raivatuista peltoaloista ja pian maksettiin Mansikista ja Muurikista tapporahaa. Pellot pantiin saman tien pakettiin ja kohta alkoivat entiset heilimöivät vainiot vihertää nuorista koivunvarvuista, jotka kurkottivat heinikosta katselemaan uudenlaista yhteiskuntaa.

Samalla alkoi muutto kaupunkeihin. Käynnistyi vimmattu lähiöiden rakentaminen. Uusi tapa rakentaa oli nopea – elementtitehtaalta lähti työn alla olleille asuinalueille kuorma poikineen. Tampereen Peltolammi on eräs hyvä esimerkki yhteiskunnan muutosvaiheesta. Talojen laatu ei voinut olla samaa kuin puoli vuosisataa aikaisemmin rakennettujen jugend- ja muiden kaupunkitalojen, mutta se mahdollisti asumisen painopisteen siirtymisen.

Toisaalta: olihan muuttaminen lähiökerrostaloon maalta tulleille suuri juttu, suihkut ja parvekkeet olivat outoja mukavuuksia verrattuna entiseen asumiseen. Peltolammilla, Tesomalla ja muissa Tampereen lähiöissä uudet asukkaat olivat nauttineet kaupungin ihmeistä jo pitkään ennen kuin Markku Raudasoja perusti toimistonsa vuonna 1982, ja pyrkimys silmää miellyttävästä suunnittelusta alkoi siirtyä piirustuslaudalle.

Parikymmentä vuotta aikaisemmin rakennettujen lähiötalojen elinkaareksi tiedettiin jo rakentamisvaiheessa 30–40 vuotta. Sittemmin rakennuksia on paranneltu ja korjattu. Talot ovat pystyssä ja suojelevat asukkaitaan vieläkin.

– Ei se kauneinta mahdollista ole, mutta rakentamismalli oli aikansa ja yhteiskunnan murroksen tuote. Ja säilyihän luonto lähellä, sanoo Raudasoja.

Nykyrakennusten elinkaareksi Rakennusteollisuus ry kertoo 50 vuodesta hieman ylöspäin. ”Vanhan liiton” rakentamisessa sama aika oli satoja vuosia. Esimerkiksi Italiassa 1400-luvun nero, Leonardo da Vinci oli moniin edelleen käytössä oleviin kiinteistöihin nähden nuori mies.

ARKKITEHTI MARKKU RAUDASOJA perusti toimiston Ylöjärvelle 1982. Piirustuslauta on uran aikana vaihtunut tietokoneeseen.

Tehokolmikko työssä

Raudasojan perheyrityksessä suunnittelee kestäviä, kauniita ja käytännöllisiä rakennuksia toisiaan täydentävä kolmikko: Isä Markku, tytär Sini Rainio, myös Tampereelta valmistunut arkkitehti (SAFA) ja poika Perttu, joka on rakentamisen käytännön ammattilainen, rakennusmestari.

Kun soitan Sini Rainiolle ja kysyn tapaamisaikaa, hän kertoo tekevänsä juuri varsin tavallista työtä.

– Yksinkertaistan tässä juuri erään suunnitelman ulkonäköä. hän sanoo. Aina ei voi tehdä omasta mielestään niin esteettistä kuin haluaisi. Lopputulokseen vaikuttavat paitsi arkkitehti, myös rakennusmääräykset, kaavoitus, tilaaja moni muu asia.

– En ihmettele, että monen mielestä nykyrakennukset tuntuvat liian laatikkomaisilta. Työn lopputulos on likimain aina kompromissi.

Raudasojan perheyrityksellä on töitä riittämiin. On uuden suunnittelua, muutostöitä ja rakennuksia moneen tarkoitukseen, ja kaikissa pyritään esteettisyyteen. Uusilla yrittäjillä on vaikeampaa.

– Tilaaja saattaa kysyä, kuinka monta päiväkotia tai koulua olet suunnitellut viimeisen viiden vuoden aikana. Jos referenssiä ei ole, sinut raakataan rivistä. Monta hyvää suunnittelijaa jää odottamaan parempia aikoja, ja uudet ideat saattavat jäädä toteutumatta.

– Toisaalta, jos suunnittelija on tehnyt vaikkapa lukuisia päiväkoteja, seuraavistakin on taipumus tulla saman näköisiä, sanoo Markku Raudasoja.

– Arkkitehti kyllä osaa suunnitella päiväkodin tai koulun, vaikka ansioluettelo ei niitä ennestään pursuisikaan. Samalla tilaaja saattaisi saada hyviä uusia ratkaisuja, ja tilojen tulevat käyttäjät jotakin erityistä, Sini puolestaan miettii.

SINI RAINIO suunnittelee uusia koteja, julkisia tiloja ja muutostöitä.

Niukat neliöt ja vanhan purkaminen

Uudet asunnot pienenevät kuin pyy maailmanlopun edellä. Jopa kokonaisia kerrostaloja rakennetaan siten, että valtaosa on yksiöitä ja kaksiota, suurempia on vähemmän. Kun sitten huonelukua nostetaan, neljän huoneen ja keittiön asunnossa saattaa olla neliöitä alle 70. Kovin suuria huoneita ei niihin neliöihin saa mahtumaan.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on huolissaan asuntojen pienuudesta. Vuonna 2019 Helsingin seudulle rakennettujen asuntojen keskipinta-ala oli 17 neliömetriä vähemmän kuin vuonna 2012. Vaattovaara sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että yksiöiden rakentaminen pitäisi kieltää.

– Ekonomistit ja rakennusteollisuus päättävät asumisestamme, hän jyrähti.

”Ennen oli kaikki paremmin” sanoi mielensäpahoittaja. Jos voisimme päästä aikakoneella taaksepäin, asuisimme keskimäärin väljemmin. Jos olisimme tamperelaisia, voisimme päiväkävelyillämme ihailla paljon useampia kauniita taloja kuin tänään. Kuinka monta hienoa arkkitehtuurin ja historian näytettä onkaan pantu suruttomasti maan tasalle. Vapriikki on julkaissut kirjan Tampereen puretuista rakennuksista. Kirja pohjautuu suosittuun ”Kadonneet kaunottaret” – näyttelyyn. Vuosi vuodelta on ansaintalogiikka vaatinut, että purkumoukarit ja hydrauliset nyrkit ovat heiluneet jättäen arvorakennusten paikalle vain hienoisen purkupölyn.

Ikäihmiset muistavat vielä monia upeita taloja; Kauppakadulta Blomin tukku- ja vähittäiskauppahuoneen, joka purettiin vuonna 1955, Mustanlahdenkadun Aleksanterin kirkon puoleiset koristeelliset puutalot torneineen, Aleksis Kivenkadun basaarityyppisen ”Kylmän hallin” tai Laukontorin Kauppaseuran talon, ja tietysti paljon muita.

Hämeenpuiston ja Kauppakadun kulmassa ollut kolmikerroksinen ”Spriitehtaan talo” purettiin 1962. Se tunnettiin paremmin Branderin talona alakerran liikehuoneiston mukaan. ”Pulla-Helinin talo” sijaitsi Hämeenkatu 21:ssä vuoteen 1972 kunnes sen paikalle rakennettiin Sokos.

Suomelle, tässä tapauksessa Tampereelle, on vaikea muodostua historiaa, puskutraktorit kun otetaan temuamaan paikalle kuin paikalle kovin herkästi. Arkkitehtitoimisto Raudasoja on sentään päässyt säilyttämään vanhaa; par’aikaa on esimerkiksi Hervannassa työn alla vanhojen kerrostalojen kohentaminen: kunto pysyy ja paranee, historia säilyy.

– Rakentaminen seuraa aikansa kulttuuria, Markku Raudasojan lause pitää paikkansa. Perheyrityksen työyhteisön mielestä ollaan kuitenkin jälleen menossa parempaan suuntaan.

Juuri nyt työstetään monia asioita yhtä aikaa.

– Hervannan korjaushankkeen lisäksi suunnittelemme Vuorekseen uusia rakennuksia, rivitaloja tulee Lempäälään ja Pirkkalan Pereeseen. Hervantaan on juuri valmistunut Vuokratalosäätiön projekti, ja Helsinkiin tulee ns. MHM-puuelementtikerrostalotalo, joka on varsin mielenkiintoinen.

– Niin, ja onhan tässä pari loma-asuntoa suunnitteilla mielenvirkistykseksi. Toinen Sallaan, toinen Sotkamoon, Sini Rainio naurahtaa,

VIIHTYISIEN ASUNTOJEN sijoittuminen saumattomasti maisemaan ratkaisee paljon.

Kuva: Arkkitehtitoimisto Raudasoja

PÄLKÄNEEN KOSTIA-AREENA toi Arkkitehtitoimisto Raudasojalle arvostetun palkinnon.

Kuva: Arkkitehtitoimisto Raudasoja

Koulutus vei televisioon

Monet koukuttuivat katselemaan mainos-TV:n ohjelmia ”Suomen kaunein koti” ja ”Suomen kaunein kesäasunto”. Ohjelmassa oli puute arkkitehdistä, ja niinpä muutamien mutkien kautta arkkitehti Sini Rainio tuli olohuoneisiimme katsastamaan asuntoja.

–Se oli hauskaa, Sini sanoo. Oli vaikuttavaa tuntea ja aistia erilaisia paikkoja, tapoja ja käytäntöjä. Emme tienneet sisustusarkkitehti Tero Pennasen ja toimittaja Hanna Sumarin kanssa etukäteen kohteista mitään. Kaikki, mitä näimme, tuli yllätyksenä. Melkoista kiertämistähän se oli, mutta mielenkiintoista.

– Lähtisin tarvittaessa uudelleen. Kaksi tuotantokautta jätti mukavat muistot, Sini miettii. Ohjelmien kohteissakin näki juuri sen, että rakentaminen kertoo oman aikansa kulttuurista.

SUOMEN KAUNEIN KOTI -asiantuntijat tulivat olohuoneisiimme milloin mistäkin päin Suomea. Tero Pennanen (vas.), Hanna Sumari ja arkkitehti Sini Rainio.

Kuva: MTV

________________________________________________________________________________________________

Fakta

Arkkitehtitoimisto Raudasojan saamat palkinnot

• Hankesuunnitelmaluonnoskilpailun voitto, Kiinteistö Oy Ylöjärven vuokratalot, Niittyläntie 1 (1999)
• Vuoden rakennuskohde Kangasalla (2002)
• Ylöjärven Sillanpään alueen tontinluovutuskilpailun voitto (2004)
• Tampereen Vehmaisten alueen tontinluovutuskilpailun 2. sija, As. Oy Kaukajärven Aurinkoterassit (2004)
• Valtakunnallinen vuoden liikuntapaikka, Ylöjärven Liikuntakeskus (2007)
• Kangasalan Pitkäjärven tontinluovutuskilpailun voitto, As. Oy Kangasalan Villa Valkea ja Villa Valo (2011)
• Valtakunnallinen vuoden liikuntapaikka, Pälkäneen Kostia-areena (2018)